Ihmiset kohtelevat minua eri tavalla nyt kun olen laihduttanut
Se tuntuu pahalta.
Laihdutin yli 40 kiloa ja ihmisten käytös minua kohtaan muuttui täysin. Se tuntuu vaikealta ymmärtää.
Kommentit (59)
Ihan hyvä, kun joku on onnistunut laihtumaan. Nykyään näitä sumopainijan näköisiä voimaantuneita hyllyvän lyllyvän löllyvän ihraisia kehopositiivisia ihrakasoja lyllertää hyllyen ja hytkyen ihan liikaa tuolla Prisman käyttävillä ja kirppareilla ja halpakaupoissa. Jotain on tosi pahasti pielessä, kun ei nuo kaikki voi nimittäin perustella ihraisuuttaan jollain kortisonilla tms.
Röh röh.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, kun joku on onnistunut laihtumaan. Nykyään näitä sumopainijan näköisiä voimaantuneita hyllyvän lyllyvän löllyvän ihraisia kehopositiivisia ihrakasoja lyllertää hyllyen ja hytkyen ihan liikaa tuolla Prisman käyttävillä ja kirppareilla ja halpakaupoissa. Jotain on tosi pahasti pielessä, kun ei nuo kaikki voi nimittäin perustella ihraisuuttaan jollain kortisonilla tms.
Röh röh.
Sika on eksynyt ketjuun röhkimään.
Naisten kohdalla en huomannut isoa eroa. Miehet ovat nykyään huomattavasti kohteliaampia yms. Tinderissä tykkäykset kolminkertaistuivat. Mielenkiintoinen ihmiskoe. T: 25kg pudottanut nainen
Onnistut laihduttamaan paljon ja sinua kohdellaan paremmin ja saat enemmän arvostusta miehiltä. Mutta silti näet itsesi uhrina?
Parisuhdemarkkinoilla nuorena sitä piti itsestään selvänä, että ulkonäkö vaikuttaa eniten ja niin se vaan nyt on. En olisi itsekään ottanut mitään 200-kiloista puolisoa, vaikka olisi ollut kuinka mukava - toki lievemmin ylipainoisia tuli deittailtua. Tarkkailin painoani kuten muutkin naiset ja odotin samaa miehiltä, vaikka oli selvää ettei asetelma ollut reilu, koska jotkut pysyivät helposti hoikkana vaikka söivät mitä.
Mutta myöhemmin, kun vaativassa asiantuntija-ammatissa ollessani kollegoiden käytös muuttui täysin, kun sairauden vuoksi laihduin 20 kg - se kyllä katkeroitti. En ollut ymmärtänytkään, että se miten minua kohdeltiin välillä täysin näkymättömänä eikä edes katsottu päin, johtui ulkonäöstä. Käsitykseni monesta ihmisestä muuttui täysin. Jyvät erottuivat akanoista, eikä sitä ollut voinut mitenkään huomata etukäteen, kuka olisi moinen ulkonäkökeskeinen moukka ja kuka taas oikeasti fiksu ihminen.
Minusta tuli aika kyyninen, ja viihdyn nykyisin parhaiten yksin, tavoittelematta huomiota tai hyväksyntää.
Mun kokemus lihavasta miehestä on se että se jaksa edes nus sia vaan ruikkaa suihinottoa koko ajan. Kiitos ei.
Onnea ja terveyttä. Moni ehkäpä kade, kun olet pystynyt tekemään ison muutoksen elämässä. Ole itsestäsi ylpeä, hyvällä tavalla.
Itse kun laihduin niin kaveri alkoi tuputtaa ruokaa väkisin. Aina oli jotain ylimääräistä täytekakkua tai leivoksia, joita toi ovelle. Aiemmin ei käyttäytynyt noin, vasta kun laihduin normaalipainoon.
