Lue keskustelun säännöt.
Raskaana ja lähteminen suhteesta
03.10.2023 |
Meillä on aiemmin ollut ihan hyvää elämää, yhteisiä mielenkiinnonkohteita, paljon tekemistä, yhteinen koti ja vielä yhteinen toive vauvasta. Olemme tunteneet jo useamman vuoden, mutta nyt miehestä on alkanut paljastua ikäviä ja ahdistaviakin piirteitä. Erityisesti tämän on huomannut raskauden aikana, varsinkin viimeisten parin kuukauden aikana.
Aluksi ajattelin miehen olevan vaan stressaantunut ja että tämä liittyy raskauteen ja vauvan lähestyvään syntymään, mutta minusta tuntuu, että tässä on taustalla jotain muutakin. Mies on alkanut käyttäytyä minua kohtaan holhoavasti ja jopa kontrolloivasti. Minun pitäisi aina kertoa mahdollisimman tarkkaan mitä aion tänään tehdä. Kotiin tullessa sama, siis minun pitäisi mahdollisimman tarkasti kertoa mitä tein tänään. Eikä se ole mitään sellaista tavallista juttelua siitä miten päivä meni, vaan minun pitäisi kertoa mitä tein, kenen kanssa olin, kenen kanssa puhuin ja mitä puhuttiin jne.
Jostain elokuusta alkaen tämä on tuntunut ahdistavalta. Tuntuu, että minun pitäisi aina selittää tekemisiäni ja perustella kaikki olemiseni ja tekemiseni miehelle. Jos jätän kertomatta tai vaikka sanon etten jaksa puhua siitä enkä toistaa kaikkea, hän ärsyyntyy tai suuttuu siitä.Myös jos haluan mennä jonnekin esimerkiksi kaverieni kanssa, seuraa sama kuulustelu ennen ja jälkeen. Hän myös syyllistää minua esimerkiksi siitä että haluan tosiaan nähdä myös ystäviäni. Ahdistaa, en haluaisi elää tällaista elämää.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unelma lapsesta täyttyi ja miehestä tuli tarpeeton. Nuo kaikki oli varmasti nähtävissä jo ennen raskautta, mutta kun sinulla oli unelma suljit niiltä silmäsi.
Unelma oli kyllä ihan yhteinen. Eikä elämä tällaista niinä vuosina ennen raskautta ollut koskaan, eikä edes raskauden alussa. Siksi tämä niin outoa onkin, koska kyseessä on ihan uudet piirteet. En minä aikaisemmin ole koskaan joutunut selittämään, kenen kanssa tänään olin, ketä tapasin ja mitä puhuin heidän kanssaan. En myöskään mitenkään erikseen perustelemaan sitä, miksi haluan nähdä ystäviäni.
Ap
Narsisti on aluksi aivan ihana, hän löytää keinoja millä pitää sinua enemmän ja enemmän omanaan, raskaus on nyt se laukaiseva tekijä. Juokse jo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se pettää sua. Siksi tenttaa, yrittää jos saisi sut kiinni jostain niin hän ei olisi syntipukki. Voi myös olla, että joku yhteinen tuttunne on nähnyt jotain tai saanut vihiä asiasta, siksi haluaa tarkkaan tietää mitä olet kenenkin kanssa puhunut.
Laita lapsi nyt etusijalle ja mene paikkaan jossa sun on hyvä ja turvallinen olo. Sitä et tule koskaan katumaan, että toimit lapsen parhaaksi.
Mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän mietin lähtemistä. Ahdistaa sekin, että olen raskaana. Se, miksi tämä muuttui tällaiseksi ja se, että olisin sen jälkeen tekemisissä lapsen asioihin liittyen. Emme ole naimisissa joten mies ei virallisesti ole lapsen isä ennen isyydentunnustamista, mitä ei vielä ole tehty. Mitään huoltajuusuhkailuja en pelkää koska tiedän olevani vahvoilla, mutta kieltämättä huolestuttaa miten asiat menisi.
No mun ex mies käyttäytyi juuri kuvailemallasi tavalla kun joi alkoholia. Se jatkuva piinaaminen ja syyllistäminen oli jotain ihan hirvittävää! Eräänä iltana sanoin tälle, että tekis mieli lyödä puukolla rintaan, kun vit uttaa niin paljon. Siis se tilanne eskaloitui ihan hirveäksi, välillä ihan käsirysyä ja mies jopa hakkeroi puhelimeni, luki viestit yms.
