Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Missä "pikkuasioissa" et suostu tekemään kompromisseja parisuhteessa?
Vai onko sellaisia olemassa? Eli siis asioita, joiden ainakin oletat olevan useimmille muille vähäisiä ja ei-tärkeitä, mutta jotka ovat sinulle itsellesi ja elämässäsi sen verran isoja ja tärkeitä, että joustaminen ja kompromissien teko tuntuisi hyvin vaikealta, jos ei peräti mahdottomalta
Kommentit (307)
Vierailija kirjoitti:
En katsele oma-aloitteisuuden puutetta. Miehen pitää osata itse tarttua tuumasta toimeen. Niin moni nainen hyväksyy miehen laiskottelun ja rupeaa tälle äidiksi.
Tämä riippuu niin asiasta.
- mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukujuhliin osallistutaan joka jumalan kerta ilman mussutusta, ellei ole oikeasti jotain tosi tärkeää omaa menoa silloin. Myös niihin ns. kissanristiäisiin. Asia josta en tingi jos kanssani haluaa olla parisuhteessa.
Mun ex kyllä lähti, mutta löytyi usein jostain nurkasta möllöttämästä jos ei löytynyt oikeanlaista juttuseuraa tai jutut eivät juuri sillä hetkellä kiinnostaneet häntä. Joskus häpesin kun hän ei yhtään osannut jutella vieraiden kanssa. Ja eiköhän joka juhlasta löydy edes yksi yksinäinen mies jonka kanssa vaihtaa pari sanaa.
Ja usein ku mulla oli kivaa, hän halusi kotiin. Joo, pari kertaa tää ihan ok, mutta kun alkoi tintua ettei tämän kanssa voi tai kannats lähteä mihinkään kun on heti naama pitkänä jos jutellaan jostain mihin hän ei heti voi osallistua.
Ymmärrän tavallaan pointin tän vaateen takana, mutta näin erakkointrovertista tosi ahdistava ajatus. Ei niinkään se, että "pitää" tehdä kumppanin mieliksi, mutta pahoin pelkään, että annan juuri tuon käsityksen pakollisilla juhlilla. En varsinaisesti ole viihtymättä, mutta tosi ala-arvoinen small-talkissa ja keskustelun ylläpitämisessä. Mielellään kuuntelen ja osallistun silloin kun oikeasti on mielipide tai tietoa (en pelkästä äänessä olemisen ilosta), ja ihan totta yritän olla näyttämättä siltä että "mököttäisin", mutta kyllä sitä yleensä kiinnitetään huomiota että miksi oot niin hiljaa ja mikä sulla nyt on. Ei ihminen saa vain olla omissa oloissaan (en tarkoita erikseen omiin oloihinsa vetäytyneenä yksin jonkun tyhjän huoneen perällä) tai ajatuksissaankaan, heti siitä saa kuulla. Kuitenkin olen ihan hyvä kumppani, huomioiva, luotettava ja muutenkin pienessä tai muuten läheisessä seurassa seurallinen ja hauska, mutta isossa seurassa se puoli ei vaan pääse esiin. Ja vaikka minä itse sen kestäisin, muut tuntuvat ahdistuvan, kuten nyt tässäkin esimerkissä. Tästä syystä kyllä vältän periaatteessa omankin suvun isoja juhlia ihan mielelläni. Mieluiten näen läheisiä ihmisiä ajatuksen kanssa, kuin kokoonnun isoihin kasvottomiin kokoontumisiin pakon edessä. Ja onneksi näin voin tehdä.
Ymmärrän.olet kuin siskoni. Häntä luullaan aina vihaiseksi, mököttäjäksi, ylenkatsojaksi yms. Oikeasti on vaan huono sosiaalisissa tilanteissa ja jännittää vaikka pitäisikin juhlista niin kaikki miettii miksi toi on tollanen. Puhuu vasta kun joku kysyy ja innokkaasti osallistuu keskusteluun jos tietää asiasta tai on mielenkiintoinen asia mutta muuten on hiljaa ja todella moni tulkitsee hänen perus ilmeen olevan vihainen vaikka ei olisi ollenkaan mutta ulkopuolisten silmiin näyttää siltä että on vihainen tai ei kiinnosta.
