Monet tuntemani nuoret miehet (n. alle 35v) viettävät mielummin aikaa kavereiden kanssa hauskaa pitäen, naiset ei edes kiinnosta

En ole koskaan miehenä ymmärtänyt noita "kaveriporukoita", joita ei naiset kiinnosta. Monesti piti yksin lähteä baariin naisten perään.

Vierailija kirjoitti:

Näin keski-ikäisenä miehenä tuntuu, että vaimon paikan täyttäisi mallinukke tai oikeastaan Molla-Maija. Sille vaan älykännykkä käteen. Yhtä paljon seuraa olisi. 

Emme tee yhdessä mitään, emme käy yhdessä missään ja kumpikin "kokkaa" omat syötävänsä. Vaimolla älykännykkäädessä koko ajan ja kontaktia ei saa.

Niin ja autenttisuuden vuoksi voisi välillä polttaa rahaa takassa.

Älypuhelin on tuhonnut jo käsittämättömän määrän parisuhteita. Etenkin naiset ovat siihen täysin koukussa.

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut lukemattomia alapeukkuja kirjoittaessani jo vuosia sitten palstalle tästä.

Olen sanonut että miehet eivät suostu loputtomiin pelaamaan naisten ehdoilla. Eli naiset juoksevat juoksuja parikymppisinä, tai seurustelevat vuorotellen muutamien suosittujen miesten kanssa, jotka tekevät suhteissa mitä haluavat.

Sitten kun tulee +-30v iässä kiire saada lapset, häät ja asuntolaina, tavismiesten pitäisikin olla valmiina tähän ja heti, ilman aikaa jolloin seurustellaan ja pidetään hauskaa yhdessä ilman lasten hankkimista.

Miehet eivät enää halua odotella vaihtopenkillä pääsyä naisen projektin mahdollistajiksi.

Tämä. Todella moni tuntemani mies oli naisille täysi nolla, kunnes naiset halusivat perheen. Sitten parisuhde löytyikin helposti.

Näin oli 20v sitten. Nyt miehille ei enää käy tuo kuvio jossa seurustelu ilman melkeinpä suoraan pesänrakentamiseen siirtymistä jää välistä, koska sen ajan naiset pitävät hauskaa eri tyyppisten miesten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Näin keski-ikäisenä miehenä tuntuu, että vaimon paikan täyttäisi mallinukke tai oikeastaan Molla-Maija. Sille vaan älykännykkä käteen. Yhtä paljon seuraa olisi. 

Emme tee yhdessä mitään, emme käy yhdessä missään ja kumpikin "kokkaa" omat syötävänsä. Vaimolla älykännykkäädessä koko ajan ja kontaktia ei saa.

Niin ja autenttisuuden vuoksi voisi välillä polttaa rahaa takassa.

Juuri tämän takia en ole parisuhteessa. Ei tarvitse huomioida ketään eikä viihdyttää. Saa olla kännykän kanssa ja tehdä kotona mitä huvittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt nyky-yhteiskunnan tilannetta: keskustelutaitojen puutetta, huutamista, meuhkaamista, pahimmillaan lähes täydellistä empatiakyvyttömyyttä tai ainakin -haluttomuutta (sitä kykyä ei edes päästä testaamaan) muulla tavoin ajattelevia kohtaan.

Olen miettinyt sitä, miten kaikenikäisten suomalaisten joukossa lukuharrastus - nimenomaan kaunokirjallisuuden lukeminen - on vähentynyt todella paljon.

Olen miettinyt sitä, miten tutkimusten mukaan juuri kaunokirjallisuus opettaa ihmisille empatiaa kuin varkain: kirjailija useimmiten asettaa lukijan päähenkilöiden nahkoihin, näyttää, miten kirjan hahmot ajattelevat, tuntevat, toimivat.

Olen miettinyt sitä, miten kirjoja lukevat iäkkäämmät miehet lukevat lähes yksinomaan miesten kirjoittamia kirjoja. Pari vuotta sitten joku kolumnisti lohkaisikin, että syksyn kirjamarkkinoilla kaikki myydyimmät kirjat ovat miesten kirjoittamia - paitsi yksi poikkeus, jossa naiskirjoittajalla oli ollut suhde Kekkosen kanssa.

Naiset ovat aina lukeneet miesten ja naisten kirjoittamia kirjoja (samoin kuin naiset äänestävät miehiä ja naisia), mutta miehet lukevat pääsääntöisesti vain toisten miesten kirjoittamia kirjoja (ja äänestävät etupäässä toisia miehiä).