Noh, tuli päivä jolloin mies lopetti sitten viimein juomisen, mutta joka arkipäiväisessä riidassa hommat tahtoi silti eskaloitua, niin että mies kuvitteli oikeudekseen sättiä minua asioista joita en ole tehnyt, mutta jaksoi kyllä tästä puukko jupakasta myös muistutella. Hänhän itse ei koskaan ollut mitään tehnyt. Hän itse kuvitteli sairaassa päässään, että olen pettänyt häntä milloin kenenkin kanssa. Lopulta lähdin, enkä taakseni katsonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unelma lapsesta täyttyi ja miehestä tuli tarpeeton. Nuo kaikki oli varmasti nähtävissä jo ennen raskautta, mutta kun sinulla oli unelma suljit niiltä silmäsi.
Unelma oli kyllä ihan yhteinen. Eikä elämä tällaista niinä vuosina ennen raskautta ollut koskaan, eikä edes raskauden alussa. Siksi tämä niin outoa onkin, koska kyseessä on ihan uudet piirteet. En minä aikaisemmin ole koskaan joutunut selittämään, kenen kanssa tänään olin, ketä tapasin ja mitä puhuin heidän kanssaan. En myöskään mitenkään erikseen perustelemaan sitä, miksi haluan nähdä ystäviäni.
ApMutta miksi suostuit ensimmäisen kerran perustelemaan ja alistumaan ja leikkimään jotain aivan käsittämättömiä roolileikkejä, joita et halua? Ja lukemattomia kertoja sen jälkeen. Oletko jotenkin vajaaälyinen?
Ei se alkanut siten että mies mitenkään yhtäkkiä alkoi suoraan tentata tekemisiäni, vaan kaikki alkoi pikkuhiljaa. Aiemmin meillä on ollut, jo vuosia, myös ihan omat elämät ja omat menot. Niistä juteltiin ihan tavallisesti, kuten vaikka että oliko kivaa jne.
Ensimmäiset oudot jutut alkoi olla joskus elokuussa, kun mies vaikutti erikoisen kiinnostuneelta siitä mitä olin tehnyt ystäväni kanssa vietetyn viikonlopun aikana. Silloin muistan ensimmäisen kerran syntyneen sen epämukavan tunteen. Mutta koska tämä jäi siihen ja elämä jatkui normaalisti, en silloin ajatellut asiaa sen enempää. Kunnes ehkä viikkoa tai paria myöhemmin samantyylinen tilanne toistui eräässä toisessa asiassa. Ajan myötä nämä tilanteet lisääntyi ja ne meni yhä syvemmälle. Samalla alkoi ahdistaa ajatus siitä että mitä ihmettä tämä nyt oikein on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unelma lapsesta täyttyi ja miehestä tuli tarpeeton. Nuo kaikki oli varmasti nähtävissä jo ennen raskautta, mutta kun sinulla oli unelma suljit niiltä silmäsi.
Unelma oli kyllä ihan yhteinen. Eikä elämä tällaista niinä vuosina ennen raskautta ollut koskaan, eikä edes raskauden alussa. Siksi tämä niin outoa onkin, koska kyseessä on ihan uudet piirteet. En minä aikaisemmin ole koskaan joutunut selittämään, kenen kanssa tänään olin, ketä tapasin ja mitä puhuin heidän kanssaan. En myöskään mitenkään erikseen perustelemaan sitä, miksi haluan nähdä ystäviäni.
ApMutta miksi suostuit ensimmäisen kerran perustelemaan ja alistumaan ja leikkimään jotain aivan käsittämättömiä roolileikkejä, joita et halua? Ja lukemattomia kertoja sen jälkeen. Oletko jotenkin vajaaälyinen?
Ei se alkanut siten että mies mitenkään yhtäkkiä alkoi suoraan tentata tekemisiäni, vaan kaikki alkoi pikkuhiljaa. Aiemmin meillä on ollut, jo vuosia, myös ihan omat elämät ja omat menot. Niistä juteltiin ihan tavallisesti, kuten vaikka että oliko kivaa jne.