Vierailija kirjoitti:
Itse kun laihduin niin kaveri alkoi tuputtaa ruokaa väkisin. Aina oli jotain ylimääräistä täytekakkua tai leivoksia, joita toi ovelle. Aiemmin ei käyttäytynyt noin, vasta kun laihduin normaalipainoon.
Hyvä "kaveri"
Tuttu juttu, olen itse kokenut saman. Olen laihduttanut 12kg ja ihmisten käytös on aivan erilaista - varsinkin miesten. Nainen taas on aina naiselle susi; naiset tuntuvat aina olevan toisia naisia vastaan, mutta eri syistä. Jos olet lihava, naiset haukkuu sua koska haluavat tai tuntevat paremmuudentunnetta. Jos olet laiha, olet niille uhka (ts. ne pelkäävät että viet niiden miehen, koska totta kai jokaisen naisen unelma on juuri se heidän oma Suomi-Teppo 45 kaljamahalla ja kaljulla varustettuna). Huomasin itse, että laihtumisen myötä esim. töissä miehet alkoivat yhtäkkiä olla todella ystävällisiä, kyselivät kuulumisia ja jopa kahville. Ennen laihtumista ketään ei kiinnostanut jutella, ja jos jotain kysyin niin vastattiin mahdollisimman töykeästi ja epäystävällisesti. Tätä mä en ymmärrä: miksi ystävällisyys ja ihmisen kunnioittaminen pitää olla ulkonäöstä kiinni? Kai toiselle voi olla peruskohtelias, vaikka hän ei missään mallin mitoissa olekaan. Tää on jotenkin koomista vielä suomalaisten miesten kohdalla, koska harva suomalaismies on itse ulkonäöltään mikään tosieämän adonis. Huomasin myös sen, että muutamat naispuoliset kaverit yritti saamaan syömään kaikkea roskaruokaa yms., yrittivät siis ihan tietoisesti sabotoida mun uuden terveellisen elämäntavan. Mun mielestä pitäisi kannustaa toista, sillä onhan se upeaa jos joku onnistuu elämäntapamuutoksessa ja saa terveellisemmän elämän. Miksi siitä pitäisi olla katkera? Ihmiselle voi olla ystävällinen, oli hän sitten minkänäköinen/kokoinen tahansa.
Naiset haluavat sabotoida toisten naisten laihtumisen. Vaikka laihduttaja painaisi 200 kiloa.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu juttu, olen itse kokenut saman. Olen laihduttanut 12kg ja ihmisten käytös on aivan erilaista - varsinkin miesten. Nainen taas on aina naiselle susi; naiset tuntuvat aina olevan toisia naisia vastaan, mutta eri syistä. Jos olet lihava, naiset haukkuu sua koska haluavat tai tuntevat paremmuudentunnetta. Jos olet laiha, olet niille uhka (ts. ne pelkäävät että viet niiden miehen, koska totta kai jokaisen naisen unelma on juuri se heidän oma Suomi-Teppo 45 kaljamahalla ja kaljulla varustettuna). Huomasin itse, että laihtumisen myötä esim. töissä miehet alkoivat yhtäkkiä olla todella ystävällisiä, kyselivät kuulumisia ja jopa kahville. Ennen laihtumista ketään ei kiinnostanut jutella, ja jos jotain kysyin niin vastattiin mahdollisimman töykeästi ja epäystävällisesti. Tätä mä en ymmärrä: miksi ystävällisyys ja ihmisen kunnioittaminen pitää olla ulkonäöstä kiinni? Kai toiselle voi olla peruskohtelias, vaikka hän ei missään mallin mitoissa olekaan. Tää on jotenkin koomista vielä suomalaisten miesten kohdalla, koska harva suomalaismies on itse ulkonäöltään mikään tosieämän adonis. Huomasin myös sen, että muutamat naispuoliset kaverit yritti saamaan syömään kaikkea roskaruokaa yms., yrittivät siis ihan tietoisesti sabotoida mun uuden terveellisen elämäntavan. Mun mielestä pitäisi kannustaa toista, sillä onhan se upeaa jos joku onnistuu elämäntapamuutoksessa ja saa terveellisemmän elämän. Miksi siitä pitäisi olla katkera? Ihmiselle voi olla ystävällinen, oli hän sitten minkänäköinen/kokoinen tahansa.