Muilla naisilla vitsailu. Totaalinen nollatoleranssi yhden oman elämänsä uunoturhapuron jälkeen.
Sä vaan et saapastele mun kotiin ja elämään ja käyttäydy hetken päästä kuin muille maille lähtenyt äidin pikkupoika, joka hupaisasti silmäilee ja kommentoi muita naisia. Minä tylsä tyttöystävä se vain olen esteenä, vaikka mies on itse naisensa valinnut ja sönköttänyt haluavansa seurustella kanssani. Stana niin tuollainen mulqqu ansaitseekin sen että panetan selän takana itseni raskaaksi naapurikaupungin miehellä ja sitten jätän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi haitata ihmistä se että joku nukkuu myöhään? Esim. klo 10:een vapaapäivänä, lomalla. Eikä osata itse tehdä yksin mitään, vaan heräämisestä nukahtamiseen pitää kumppanin olla koko ajan samaa asiaa tekemässä?
Täysin väärä tulkinta. Niin väärä kuin olla ja voi.
En halua aamulla hiiviskellä ja olla hissukseen vain, etten herättäisi toista, vaan haluan rauhassa yksin tehdä juttuja, joista saattaa tulla ääntä. Niinkin yksinkertaisia asioita kuin vaikkapa imurointi, astioiden huolto tai muu vastaava.
Onko sulle ihan mahdoton ajatus tehdä nuo kaksi tuntia myöhemmin siinä tapauksessa, että sinulla olisi kumppani, jota rakastat, ja hän nukkuu myöhään? Ainakin itselleni menee läheiset ja rakkaatt ihmiset imuroinnin ja astioiden edelle. Esim. teini-ikäinen lapseni nukkuu myöhään lomilla ja viikonloppuisin, ja vaikka sen takia joutuukin aina vähän katsomaan, ettei metelöi, teen sen mielelläni, koska hän on minulle rakas, ja haluan että hänellä on hyvä olla.
Itse koen, että oikeanlaisia ihmisiä kumppaniksi tulee todella harvoin vastaan - siis sellaisia, jotka oikeasti tuntuvat täydellisiltä. Sen vuoksi ei tulisi mieleenkään kiinnittää huomiota vuorokausirytmiin, koska minulla painaa vaakakupissa ihmisen persoona, arvomaailma, seksuaalinen yhteensopivuus, intohimo ja se KIPINÄ. Jos etsisin kumppania käytännön asiat edellä, löytyisi todennäköisemmin joku laimea ja taskulämmin juttu. En ikinä jättäisi ihanaa ihmistä väliin vain siksi, että vuorokausirytmit ovat vähän eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun syntymäpäivät muistetaan ja niitä juhlistetaan. Naistenpäivänä ja ystävänpäivänä mua huomioidaan enkä ala pyytämään näitä erikseen. Mulle on ihan sama onko miehen mielestä turhaa tai typerää, mutta jos kukkien tuominen silloin tällöin oma-aloitteisesti on hankalaa, niin me emme sovi toisillemme. Haluan myös että mua viedään treffeille ja muutakin arjen romantiikkaa.
Eihän se kaikkien juttu ole, ja se on ok. Mutta mun kanssa parisuhteessa olevan on hyväksyttävä nämä.
Toimiiko tämä kahteen suuntaan?
Mietin kanssa, että mitäs toi beef & bj -päivän viettäminen, kansainvälinen miestenpäivä jne.
Tuo beef & bj-päivä on vastaisku sille, että jenkeissä miehet hemmottelevat naisiaan ystävänpäivänä. Täällä miehet harvoin edes muistavat ystävänpäivää joten ei ole tarvetta tuolle toisellekaan.
Ajatus nousi tuosta mieleen. Mitä jos miehen hemmottelu naiselle olisikin vaikka että mies tekisi ison ruokaisan salaatin päivälliseksi jossa spessumpia aineita, ja se bj tä vastaava mikä naisen kohdalla toimii? Miksi nainen saa tyypillisesti kukkakimpun ja lahjakortin johonkin hoitoon minkä tekee joku muu, kuten kampaaja? Tuo olisi hyvä että mies laittaa hyvää ruokaa ja sitten tuo naisen bj.
