Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

mitä sanoisit naiselle

Vierailija
27.12.2006 |

joka inhoaa itseään ja elämäänsä kun meni oman vakaumuksensa vastaisesti lisääntymään ? ja sitä sitten valittaa ja muistelee päivittäin ihanaa lapsetonta aikaansa.. neuvoja?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
27.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siihen tuskin auttaa muu kuin aika. Itselläni meni noin vuosi toipua siitä, etten enää ole vain " minä" vaan nyt " me" . Omat menot ja tekemiset ovat mennyttä aikaa, kokoajan on joku, josta täytyy pitää huolta.

Kyllä se siitä...

Vierailija
2/6 |
27.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei vaan ole elä niinkuin on opettanut

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
27.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajattelin, että olisi vasta saanut lapsensa... :)



Terv. 3 (?)

Vierailija
4/6 |
27.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

- ja sen kanssa on sitten vain elettävä. Sovitettava syntinsä mahdollisimman hyvin ja tehtävä tilanteestaan paras mahdollinen.



Joten jos hänen vakaumuksensa olla lisääntymättä on johtunut vaikka ekologisesta näkemyksestä, hänen on tehtävä parhaansa, että hänen lapsestaan kasvaa parempi sukupolvi.



Jos hänen vakaumuksensa on johtunut vaikkapa ammatillisesta kunnianhimosta (vakaumus on kyllä aika omituinen sana käyttää siitä) hänen on yritettävä muuttaa maailma sellaiseksi, että myös kunnianhimoiset ja älykkäät naiset voivat lisääntyä. Viimeistään silloin kun hänen tyttärensä on aikuinen.



Jos hänen vakaumuksensa on bailaushimoa, (vielä oudompi kohta käyttää sanaa vakaumus, mutta kaipa se voi jolle kulle olla,) hänen täytyy ryhtyä bailaamaan tavalla joka sopii perheellisille.



VOihan tietysti olla, että hänen valituksensa onkin hänen mielestään valistustyötä, jolla hän syntiään sovittaa ja jonka tarkoitus on opettaa SINULLE jotain...

Vierailija
5/6 |
27.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

jota hänen äitinsä ei halua.



Jos naisella on myös mies, ehdottaisin naista eroamaan ja jättämään erossa lapsen miehelle. Edellyttäen, että mies rakastaa lasta.



Sijoituslapsena voi myös asua lähisukulaisen, kuten isoäidin luona, mutta en suosittelisi ratkaisua minään automaattisena vaihtoehtona.



Puhuisin vakavasti siitä, että nykymaailmassa, kun lapsen saaminen on ihan oman toiminnan seurausta, vastuu pitäisi kantaa. Ja että äitiydestä VOI päästä eroon, mikäli sitä todella haluaa.



Luulen, että tuo nainen/tyttönen suuttuisi, mutta kuten psykologini sanoo, jos ei pahastu, ei muuta tapojaan.

Vierailija
6/6 |
27.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos haluaa.



Ehdottomasti sanoisin tämän hänelle, sillä on taivahan tosi, että Suomessa lapset eivät joudu kadulle, vaikka vanhemmat olisivat kakaroita. Hänen pitäisi ottaa vastuuta, nyt hän työntää sen omille lapsilleen, mikä on vastenmielistä.