Mä olen itse laihtumisen jälkeen torpannut kyllä kaikki kahvittelupyynnöt, joita ei siis todellakaan vielä vuosi sitten tullut. Asiallisesti toki. Vaikka olenkin laihtunut, niin persoonani on edelleen ihan sama kuin vuosi sitten, joten kun se ei kerta silloin kiinnostanut, niin ei sen nytkään pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu juttu, olen itse kokenut saman. Olen laihduttanut 12kg ja ihmisten käytös on aivan erilaista - varsinkin miesten. Nainen taas on aina naiselle susi; naiset tuntuvat aina olevan toisia naisia vastaan, mutta eri syistä. Jos olet lihava, naiset haukkuu sua koska haluavat tai tuntevat paremmuudentunnetta. Jos olet laiha, olet niille uhka (ts. ne pelkäävät että viet niiden miehen, koska totta kai jokaisen naisen unelma on juuri se heidän oma Suomi-Teppo 45 kaljamahalla ja kaljulla varustettuna). Huomasin itse, että laihtumisen myötä esim. töissä miehet alkoivat yhtäkkiä olla todella ystävällisiä, kyselivät kuulumisia ja jopa kahville. Ennen laihtumista ketään ei kiinnostanut jutella, ja jos jotain kysyin niin vastattiin mahdollisimman töykeästi ja epäystävällisesti. Tätä mä en ymmärrä: miksi ystävällisyys ja ihmisen kunnioittaminen pitää olla ulkonäöstä kiinni? Kai toiselle voi olla peruskohtelias, vaikka hän ei missään mallin mitoissa olekaan. Tää on jotenkin koomista vielä suomalaisten miesten kohdalla, koska harva suomalaismies on itse ulkonäöltään mikään tosieämän adonis. Huomasin myös sen, että muutamat naispuoliset kaverit yritti saamaan syömään kaikkea roskaruokaa yms., yrittivät siis ihan tietoisesti sabotoida mun uuden terveellisen elämäntavan. Mun mielestä pitäisi kannustaa toista, sillä onhan se upeaa jos joku onnistuu elämäntapamuutoksessa ja saa terveellisemmän elämän. Miksi siitä pitäisi olla katkera? Ihmiselle voi olla ystävällinen, oli hän sitten minkänäköinen/kokoinen tahansa.
Mä olen itse laihtumisen jälkeen torpannut kyllä kaikki kahvittelupyynnöt, joita ei siis todellakaan vielä vuosi sitten tullut. Asiallisesti toki. Vaikka olenkin laihtunut, niin persoonani on edelleen ihan sama kuin vuosi sitten, joten kun se ei kerta silloin kiinnostanut, niin ei sen nytkään pitäisi.
Ja siis mainittakoon, että kahvittelupyynnöt sellaisilta, jotka hädin tuskin moikkasivat vielä vuosi sitten.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, kun joku on onnistunut laihtumaan. Nykyään näitä sumopainijan näköisiä voimaantuneita hyllyvän lyllyvän löllyvän ihraisia kehopositiivisia ihrakasoja lyllertää hyllyen ja hytkyen ihan liikaa tuolla Prisman käyttävillä ja kirppareilla ja halpakaupoissa. Jotain on tosi pahasti pielessä, kun ei nuo kaikki voi nimittäin perustella ihraisuuttaan jollain kortisonilla tms.
Röh röh.