Että auttaisiko lukemisharrastusten päivittäminen kahdessa erillisesssä mutta toisiinsa liittyvässä aiheessa:

lukisimme enemmän kaunokirjallisuutta ylipäätään

miehet lukisivat nykyistä huomattavasti enemmän naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.

Olisi mielenkiintoista nähdä asiaan liittyvää tutkimusta? En siis haasta näkemystäsi, olen samaa mieltä. Tietty miehenä vähän defenssit päällä. Olen äänestänyt Ahon-hallituksen ajoista asti ja 2 kertaa äänestänyt miestä. Claes Andersson ja Haavisto, muuten naisia. 

Ihan nyt asiasta toiseen: eilen tuli Teemalta: Nuoren naisen muotokuva-elokuva. Täydellinen leffa. Jopa parempi, kuin Piano. toivon todella lisää nais-katsetta ja naisohjaajia lisää. En ole lesbofriikki-mies :), mutta sattumoisin naisten rakkaudesta kertova Carol meni myös heti suosikkilistallani aika korkealle. Miehetkin osaavat.

No - kirjallisuuteen. Olen aivan varnasti lukenut n. puoliksi kirjallisuutta aikuisena. Toki piti lapsena lukea kaikki Mars-sarjat, Pertsat ja Kilut, mutta myös Pepit, Ronjat jne. Iltasaduksi luettiin usein Kunnasta - ehkä runointoiluni on sieltä. 

Teini-iässä kasarilla oli toki merkkitapaus: Häräntappoase. Ihmeteltiin jätkien kanssa, miten osaakin naiskirjailija, tyttö oikeastaan kuvata noin hyvin teinipojan seksuaalisuutta ja ajatuksia. 

Tietty mä olen hinkannut Danten, Homerokset, Don Quijotet, Miltonit, mutta 1860- luvulta eteenpäin olen kyllä lukenutn.puoliksi. Tiedostaen - siis tarkoituksella. 

Juuri nyt paras kirja on Kyllösen: Vainajaiset. Teininä Kallaksen: Sudenmorsian ja Tikkasen: Miestä ei voi raiskata olivat yhtä kovia, kuin Melleri, Bukowski ja Miller.

Harmi, että nuoret eivät lue enää - itsekin olen oppinut valtavasti juuri kirjoista. Ehkä tulevaisuus on juuri audiovisuaalisuudessa, mikä on harmi, mutta leffat ehkä.

Itse en ole somessa, mutta käsittääkseni naiskatsetta ja asiaa voi levittää sitä kautta. Hyvää viikonloppua. Luen Verrosta huomenna koko päivän sohvalla. 

Kiitos. Tämä viestisi sai hymyilemään. Kiitos, kun viitsit vastata. Ymmärrän defenssit, etenkin tässä keskustelussa (ja tällä foorumilla), jossa keskustelu on mitä on. Hienoa kuitenkin, että keskustellaan, ja hienoa saada monipuolisia näkemyksiä.

Ei pitäisi ryhtyä tekemään johtopäätöksiä tuntemattomista ihmisistä, mutta tällä palstalla niitä tehdään, niin sorrun minäkin. Veikkaan, että sinulla ei ole ollut eikä ole vaikeuksia kohdata naisia, tutustua naisiin tai viihtyä parisuhteessa naisten kanssa.

Jos näin on, - ja itse asiassa vaikka näin ei olisikaan -, toivoisin monen tähän keskusteluun osallistuvan miehen ottavan sinusta mallia.

Niin ja anteeksi, että yleistin kovalla ja karulla kädellä. Olin väärässä. Niin kuin aina olen väärässä, kun lähden yleistämään.

Kiitos kun vastasit. Minulla todellakin on ollut paljon tyttyö/naisystäviä kavereina, enkä romansseiltakaan ole välttynyt. 

Juuri nytkin naiset ovat parhaita ystäviäni ja olen ex.tyttöystävän lapsen kummi. En ymmärrä tätä nykyistä vastakkainasettelua. Me 70 - luvulla syntyneet pojat/miehet kasvatettiin tasa-arvoon,jopa feministisesti. Ysärin alussa meidän sankarit Cobain, Stipe ja Dando puhuivat feminismistä ja lbgtjilkl-jutuista. Tasa-arvo oli kaikkien juttu. Feminismi ei ollut näin rikkovaa ja toksista ja miesten annettiin puhua miehille. Se homma avautui meille.