Nimenomaan. Itse en edes koe, että kampaajalla käynti on mitään "hemmottelua" tai mikään nautinto. Hierojalla käynti toki on mukavaa, mutta kyllä minustakin ihanteellisinta hemmottelua kumppanilta on nimenomaan se, että hän kokkaa minulle hyvää ruokaa, josta pidän, ja sitä ennen antaa minulle hyvää seksiä, johon kuuluu mm. suuseksillä annettu orgasmi. 100 kertaa parempi idea kuin lahjakortti ja kukkakimppu.
Vierailija kirjoitti:
Sukujuhliin osallistutaan joka jumalan kerta ilman mussutusta, ellei ole oikeasti jotain tosi tärkeää omaa menoa silloin. Myös niihin ns. kissanristiäisiin. Asia josta en tingi jos kanssani haluaa olla parisuhteessa.
Minulla päinvastoin. Kumpikin hoitaa yhteydet ja juhlat omien sukulaistensa ja ystäviensä kanssa, mukaan saa lähteä jos haluaa, mutta se ei todellakaan ole mikään "oletusarvo".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun syntymäpäivät muistetaan ja niitä juhlistetaan. Naistenpäivänä ja ystävänpäivänä mua huomioidaan enkä ala pyytämään näitä erikseen. Mulle on ihan sama onko miehen mielestä turhaa tai typerää, mutta jos kukkien tuominen silloin tällöin oma-aloitteisesti on hankalaa, niin me emme sovi toisillemme. Haluan myös että mua viedään treffeille ja muutakin arjen romantiikkaa.
Eihän se kaikkien juttu ole, ja se on ok. Mutta mun kanssa parisuhteessa olevan on hyväksyttävä nämä.
Toivottavasti löytyy se joku, joka jaksaa olla kanssasi parisuhteessa. Kaikki eivät draamakuningattaria ja hemmotteluprinsessoja jaksa.
Mitenköhän vähään ihmisen pitää sun kanssa tyytyä jos kolmena päivänä huomioiminen vuodessa on liikaa vaadittu?
Olen ollut mieheni kanssa kauan ja meillä on jo aikuiset lapsetkin, mutta ei meillä tuollaisia asioita juhlisteta. Tottakai olemme aina juhlineet lasten syntymäpäiviä, mutta jotkut ystävän- tai naistenpivät menevät ihan ohi, samoin joskus myös meidän aikuisten synttärit. Niin menee ohi myös hääpäivät, esimerkiksi 20 vuotishääpäinkin muistimme vasta kuukauden päästä itse päivästä ja asia vain nauratti.
Olemme ystävällisiä ja mukavia joka päivä ja muistamme toisiamme kivoilla sanoilla monta kertaa päivässä. Ostan miehelleni kaupasta sellaisia herkkuja, joista hän pitää, leivon silloin tällöin, koska hän pitää leipimuksistani, teen hyvää ruokaa ja muuta mukavaa arjessa. Mies taas saattaa pestä autoni kyselemättä ja hän tekee kaikkea muutakin mistä minä pidän ja arvostan. Meillä on hyvä onnellinen parisuhde, joka ei kaadu johinkin syntymäpäivän unohtamiseen. :)
Me ollaan miehnei kansa juhlistettu joka kuukauden viidettä päivää joa lähes kymmenen vuotta. Aloimme seurustelemaan 5.5. ja 5.6. vietimme 1kk seurustelupäivää :D Siitä jäi tavaksi joka kuun 5. päivä viettää yhteinen päivä/ilta, mahdollisuuksien mukaan toki, ja onniteltiin aina toisiamme miten oletkin jaksanut minua kaikki nämmä kuukaudet, sitten vuodet, jne. :D Joka vuosipäikvää on myös haluttu viettää isommin, eli kerran vuoteen ainakin tulee käytyä mökillä, hotelliviikonloppua viettämässä jne. Mielestäni aivan ihana tapa, eikä millään muotoa poissulje sitä ettei pestäisi arjessa toisten autoja, pestäänhän me saunassa aina toistemme selätkin :)
Vähän jännää ajattelua tuo että jos muistaa toista syntymäpäivänä, niin sitten ei muista ikinä muulloin kuin vain sinä syntymäpäivänä :D
Myös meillä muistetaan toista kuukausipäivinä, ei kyllä tehdä mitään sen kummempaa mutta toivotetaan toisillemme hyvää kuukausipäivää. Kymmenes yhteinen vuosi menossa ja olemme molemmat 60+. Mies muistaa myös syntymäpäivänä, ystävänpäivänä, naistenpäivänä ja jouluna. Minä olen huonompi muistamaan muina kuin syntymäpäivänä ja jouluna, mutta sen kerroin hänelle heti suhteemme alussa. No, tuliaisia tuon kyllä aina matkoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni on tärkeää, että ruokavalio ja ruokailutottumukset menevät suunilleen yksiin. Itse olen vegaani ja lihaa syövä kumppani olisi ehdoton ei, onneksi oma mies on myös vegaani. Yhdessä samojen ruokien syöminen tuntuu tärkeältä hetkeltä ja yhdistää.