Ihanaa, nautiskelen tässä aamusuklaita. Ostin prismasta eilen hieman suklaalaatikoita varastoon. Kerään energiaa ja alan sitten treenaamaan tanssia. Twerkkiä nääs, peppuu hyllyy kuin Lizzolla konsanaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu juttu, olen itse kokenut saman. Olen laihduttanut 12kg ja ihmisten käytös on aivan erilaista - varsinkin miesten. Nainen taas on aina naiselle susi; naiset tuntuvat aina olevan toisia naisia vastaan, mutta eri syistä. Jos olet lihava, naiset haukkuu sua koska haluavat tai tuntevat paremmuudentunnetta. Jos olet laiha, olet niille uhka (ts. ne pelkäävät että viet niiden miehen, koska totta kai jokaisen naisen unelma on juuri se heidän oma Suomi-Teppo 45 kaljamahalla ja kaljulla varustettuna). Huomasin itse, että laihtumisen myötä esim. töissä miehet alkoivat yhtäkkiä olla todella ystävällisiä, kyselivät kuulumisia ja jopa kahville. Ennen laihtumista ketään ei kiinnostanut jutella, ja jos jotain kysyin niin vastattiin mahdollisimman töykeästi ja epäystävällisesti. Tätä mä en ymmärrä: miksi ystävällisyys ja ihmisen kunnioittaminen pitää olla ulkonäöstä kiinni? Kai toiselle voi olla peruskohtelias, vaikka hän ei missään mallin mitoissa olekaan. Tää on jotenkin koomista vielä suomalaisten miesten kohdalla, koska harva suomalaismies on itse ulkonäöltään mikään tosieämän adonis. Huomasin myös sen, että muutamat naispuoliset kaverit yritti saamaan syömään kaikkea roskaruokaa yms., yrittivät siis ihan tietoisesti sabotoida mun uuden terveellisen elämäntavan. Mun mielestä pitäisi kannustaa toista, sillä onhan se upeaa jos joku onnistuu elämäntapamuutoksessa ja saa terveellisemmän elämän. Miksi siitä pitäisi olla katkera? Ihmiselle voi olla ystävällinen, oli hän sitten minkänäköinen/kokoinen tahansa.
Mä olen itse laihtumisen jälkeen torpannut kyllä kaikki kahvittelupyynnöt, joita ei siis todellakaan vielä vuosi sitten tullut. Asiallisesti toki. Vaikka olenkin laihtunut, niin persoonani on edelleen ihan sama kuin vuosi sitten, joten kun se ei kerta silloin kiinnostanut, niin ei sen nytkään pitäisi.
Hyväksytkö kahvittelupyynnön kuitenkin sellaiselta mieheltä, jota et ole koskaan aiemmin tavannut?
Jos hyväksyt, niin miten voit olla varma että hän olisi ollut kiinnostunut sinusta myös ylipainoisena?
Mua vähän häiritsee se, että toisinaan kommentoidaan, että kun olet noin pieni,et voi tietää mitään laihduttamisesta. Kylläpäs vaan tiedän, olen laihduttanut n 25kg. Aikaa tästä on alle 15v.
Älkää heittäkö kommentteja ulkonäöstä, tämä päivä ei kerro menneisyydestä, eikä kerro tulevaisuudestakaan mitään
No varsinkin miesten kiinnostuksen kohdalla tuon eron huomaa. Kun lihoin, kiinnostus väheni, miltei lopahti, ja kun laihduin hoikemmaksi, kiinnostus kasvoi. Surullista sinänsä.
Meillä on töissä mies joka oli aikaisemmin hieman ylipainoinen, mutta kasvot oli kivannäköiset ja hymyilevät. Pidin häntä tuolloin aika miellyttävän näköisenä.
Noh, hän hurahti pari vuotta sitten crossfittiin, ja on nyt aivan huippukunnossa fyysisesti, kerrassaan upea kroppa. Ja herranjumala että ne kasvotkin on nyt komeat, kun laihtumisen myötä kasvon luusto päässyt täysiin oikeuksiinsa.
Eli ylipainosenakin kyseinen mies miellytti silmääni. Mutta tämä urheilullinen versio hänestä on niin hyvännäköinen, että ihan sattuu katsoa 😍