Lue keskustelun säännöt.
Millaiset on olleet kamalimmat hautajaiset missä olet ollut?
03.10.2023 |
Itse olin sellaisissa missä vainajan puoliso ja vanhemmat riiteli ihan avoimesti.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainajan lapsenlapsi toi puolisonsa kanssa vauvansa hautajaisiin ja vauva itki melkein koko ajan kirkossa, niin että ainakaan minä en kuullut juuri mitään mitä pappi sanoi.
Eiköhän sillä vauvalla ollut suurempi oikeus olla siellä kuin sinulla.
Millä tuon perustelet? Jos tämä kirjoittaja oli esim vainajan sisarus tai lapsi?
Kohteliasta olisi ollut lähteä sen vauvan kanssa ulos tai kävellä kirkon takaosassa ja hyssytellä häntä. Esim se puoliso olisi voinut niin tehdä. Tuommoinen pikkuvauva ei hautajaisista mitään ymmärrä.
Todella epäkunnioittavaa muita surevia kohtaan.
Todella epäkunnioittavaa valittaa jostain itkevästä vauvasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eurooppalainen tapaon yleisesti ottaen ikävä hautajaisille. Tehdään asiasta vielä kauheampi veisaamalla itkuvirsiä puvut päällä. Miksi ei voi juhlia kuten Etelä-Amerikassa?
Tää on niin totta!! Juuri näin meillä täällä! Miksi tehdään surullisempi!? Eikö surua ole jo ennestään ihan tarpeeksi, kun läheinen on mennyt. Ja miksi hautajaisia edes järjestetään. Ei se kuollut niitä näe.
Mä en ainakaan pystyisi sivuttamaan aitoa surua ja teeskentelemään iloista ja kepeää vaan, hurlumhei. Bileet pystyyn!
Minusta taas surua ja itkua on ilman hautajaisiakin ihan tarpeeksi. Hautajaiset kuitenkin kestää vaan sen muutaman tunnin. Ei se suru siihen lopu tai rajoitu. Itselleni siis hautajaiset voisi olla sellainen ihana vaihteluhetki siihen suruun. Sureminen on hemmetin rankkaa ja siitä kaipaa myös pakoa edes hetkittäin.
Kaverin hautajaiset. Hän tunsi todella paljon ihmisiä ja oli hyvä tyyppi. Hänen hautajaisissaan oli minä ja mieheni ja kaverin oma sisko.
Se, että ei edes hänen vanhemmat, sukulaiset ja muita kavereita ilmaantunut paikalle oli kyllä outoa ja surullista. Ja kaikki kyllä tiesivät milloin ja missä ne hautajaiset on. Mua kouras vatsasta, kun katsoin hänen siskoaan, niin hän katseli missä muut on jne. Sitten hän ymmärsi ettei kukaan muu ole tulossa. Siten, kun hän kiitti meitä siitä, kun me tultiin. Se oli kauheaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eurooppalainen tapaon yleisesti ottaen ikävä hautajaisille. Tehdään asiasta vielä kauheampi veisaamalla itkuvirsiä puvut päällä. Miksi ei voi juhlia kuten Etelä-Amerikassa?
Tää on niin totta!! Juuri näin meillä täällä! Miksi tehdään surullisempi!? Eikö surua ole jo ennestään ihan tarpeeksi, kun läheinen on mennyt. Ja miksi hautajaisia edes järjestetään. Ei se kuollut niitä näe.
Mä en ainakaan pystyisi sivuttamaan aitoa surua ja teeskentelemään iloista ja kepeää vaan, hurlumhei. Bileet pystyyn!
No eihän mitään bailuja tarvi pitää, mutta ei sekään hyvä ole että tehdään asiasta vielä surullisempi mitä se jo on! Vähän iloisempia juttuja hautajaisiin , kuin esim. itkuvirret.
No kaikki hautajaiset on kamalia, en oo siis kivoissa hautajaisissa koskaan ollutkaan. Kivoiksi muuttuisi vain jos se kuollut heräisikin ja kaikki palautuisi normaaliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oo ollu, mutta veikkaan että omissa hautajaisissa ei varmaan kivaa oo olla.
Sellaiset missä lähiomaiset riiteli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vainajan raskaana oleva morsian oli doupannut itsensä rauhoittavilla lääkkeillä ihan zombiksi. Hän oli kertonut jo ennen hautajaisia, että ei halua antaa kateellisille sitä iloa, että itkee heidän nähtensä.
En ollut aiemmin hautajaisissa kuin ekoissa ehkä viisi vuotta sitten. Ne oli kamalat vaikka olikin ihan tavalliset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vainajan raskaana oleva morsian oli doupannut itsensä rauhoittavilla lääkkeillä ihan zombiksi. Hän oli kertonut jo ennen hautajaisia, että ei halua antaa kateellisille sitä iloa, että itkee heidän nähtensä.
Miksi joku olisi kateellinen leskelle?
Ja miksi leski ei saisi itkeä puolisonsa hautajaisissa?
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut voileipäkakkua
Olen parhaillaan järjestämässä hautajaisia ja tilasin eilen voileipäkakun muistotilaisuuteen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole osallistunut yksiinkään hautajaisiin.
Isoisän isän hautajaiset. Olin tuolloin pieni mutta muistan sen hyvin. Hän oli ortodoksi joten näin ensimmäistä kertaa kuolleen ihmisen. Sen lisäksi tuohuksesta valui kuumaa vahaa sormille.
Myös isoäidin hautajaiset olivat ikävät koska itketti. En suostu itkemään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hautajaistenkin on aika muuttua. Itse olen ohjeistanut lähisukulaisia etten halua mitään kirkollisia hautajaisia, ruumiin poltto mahdollisimman pian, tuhkat purkkiin. Sitten kun tulee kuulas syyspäivä haluan sirottelun sovittuun paikkaan.
Päälle menevät syömään lempiravintolaani ja muistelevat, jos haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Isäpuolen hautajaiset, kun piti teeskennellä että kyseessä oli muiden tuntema mukava mies eikä perhettä piinannut itsekeskeinen paska.
Mielestäni tuollaisessa tilanteessa ei pidä teeskennellä mitään. Ihminen joka on paha tms. eläessään on se sama kuoltuaankin. Pointti: pitää miettiä eläessään millainen on. Olisi tuossa kyllä ollut hyvä tilaisuus tuoda totuus julki.
Vierailija kirjoitti:
Kamalimmat oli anopin joissa miesvieraat kävivät ryypyllä seurakuntakeskuksen vessassa ja yks piti taluttaa ulos.
:D
Lasten ja nuorten hautajaiset ovat rankkoja. Vanhan ihmisen poistuminen on jo luonnollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainajan raskaana oleva morsian oli doupannut itsensä rauhoittavilla lääkkeillä ihan zombiksi. Hän oli kertonut jo ennen hautajaisia, että ei halua antaa kateellisille sitä iloa, että itkee heidän nähtensä.
Miksi joku olisi kateellinen leskelle?
Ja miksi leski ei saisi itkeä puolisonsa hautajaisissa?
Tätä yritimme me sekä vainajan että morsiamen ystävät sanoa, mutta morsian itse halusi näin.
Mä en ainakaan pystyisi sivuttamaan aitoa surua ja teeskentelemään iloista ja kepeää vaan, hurlumhei. Bileet pystyyn!