Nykyään kaikki on mennyt ihan takapakkia näennäisestä suvaitsevaisuudesta huolimatta.  Lukekaa nuoret mieht ja lopettakaa oikeasti myös naiset ainakin pohjoismaisessa kontekstissa toksinen feministinen syyttely - se ei johda mihinkään.

Itsekin kuljin Meat is Murder -paidoissa ysärin alussa ja olin vihainennuori aikuinen. 

Näin aikuisena voin vakuuttaa, että dialogi ja empatia, faktatieto ja lobbaaminen toimii paremmin, mutta kapinoikaa, kuten on aina kapinoitu. Tarkoitan vain, että jopa minäkin feministin kasvattama poika/mies, joka opiskeli jopa naistutkimusta en ole enää feministi, enkä kannata typeriä teorioita ja toksista vastakkainasettelua. Miettikää miä teette?  

Meni ajatuksenvirraksi.  Ei ollut vastaajalle tarkoitettu. 

Vierailija kirjoitti:

Suominaisista ei ole hyviksi vaimoiksi. M28

Et ole saanut hyvää. Oma vika. Aina ei voi voittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt nyky-yhteiskunnan tilannetta: keskustelutaitojen puutetta, huutamista, meuhkaamista, pahimmillaan lähes täydellistä empatiakyvyttömyyttä tai ainakin -haluttomuutta (sitä kykyä ei edes päästä testaamaan) muulla tavoin ajattelevia kohtaan.

Olen miettinyt sitä, miten kaikenikäisten suomalaisten joukossa lukuharrastus - nimenomaan kaunokirjallisuuden lukeminen - on vähentynyt todella paljon.

Olen miettinyt sitä, miten tutkimusten mukaan juuri kaunokirjallisuus opettaa ihmisille empatiaa kuin varkain: kirjailija useimmiten asettaa lukijan päähenkilöiden nahkoihin, näyttää, miten kirjan hahmot ajattelevat, tuntevat, toimivat.

Olen miettinyt sitä, miten kirjoja lukevat iäkkäämmät miehet lukevat lähes yksinomaan miesten kirjoittamia kirjoja. Pari vuotta sitten joku kolumnisti lohkaisikin, että syksyn kirjamarkkinoilla kaikki myydyimmät kirjat ovat miesten kirjoittamia - paitsi yksi poikkeus, jossa naiskirjoittajalla oli ollut suhde Kekkosen kanssa.

Naiset ovat aina lukeneet miesten ja naisten kirjoittamia kirjoja (samoin kuin naiset äänestävät miehiä ja naisia), mutta miehet lukevat pääsääntöisesti vain toisten miesten kirjoittamia kirjoja (ja äänestävät etupäässä toisia miehiä).

Että auttaisiko lukemisharrastusten päivittäminen kahdessa erillisesssä mutta toisiinsa liittyvässä aiheessa:

lukisimme enemmän kaunokirjallisuutta ylipäätään

miehet lukisivat nykyistä huomattavasti enemmän naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.

Olisi mielenkiintoista nähdä asiaan liittyvää tutkimusta? En siis haasta näkemystäsi, olen samaa mieltä. Tietty miehenä vähän defenssit päällä. Olen äänestänyt Ahon-hallituksen ajoista asti ja 2 kertaa äänestänyt miestä. Claes Andersson ja Haavisto, muuten naisia. 

Ihan nyt asiasta toiseen: eilen tuli Teemalta: Nuoren naisen muotokuva-elokuva. Täydellinen leffa. Jopa parempi, kuin Piano. toivon todella lisää nais-katsetta ja naisohjaajia lisää. En ole lesbofriikki-mies :), mutta sattumoisin naisten rakkaudesta kertova Carol meni myös heti suosikkilistallani aika korkealle. Miehetkin osaavat.

No - kirjallisuuteen. Olen aivan varnasti lukenut n. puoliksi kirjallisuutta aikuisena. Toki piti lapsena lukea kaikki Mars-sarjat, Pertsat ja Kilut, mutta myös Pepit, Ronjat jne. Iltasaduksi luettiin usein Kunnasta - ehkä runointoiluni on sieltä. 

Teini-iässä kasarilla oli toki merkkitapaus: Häräntappoase. Ihmeteltiin jätkien kanssa, miten osaakin naiskirjailija, tyttö oikeastaan kuvata noin hyvin teinipojan seksuaalisuutta ja ajatuksia. 