Ensimmäiset oudot jutut alkoi olla joskus elokuussa, kun mies vaikutti erikoisen kiinnostuneelta siitä mitä olin tehnyt ystäväni kanssa vietetyn viikonlopun aikana. Silloin muistan ensimmäisen kerran syntyneen sen epämukavan tunteen. Mutta koska tämä jäi siihen ja elämä jatkui normaalisti, en silloin ajatellut asiaa sen enempää. Kunnes ehkä viikkoa tai paria myöhemmin samantyylinen tilanne toistui eräässä toisessa asiassa. Ajan myötä nämä tilanteet lisääntyi ja ne meni yhä syvemmälle. Samalla alkoi ahdistaa ajatus siitä että mitä ihmettä tämä nyt oikein on.
Onko mitenkään mahdollista, että sun mies on päässyt sun puhelimeen käsiksi ja lukemaan viestit? Mun mies hakkeroi mun puhelimeni ja kun olin mennyt yhdessä viestissä hihittelemään kaverille, että salilla oli yksi namupala, joka heitti jotain flirttailevaa läppää, niin tästäkös mies raivostui! Kehitteli päässään tarinan, että nais kentelen siellä salilla kaikkia ja vielä salin jälkeenkin milloin missäkin.
Sanonpahan vaan, että sairaspäinen ihminen voi triggeröityä pienistäkin asioista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tarvittaessa useampikin paikka minne mennä, onneksi. Sitäkin pelkään, että tilanteista tulee uhkaavampia kuin ne on jo olleet tai että ne tilanteet tosiaan eskaloituu jotenkin.
Tilanne myös tavallaan ärsyttää. Ärsyttää olla kuin epäilyksen alaisena jostain ihan jatkuvasti. Kodin pitäisi olla paikka missä voi rauhoittua ja vaan olla, mutta nykyään minua on alkanut joskus jopa jännittää mitä tapahtuu, kun menen kotiin. Lähestyvä synnytyskin on alkanut stressaamaan ja se, mitä tapahtuu kun lapsi syntyy.
Ap
On siis ollut jo uhkaavia tilanteita?
Vierailija kirjoitti:
Unelma lapsesta täyttyi ja miehestä tuli tarpeeton. Nuo kaikki oli varmasti nähtävissä jo ennen raskautta, mutta kun sinulla oli unelma suljit niiltä silmäsi.
Unelma lapsesta täyttyi ja naisesta tuli omaisuuttani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unelma lapsesta täyttyi ja miehestä tuli tarpeeton. Nuo kaikki oli varmasti nähtävissä jo ennen raskautta, mutta kun sinulla oli unelma suljit niiltä silmäsi.
Unelma oli kyllä ihan yhteinen. Eikä elämä tällaista niinä vuosina ennen raskautta ollut koskaan, eikä edes raskauden alussa. Siksi tämä niin outoa onkin, koska kyseessä on ihan uudet piirteet. En minä aikaisemmin ole koskaan joutunut selittämään, kenen kanssa tänään olin, ketä tapasin ja mitä puhuin heidän kanssaan. En myöskään mitenkään erikseen perustelemaan sitä, miksi haluan nähdä ystäviäni.
ApMutta miksi suostuit ensimmäisen kerran perustelemaan ja alistumaan ja leikkimään jotain aivan käsittämättömiä roolileikkejä, joita et halua? Ja lukemattomia kertoja sen jälkeen. Oletko jotenkin vajaaälyinen?
Ei se alkanut siten että mies mitenkään yhtäkkiä alkoi suoraan tentata tekemisiäni, vaan kaikki alkoi pikkuhiljaa. Aiemmin meillä on ollut, jo vuosia, myös ihan omat elämät ja omat menot. Niistä juteltiin ihan tavallisesti, kuten vaikka että oliko kivaa jne.
Ensimmäiset oudot jutut alkoi olla joskus elokuussa, kun mies vaikutti erikoisen kiinnostuneelta siitä mitä olin tehnyt ystäväni kanssa vietetyn viikonlopun aikana. Silloin muistan ensimmäisen kerran syntyneen sen epämukavan tunteen. Mutta koska tämä jäi siihen ja elämä jatkui normaalisti, en silloin ajatellut asiaa sen enempää. Kunnes ehkä viikkoa tai paria myöhemmin samantyylinen tilanne toistui eräässä toisessa asiassa. Ajan myötä nämä tilanteet lisääntyi ja ne meni yhä syvemmälle. Samalla alkoi ahdistaa ajatus siitä että mitä ihmettä tämä nyt oikein on.