Ex-mies hurahteli kaiken maailman ketoiluihin ja pätkäpaastoon, eikä koskaan syönyt minun tai muidenkaan kanssa, eikä varsinkaan samoja ruokia. Silloin ajattelin että hyväksyn vaan, mutta oli se lopulta todella risovaa enkä enää haluaisi elää sellaisessa suhteessa, jossa niinkin arkiseen asiaan kuin ruokaan suhtaudutaan radikaalisti eri tavoilla.Mulle riittää, että syödään vaan yhdessä, mutta ei todellakaan tarvitse syödä samaa ruokaa.
Minulle riittää, että syödään joskus yhdessä. Molemmat saavat syödä mitä haluavat. :-D
t. Vegaani avoliitossa sekaanin kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni on tärkeää, että ruokavalio ja ruokailutottumukset menevät suunilleen yksiin. Itse olen vegaani ja lihaa syövä kumppani olisi ehdoton ei, onneksi oma mies on myös vegaani. Yhdessä samojen ruokien syöminen tuntuu tärkeältä hetkeltä ja yhdistää.
Ex-mies hurahteli kaiken maailman ketoiluihin ja pätkäpaastoon, eikä koskaan syönyt minun tai muidenkaan kanssa, eikä varsinkaan samoja ruokia. Silloin ajattelin että hyväksyn vaan, mutta oli se lopulta todella risovaa enkä enää haluaisi elää sellaisessa suhteessa, jossa niinkin arkiseen asiaan kuin ruokaan suhtaudutaan radikaalisti eri tavoilla.Mulle riittää, että syödään vaan yhdessä, mutta ei todellakaan tarvitse syödä samaa ruokaa.
Niin no, ei aina. Mutta pidemmän päälle oli tosi hanurista, että molemmat valmistivat omat ruokansa. Koskaan ei voitu ostaa ja valmistaa yhdessä jotain ateriaa ja syödä sitä pari päivää. Sai tehdä sinkun ruokaostoksia ja aterioita. Kamalaa oli etenkin exän arvostelu minun ruokia kohtaan, kun hänellä oli niin eri käsitys siitä, mikä on terveellistä ja hyvää.
Huomasin tosiaan että minulle on tärkeää, että ruoka on yhteistä ja siihen liittyvät arkiaskareet jaetaan. Ja ai että, kun aina välillä saa tulla kotiin niin että mies on tehnyt yhteisen aterian valmiiksi, mitä arjen luksusta!Painin ihan saman ongelman kanssa. Itseäni on alkanut ärsyttää ihan hirveästi se, miten eri ruokailutottumukset meillä on miehen kanssa. Parisuhteen alkuvaiheessa joustin syömällä niitä ei niin mieluisia ruokia, mutta on oikeasti rankkaa syödä jatkuvasti ruokaa mistä saa tasan yhtä paljon nautintoa kuin pahvin järsimisestä. Olen tajunnut olevani ihan pohjattoman kateellinen naisille joiden miehet eivät ole nirsoja kaikelle uudelle yökkijöitä.
