Ei elämän pitänyt mennä näin
Jos tuollainen lause on joskus käynyt päässäsi, kerro siitä hetkestä kun tajusit sen.
Kommentit (67)
Elän sinkkuna tahtomattani usean vuoden ajan. En tule saamaan perhettä.
Elämäni ei mennyt niin kuin minä olisin toivonut. Mutta ei tämä nyt niin huonostikaan ole mennyt, että siitä kannattaisi alkaa katkeroitumaan.
Muija lähti toisen miehen matkaan.
Kun olin juuri haudannut kaksi lähimmäistäni, puoliso otti täysin yllättäen eron, lapsestamme tuli erolapsi ja sitten vielä muutamaa päivää erouutisen jälkeen kolmaskin läheinen menehtyi. Silloin ajattelin, ettei elämän todellakaan pitänyt mennä näin. Vuosien myötä haavat ovat vähitellen alkaneet onneksi umpeutua, mutta kipeää ottaa silti edelleen. Onneksi elämä on kuitenkin tuonut mukanaan jo paljon hyvääkin, ja osaan nähdä aiemmat isot vastoinkäymisetkin asioina, jotka vahvistivat itseäni ja joista opin paljon.
Kiina saisi rakentaa sen silkkitien ettei AliExpress paketteja tartis odottaa kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Kun olin juuri haudannut kaksi lähimmäistäni, puoliso otti täysin yllättäen eron, lapsestamme tuli erolapsi ja sitten vielä muutamaa päivää erouutisen jälkeen kolmaskin läheinen menehtyi. Silloin ajattelin, ettei elämän todellakaan pitänyt mennä näin. Vuosien myötä haavat ovat vähitellen alkaneet onneksi umpeutua, mutta kipeää ottaa silti edelleen. Onneksi elämä on kuitenkin tuonut mukanaan jo paljon hyvääkin, ja osaan nähdä aiemmat isot vastoinkäymisetkin asioina, jotka vahvistivat itseäni ja joista opin paljon.
Tsemppiä ja hyvin oletkin vetänyt. Itseäni on puhutellut Jobin kirja raamatussa. Siinä nimittäin hyvälle tyypille tapahtui aika pahuksen paljon pahaa hyvin nopeasti. Eikä edes tarjota vastausta että miksi.
Se on syvällistä settiä.
Kyllästyminen työhön ja tylsään elämään kaikenkaikkiaan. Ystävät ja kaverit keski-ikäistyvät ja lopettavat ilman selityksiä yhteydenpidon (mutta eivät pidä yhteyttä muihinkaan joten ei ole pelkästään minun syyni). Mitään uutta ei saa aikaan muuten kuin yksinään koska kaikki ovat persehomeessa sohvalla istuvia keski-ikäisiä ja en ymmärrä nuorempien juttuja.
Olin 32 ja olin juuri alkanut miettiä, että olisin ehkä valmis perustamaan perheen pitkäaikaisen puolison kanssa, kun mies
lähti toisen kelkkaan. Keräilin siinä itseäni pari vuotta ja kun lopulta lähdin taas markkinoille, etsin miestä sillä ajatuksella että perheellistymistä on oltava myös hänen suunnitelmissaan. Melkoisen liudan kävin läpi kaiken maailman pleijereitä ja kolmekymppisiä ikiteinejä ennen kuin löytyi hyvä. Kun sitten lopulta 37-vuotiaana olin tässä uudessa riittävän vakiintuneessa suhteessa ja alettiin yrittää, en enää tullut raskaaksi. Samalla alaltani ovat työt vähitellen käytännössä hävinneet melko varmasti pysyvästi, ja jäin viime vuonna työttömäksi. Olin aikoinaan nuorena kuvitellut että olisin nelikymppisenä keskiluokkainen, akateemista uraa tekevä perheenäiti, mutta olen nyt 41-vuotiaana lapseton ja työtön.
Elettyäni pari vuotta syrjäytyneenä ja työttömänä ja mt-ongelmaisena.
Tuosta hetkestä on nyt jo vuosia ja yhä samassa tilanteessa vaikka pois siitä olen pyrkinyt.
Elämän ei todellakaan pitänyt mennä näin, oli niin paljon suunnitelmia joskus mutta kaikki kaatui yksitellen kuin korttitalot.
Kun työkyky katosi ja elämän kaikki loputkin rakenteet murtuivat (taloudellinen tilanne ja työstä saatu tyydytys, sosiaaliset kontaktit ja arvostus).
Kun seurustelukumppani kajosi minuun. Ei se toki koko elämää koske, mutta oli viimeinen oljenkorsi muiden vaikeuksien jälkeen.
Tajuttuani sen että olen ihan oikeasti päihdeongelmainen enkä pysty lopettamaan ainakaan omin neuvoin.
