Mihin se perustuu että kävely nostaisi mielialaa? Eikö luulisi että ihminen biologisesti välttää turhaa energian hukkaamista? Nostaako se oikeasti mielialaa?

Raikas ilma, joskus riittää 1-2 km päivässä.  Toki liikunta yleensä on hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se kummasti auttaa. Riippuu toki missä kävelee. Hälinän keskellä Leppävaarassa tai pommien ja aseiden paukkuessa kuten Malmössä, epäilen. Kauniaisissa, maaseudulla ja pikkupaikkakunnilla sen sijaan mieli lepää.

Leppävaaran alueellakin oli vielä minun nuoruudessani runsaasti sitä mielialaa nostavaakin ympäristöä, mutta sitten se rakennettiin tukkoon ja tuotiin lisämausteeksi vähän säpinää. 

Tarvitseeko siellä Leppävaarassakaan kävellä Sellon korttelia ympäri? Menepä vaikka Leppävaaran urheilupuistoon kävelemään esim. Gubbmossenin suoalueelle. Siellä ei todellakaan uskoisi olevansa lähellä isoa keskusta.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eläimet ja myös kasvit välttävät turhaa energian tuhlausta.

Myös eräoppaan koulutuksessa neuvotaan miten kuluttaa energiaa mahdollisimman vähän eli ei astuta jalalla maastossa kävellessä risteävin piden päälle vaan puun yli mikäli mahdollista näin säästetään energiaa pitemmälle kävelymatkalle.

Linnut käyttävät hyväkseen lentäessään ilmavirtauksia miten energiaa kuluu mahdollisimman vähän.

Opetettiinko siellä myös, että ei kannata lähteä ollenkaan kävelemään, vaan kaikista eniten energiaa säästää, jos jää sohvalle makaamaan?

Ihminen on biologisesti tarkoitettu liikkumaan, ei olemasn paikallaan. Käveleminen on lajinmukaista käyttäytymistä ihmiselle.

Vierailija kirjoitti:

Niin, käsittääkseni mikään elävä olento ei huvikseen ala kuluttamaan energiaa enempää kuin on tarpeen se on luonnonvastaista, tähän perustuu myös ihmisen ylipaino-ongelmat.

Mihinköhän tämä käsityksesi perustuu? Etkö ole ikinä nähnyt eläinten leikkivän? Siinä energiaa kuluu ihan "turhaan".

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eläimet ja myös kasvit välttävät turhaa energian tuhlausta.

Myös eräoppaan koulutuksessa neuvotaan miten kuluttaa energiaa mahdollisimman vähän eli ei astuta jalalla maastossa kävellessä risteävin piden päälle vaan puun yli mikäli mahdollista näin säästetään energiaa pitemmälle kävelymatkalle.

Linnut käyttävät hyväkseen lentäessään ilmavirtauksia miten energiaa kuluu mahdollisimman vähän.

Erä/selviytymisoppaissa sitä opetetaan siksi että ihminen selviää pahan tilanteen tullen, mitä vähemmän kulutusta sen kauemmin ihminen jaksaa koska kalori palaa hitaammin eikä tarvitse miettiä millä ne kalorit kokoajan korvaa. 

Linnut lepäävät siksi ilmassa koska ne ei jaksa yksinkertasesti lentää loputtomiin. 

Tällä ei oo mitään tekemistä normaalin arjen kanssa. Ihminen on luotu liikkumaan

Kun kävellään peräkkäin metsäpolkua, niin jotenkin tuntuu että asiat on mallillaan. Onko se sitten biologista muistia vai mitä.

Kävelyn vaikutus mielialaan perustuu useisiin biologisiin ja psykologisiin mekanismeihin. Vaikka saattaa tuntua intuitiiviselta, että keho pyrkii säästämään energiaa, on olemassa useita syitä, miksi kävely voi parantaa mielialaa:

Endorfiinit: Kävely ja muu liikunta voivat stimuloida kehossa endorfiinien vapautumista. Endorfiinit ovat kemikaaleja, jotka toimivat luonnollisina kipulääkkeinä ja mielihyvän tuottajina. Niiden vapautuminen liikunnan aikana voi aiheuttaa mielihyvän tunteita ja stressin vähenemistä.