Niin että miesten pitäisi sopeutua naisen ruokavaloon?
Keiden miesten? Miksi pitäisi? Ovatko miehet oman elämänsä objekteja? Eivätkö he osaa sanoa, että "en viihdy kanssasi, koska meillä on erilainen ruokavalio ja haluan pitää kiinni omastani"?
Jos olisin vaatinut omaa puolisoani vegaaniksi tai edes lakto-ovo-kasvissyöjäksi, hän olisi aivan varmasti osannut kieltäytyä. Miksi tällä palstalla on ihan uskomattoman avuttomia miehiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suostu maailmankatsomukseni vastaista vihervasemmiston oppia monista sukupuolista tunnustamaan heitä ei minulle ole olemassa. Myös paljon puhuttuja mielikuvitus "trans" hahmoja puhuttelen biologisen sukupuolensa mukaan. Ei mikään taho pysty sanelemaan miten toimitaan. Esimies on edelleen esimies eikä esihenkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun syntymäpäivät muistetaan ja niitä juhlistetaan. Naistenpäivänä ja ystävänpäivänä mua huomioidaan enkä ala pyytämään näitä erikseen. Mulle on ihan sama onko miehen mielestä turhaa tai typerää, mutta jos kukkien tuominen silloin tällöin oma-aloitteisesti on hankalaa, niin me emme sovi toisillemme. Haluan myös että mua viedään treffeille ja muutakin arjen romantiikkaa.
Eihän se kaikkien juttu ole, ja se on ok. Mutta mun kanssa parisuhteessa olevan on hyväksyttävä nämä.
Toivottavasti löytyy se joku, joka jaksaa olla kanssasi parisuhteessa. Kaikki eivät draamakuningattaria ja hemmotteluprinsessoja jaksa.
Kyllä tuo toisten syntymäpäivien yms muistaminen kuuluu ihan perustapoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukujuhliin osallistutaan joka jumalan kerta ilman mussutusta, ellei ole oikeasti jotain tosi tärkeää omaa menoa silloin. Myös niihin ns. kissanristiäisiin. Asia josta en tingi jos kanssani haluaa olla parisuhteessa.
Mun ex kyllä lähti, mutta löytyi usein jostain nurkasta möllöttämästä jos ei löytynyt oikeanlaista juttuseuraa tai jutut eivät juuri sillä hetkellä kiinnostaneet häntä. Joskus häpesin kun hän ei yhtään osannut jutella vieraiden kanssa. Ja eiköhän joka juhlasta löydy edes yksi yksinäinen mies jonka kanssa vaihtaa pari sanaa.
Ja usein ku mulla oli kivaa, hän halusi kotiin. Joo, pari kertaa tää ihan ok, mutta kun alkoi tintua ettei tämän kanssa voi tai kannats lähteä mihinkään kun on heti naama pitkänä jos jutellaan jostain mihin hän ei heti voi osallistua.
Mun mielestä olisi kauheaa raahata puolisoa väkisin kaikissa kissanristiäisissä ja tapaamisissa. Luotan siihen että hän kunnioittaa minua sen verran että tulee tärkeimpiin juhliin ja silloin tällöin myös rennompiin tapaamisiin vaikka minun mielikseni tai siksi että aidosti haluaa tulla. Mutta en halua häntä aina mukaan joka paikkaan jos häntä ei huvita lähteä, vaan mieluummin jää kotiin kuin että murjottaa jossain tai haluaa lähtee tosi pian kotiin ja sitten saa turhaan hävetä tai huolehtia hänen käytöksestään. Paljon mukavampi olla itsekin jossain juhlissa tai kylässä ilman puolisoa silloin kun puolisoa ei olisi yhtään kiinnostanut lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton nollatoleranssi pornolle ja autourheilulle, erityisesti formuloille. Ei James Bond -elokuvia.
Muuten siedän aika paljon kaikkea, paitsi myöhään nukkumista.