Tätä mietin joskus kun kolmen lapsen yksinhuoltajana venytin penniä ja yritin jaksaa silloinkin kun en olisi millään jaksanut.
Miehellä olikin muita suunnitelmia kuin perhe-elämä, niin se vaan voi aikuinen ihminen valita että jättää lapsensa.
Joihinkin elämän asioihin voi itse vaikuttaa, mutta ei kaikkiin.
Aika usein ne asiat mihin voi itse vaikuttaa, jätetään tekemättä, ja piehtaroidaan mielummin itsesäälissä ja etsitään syitä ihan muualta kuin missä se ongelma ja sen aiheuttaja on. Positiivinen elämänasenne ja syy/seuraus suhteen ymmärrys auttaa monessa asiassa.
Tässä ylläkin lukee jo useita tarinoita että olen sinkku, yms...
Positiivisen elämäntavan omaavat ihmiset on helpommin lähestyttäviä ja he keräävät usein ympärilleen positiivisia ihmisiä. Etsikää elämästä enempi hyviä puolia kuin huonoja, hymyä huuleen ja katse tulevaisuuteen.
Ja menkää ulos, kotona märehtien asiat vaan mutkistuu. Raitis ilma tekee usein ihmeitä. Ja keksikää itsellenne vaikka uusia harrastuksia. Moni harrastus on ilmainen, jos se raha on esteenä. Metsään kävelemään, etsimään esim sieniä ja valmistaa ruuan niistä ... kokeillen, ja uusia tuulia omaan elämään jos se vanha ei toimi.
Sohvalla märehtien ja itsesäälissä piehtaroiden asiat vaan pahenee.
Vierailija kirjoitti:
Joihinkin elämän asioihin voi itse vaikuttaa, mutta ei kaikkiin.
Aika usein ne asiat mihin voi itse vaikuttaa, jätetään tekemättä, ja piehtaroidaan mielummin itsesäälissä ja etsitään syitä ihan muualta kuin missä se ongelma ja sen aiheuttaja on. Positiivinen elämänasenne ja syy/seuraus suhteen ymmärrys auttaa monessa asiassa.
Tässä ylläkin lukee jo useita tarinoita että olen sinkku, yms...
Positiivisen elämäntavan omaavat ihmiset on helpommin lähestyttäviä ja he keräävät usein ympärilleen positiivisia ihmisiä. Etsikää elämästä enempi hyviä puolia kuin huonoja, hymyä huuleen ja katse tulevaisuuteen.
Ja menkää ulos, kotona märehtien asiat vaan mutkistuu. Raitis ilma tekee usein ihmeitä. Ja keksikää itsellenne vaikka uusia harrastuksia. Moni harrastus on ilmainen, jos se raha on esteenä. Metsään kävelemään, etsimään esim sieniä ja valmistaa ruuan niistä ... kokeillen, ja uusia tuulia omaan elämään jos se vanha ei toimi.
Sohvalla märehtien ja itsesäälissä piehtaroiden asiat vaan pahenee.
Olen kaiken saamani palautteen perusteella ihana, positiivinen, toisia tukeva, hyväntahtoinen, katkeroitumaton jne. Silti miehet kiertävät minut kaukaa suhdemielessä. Toki työelämässä saan arvostusta miehiltäkin. Eli ikisinkkuna menee elämä.
Vierailija kirjoitti:
Joihinkin elämän asioihin voi itse vaikuttaa, mutta ei kaikkiin.
Aika usein ne asiat mihin voi itse vaikuttaa, jätetään tekemättä, ja piehtaroidaan mielummin itsesäälissä ja etsitään syitä ihan muualta kuin missä se ongelma ja sen aiheuttaja on. Positiivinen elämänasenne ja syy/seuraus suhteen ymmärrys auttaa monessa asiassa.
Tässä ylläkin lukee jo useita tarinoita että olen sinkku, yms...
Positiivisen elämäntavan omaavat ihmiset on helpommin lähestyttäviä ja he keräävät usein ympärilleen positiivisia ihmisiä. Etsikää elämästä enempi hyviä puolia kuin huonoja, hymyä huuleen ja katse tulevaisuuteen.
Ja menkää ulos, kotona märehtien asiat vaan mutkistuu. Raitis ilma tekee usein ihmeitä. Ja keksikää itsellenne vaikka uusia harrastuksia. Moni harrastus on ilmainen, jos se raha on esteenä. Metsään kävelemään, etsimään esim sieniä ja valmistaa ruuan niistä ... kokeillen, ja uusia tuulia omaan elämään jos se vanha ei toimi.
Sohvalla märehtien ja itsesäälissä piehtaroiden asiat vaan pahenee.
Suksipa he lve ttiin siitä hurskastelemasta. Elämä ei selvästikään ole suonut sinulle riittävästi vaikeuksia kun jutut on noin tyhmiä.
Miten elämän piti mennä?