Onko mitenkään mahdollista, että sun mies on päässyt sun puhelimeen käsiksi ja lukemaan viestit? Mun mies hakkeroi mun puhelimeni ja kun olin mennyt yhdessä viestissä hihittelemään kaverille, että salilla oli yksi namupala, joka heitti jotain flirttailevaa läppää, niin tästäkös mies raivostui! Kehitteli päässään tarinan, että nais kentelen siellä salilla kaikkia ja vielä salin jälkeenkin milloin missäkin.
Sanonpahan vaan, että sairaspäinen ihminen voi triggeröityä pienistäkin asioista!
En usko, koska puhelin on yleensä mukanani. Ellei sitten yöllä sillä aikaa kun olen nukkunut. Mutta epäilen, ei mies edes tiedä miten puhelimeni saa auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tarvittaessa useampikin paikka minne mennä, onneksi. Sitäkin pelkään, että tilanteista tulee uhkaavampia kuin ne on jo olleet tai että ne tilanteet tosiaan eskaloituu jotenkin.
Tilanne myös tavallaan ärsyttää. Ärsyttää olla kuin epäilyksen alaisena jostain ihan jatkuvasti. Kodin pitäisi olla paikka missä voi rauhoittua ja vaan olla, mutta nykyään minua on alkanut joskus jopa jännittää mitä tapahtuu, kun menen kotiin. Lähestyvä synnytyskin on alkanut stressaamaan ja se, mitä tapahtuu kun lapsi syntyy.
Ap
On siis ollut jo uhkaavia tilanteita?
No sellaisia, että mies on suuttunut. Ei mitään varsinaista fyysisen väkivallan uhkaa ole ollut, mutta äänen korottamista ja vastaavasti hiljaista kapinaa, mutinaa ja mykkäkoulua.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kävi samoin ja haluan varoittaa sinua. Kun muutimme yhteen ja perheenlisäystä oli tulossa, niin miehen luonne muuttui kokonaan. Tutki tavaroitani, kuulusteli aivan kaiken ja pohti kellontarkkuudella pitikö vastaukseni paikkansa. Yllättäen hänen mielipiteensä olivat myös täysin erilaiset kuin oli antanut ymmärtää. Hän alkoi myös kiusaamaan. Jos tiesi etten pitänyt jostakin asiasta niin se nostettiin esille. Tuli myös mustaa huumoria tottelemattoman vaimon ampumisesta. Kannattaa lähteä sillä käytös muuttuu pahemmaksi ajan myötä.
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt ottaa asiaa puheeksi, mutta kuten aiemmin jo kirjoitin, mies itse ei näe asiassa mitään ongelmaa. Hän joko kääntää asia vitsiksi tai vaan vähättelee omaa käytöstään, väittää olevansa vaan huolehtiva tai huolissaan, ei kuitenkaan osaa kertoa syitä että miksi. Yleensä mies ärsyyntyy tästä ja jopa suuttuu, kun en suostu kertomaan kaikkea.
Olen kyllä miettinyt lähtemistäkin. En nyt varsinaisesti pelkää mitään fyysistä uhkaa, mutta kieltämättä sekin on käynyt joskus mielessä. Siskoni tietää meidän tilanteesta ja heille sekä vanhempien luo tiedän että voin aina mennä.
Ap
Ole jämäkkänä ja ystävällinen äläkä päästä miestä pakenemaan suuttumalla tai vitsailemalla. Rauhassa toteat, että tästä asiasta on keskusteltava ja se on korjattava tai lähdet asumaan muualle. Pidä vielä suhteelle takaportti auki, että mies ei flippaa totaalisesti ja ehditte myös sitten tarvittaessa uudestaan lähentyä asumiseron jälkeen, jos mies alkaakin asettua ja kunnioittamaan sinua taas.
Jollain tavalla annat miehen nyt rikkoa omia rajojasi. Ehkä olet aina ollut sellainen tai uusi tilanne on saanut sut nyt tolaltaan. Joka tapauksessa nyt on ryhtiliikkeen aika.
Itse sinnittelin eroon lapsettomasta ja väkivaltaisesta suhteesta irti kolme vuotta ja jos olisin ymmärtänyt omat rajani juttu ei olisi koskaan edes päässyt alkuun. Lapset tein myöhemmin parempaan suhteeseen.
Se on henkistä väkivaltaa joka ajan kanssa valitettavasti voi muuttua fyysiseksi, eli kannattaa nyt oikeasti erota.
Alat ihan omassa rauhassa etsiä asuntoa mihin muutat. Jos käy vaikeaksi niin soita turvakotiin.