Tää nauratti mua tosi paljon:D
T. Yksi joka rikkoi oman telkkarin James Bond elokuvien takia mitä oltiin sovittu että ei katsota ja mies uhmasi ja katsoi :D
Siis miksi James Bondia ei saa katsoa 😯 olen nainen 32v ja olen katsonut kaikki paria vanhinta lukuunottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton nollatoleranssi pornolle ja autourheilulle, erityisesti formuloille. Ei James Bond -elokuvia.
Muuten siedän aika paljon kaikkea, paitsi myöhään nukkumista.
Tää nauratti mua tosi paljon:D
T. Yksi joka rikkoi oman telkkarin James Bond elokuvien takia mitä oltiin sovittu että ei katsota ja mies uhmasi ja katsoi :D
Siis miksi James Bondia ei saa katsoa 😯 olen nainen 32v ja olen katsonut kaikki paria vanhinta lukuunottamatta.
Koska se on jollekin kirjoittajalle tällainen ketjun aiheen mukainen pieni asia, josta ei halua joustaa parisuhteessa. Ei tarkoita ettetkö sinä saisi katsoa mitä haluat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton nollatoleranssi pornolle ja autourheilulle, erityisesti formuloille. Ei James Bond -elokuvia.
Muuten siedän aika paljon kaikkea, paitsi myöhään nukkumista.
Tää nauratti mua tosi paljon:D
T. Yksi joka rikkoi oman telkkarin James Bond elokuvien takia mitä oltiin sovittu että ei katsota ja mies uhmasi ja katsoi :D
Siis miksi James Bondia ei saa katsoa 😯 olen nainen 32v ja olen katsonut kaikki paria vanhinta lukuunottamatta.
Koska se on jollekin kirjoittajalle tällainen ketjun aiheen mukainen pieni asia, josta ei halua joustaa parisuhteessa. Ei tarkoita ettetkö sinä saisi katsoa mitä haluat.
No miksi kyseisessä parisuhteessa ei saisi katsoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton nollatoleranssi pornolle ja autourheilulle, erityisesti formuloille. Ei James Bond -elokuvia.
Muuten siedän aika paljon kaikkea, paitsi myöhään nukkumista.
Tää nauratti mua tosi paljon:D
T. Yksi joka rikkoi oman telkkarin James Bond elokuvien takia mitä oltiin sovittu että ei katsota ja mies uhmasi ja katsoi :D
Siis miksi James Bondia ei saa katsoa 😯 olen nainen 32v ja olen katsonut kaikki paria vanhinta lukuunottamatta.
Koska se on jollekin kirjoittajalle tällainen ketjun aiheen mukainen pieni asia, josta ei halua joustaa parisuhteessa. Ei tarkoita ettetkö sinä saisi katsoa mitä haluat.
No miksi kyseisessä parisuhteessa ei saisi katsoa?
Äläkä vastaa "koska se on pieni asia josta ei halua joustaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton nollatoleranssi pornolle ja autourheilulle, erityisesti formuloille. Ei James Bond -elokuvia.
Muuten siedän aika paljon kaikkea, paitsi myöhään nukkumista.
Tää nauratti mua tosi paljon:D
T. Yksi joka rikkoi oman telkkarin James Bond elokuvien takia mitä oltiin sovittu että ei katsota ja mies uhmasi ja katsoi :D
Siis miksi James Bondia ei saa katsoa 😯 olen nainen 32v ja olen katsonut kaikki paria vanhinta lukuunottamatta.
Koska se on jollekin kirjoittajalle tällainen ketjun aiheen mukainen pieni asia, josta ei halua joustaa parisuhteessa. Ei tarkoita ettetkö sinä saisi katsoa mitä haluat.
"Tulin tänään töihin perunalla eikä autolla"
"Ai miksi et tullut autolla"
"No koska tulin perunalla lol 🤪 miksi kysymykset on invalideja koska niihin voi vastata vain samalla lauseella mikä aiheutti miksi kysymyksen"
Alue: Aihe vapaa
Tää nauratti mua tosi paljon:D
T. Yksi joka rikkoi oman telkkarin James Bond elokuvien takia mitä oltiin sovittu että ei katsota ja mies uhmasi ja katsoi :D