Serotoniini: Kävely voi myös lisätä serotoniinin tuotantoa aivoissa. Serotoniini on neurotransmitteri, joka liittyy mielialaan ja hyvinvointiin. Sen lisääntyminen voi auttaa vähentämään masennusoireita ja lisäämään mielihyvän tunnetta.

Stressin lievitys: Kävely auttaa rentouttamaan lihaksia ja vähentämään fyysistä jännitystä, mikä puolestaan voi auttaa vähentämään stressiä ja ahdistusta.

Verenkierto: Kävely parantaa verenkiertoa kehossa, mukaan lukien aivoissa. Parempi verenkierto voi parantaa kognitiivista toimintaa ja auttaa ajatusten kirkastumisessa.

Luontoympäristö: Kävely luonnossa voi tarjota erityisiä mielihyvän ja mielialan parantamisen etuja. Ympäröivä luonto, vihreät maisemat ja rauhallinen ympäristö voivat kaikki edistää rentoutumista ja hyvää mieltä.

Vaikka on totta, että keho pyrkii säästämään energiaa, se ei tarkoita, että kaikenlainen liikunta on turhaa energian hukkaamista. Liikunta on olennainen osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Säännöllinen liikunta auttaa ylläpitämään fyysistä terveyttä, parantaa mielialaa, vähentää stressiä ja ahdistusta sekä edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siksi vaikka elimistö saattaa aluksi vastustella liikkeelle lähtöä, se hyötyy pitkällä aikavälillä liikunnasta monin tavoin.

Niin, ja lisäksi on todettu, että luonnossa olo vaikuttaa positiivisesti verenpaineeseen ja stressihormoneihin.

Varmasti myös muunlainen mukava ympäristö vaikuttaa positiivisesti, mutta tämä luontojuttu siis ihan tutkittu juttu.

Varmaan siihen, ettei ihminen luonnostaan makaa tai istu niin paljon kuin nykyään on tapana.

Kai se voi jotain piristystäää. Minua kävelylenkit masentaa koska lenkin sikana alan miettimään omia murheita, kriisejä, traumoja ja muita asioita jotka painaa mielen matalaksi ja ottaa rintaan.

Paljon hyviä vaikutuksia

Voithan aloittaa näin syksyn saapuessa aamu- ja keskipäiväkävelyt, arkisin tai viikonloppuisin tai vapaapäivinä. Teet niistä säännöllisen tavan asenteella:"Nyt ulos".

Ensin kävelet vaikka kaksi kilometriä tai vähemmän hitaasti ja rauhallisesti, siis itsellesi sopivasti. Vähän ajan kuluttua lisäät matkaa kolmeen kilometriin.

Jos tilastot ja muistiinpanot motivoivat sinua, päiväät kaikki "suorituksesi" ylös, kirjoitat sään, lämpötilan, havaitut linnut, sattumukset ja mitä pitää muistaa seuraavalla kerralla, isommat kengät, juomapullo, sadesuoja jne. Vähitellen huomaat vaikutuksen.

Jo se, että ulkona on moninkertaisesti valoisampaa kuin sisätiloissa (tarkastapa luksit), tuo elämääsi virtaa ja terveyttä, hapen lisäksi. Ja eikun vain lenkille tai retkelle.

Juu ei kannata liikkua. Saatat pysyä hoikkana sen takia.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on biologisesti tarkoitettu liikkumaan, ei olemasn paikallaan. Käveleminen on lajinmukaista käyttäytymistä ihmiselle.

Tämä. Ihminen masentuu kun päivittäinen serotoniini taso jää matalaksi. Ihminen ei paljoa eroa eläimistä kun tutkitaan onnellisuushormoonien toimintaa.