Tietty mä olen hinkannut Danten, Homerokset, Don Quijotet, Miltonit, mutta 1860- luvulta eteenpäin olen kyllä lukenutn.puoliksi. Tiedostaen - siis tarkoituksella. 

Juuri nyt paras kirja on Kyllösen: Vainajaiset. Teininä Kallaksen: Sudenmorsian ja Tikkasen: Miestä ei voi raiskata olivat yhtä kovia, kuin Melleri, Bukowski ja Miller.

Harmi, että nuoret eivät lue enää - itsekin olen oppinut valtavasti juuri kirjoista. Ehkä tulevaisuus on juuri audiovisuaalisuudessa, mikä on harmi, mutta leffat ehkä.

Itse en ole somessa, mutta käsittääkseni naiskatsetta ja asiaa voi levittää sitä kautta. Hyvää viikonloppua. Luen Verrosta huomenna koko päivän sohvalla. 

Kiitos. Tämä viestisi sai hymyilemään. Kiitos, kun viitsit vastata. Ymmärrän defenssit, etenkin tässä keskustelussa (ja tällä foorumilla), jossa keskustelu on mitä on. Hienoa kuitenkin, että keskustellaan, ja hienoa saada monipuolisia näkemyksiä.

Ei pitäisi ryhtyä tekemään johtopäätöksiä tuntemattomista ihmisistä, mutta tällä palstalla niitä tehdään, niin sorrun minäkin. Veikkaan, että sinulla ei ole ollut eikä ole vaikeuksia kohdata naisia, tutustua naisiin tai viihtyä parisuhteessa naisten kanssa.

Jos näin on, - ja itse asiassa vaikka näin ei olisikaan -, toivoisin monen tähän keskusteluun osallistuvan miehen ottavan sinusta mallia.

Niin ja anteeksi, että yleistin kovalla ja karulla kädellä. Olin väärässä. Niin kuin aina olen väärässä, kun lähden yleistämään.

Kiitos kun vastasit. Minulla todellakin on ollut paljon tyttyö/naisystäviä kavereina, enkä romansseiltakaan ole välttynyt. 

Juuri nytkin naiset ovat parhaita ystäviäni ja olen ex.tyttöystävän lapsen kummi. En ymmärrä tätä nykyistä vastakkainasettelua. Me 70 - luvulla syntyneet pojat/miehet kasvatettiin tasa-arvoon,jopa feministisesti. Ysärin alussa meidän sankarit Cobain, Stipe ja Dando puhuivat feminismistä ja lbgtjilkl-jutuista. Tasa-arvo oli kaikkien juttu. Feminismi ei ollut näin rikkovaa ja toksista ja miesten annettiin puhua miehille. Se homma avautui meille.

Nykyään kaikki on mennyt ihan takapakkia näennäisestä suvaitsevaisuudesta huolimatta.  Lukekaa nuoret mieht ja lopettakaa oikeasti myös naiset ainakin pohjoismaisessa kontekstissa toksinen feministinen syyttely - se ei johda mihinkään.

Itsekin kuljin Meat is Murder -paidoissa ysärin alussa ja olin vihainennuori aikuinen. 

Näin aikuisena voin vakuuttaa, että dialogi ja empatia, faktatieto ja lobbaaminen toimii paremmin, mutta kapinoikaa, kuten on aina kapinoitu. Tarkoitan vain, että jopa minäkin feministin kasvattama poika/mies, joka opiskeli jopa naistutkimusta en ole enää feministi, enkä kannata typeriä teorioita ja toksista vastakkainasettelua. Miettikää miä teette?  

Meni ajatuksenvirraksi.  Ei ollut vastaajalle tarkoitettu. 

Vain maskuliinisuus voi olla toksista

Ei kiinnosta naiset. Ei vaan jaksa seurustella koska naiset on vaikea luonteisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin keski-ikäisenä miehenä tuntuu, että vaimon paikan täyttäisi mallinukke tai oikeastaan Molla-Maija. Sille vaan älykännykkä käteen. Yhtä paljon seuraa olisi. 

Emme tee yhdessä mitään, emme käy yhdessä missään ja kumpikin "kokkaa" omat syötävänsä. Vaimolla älykännykkäädessä koko ajan ja kontaktia ei saa.

Niin ja autenttisuuden vuoksi voisi välillä polttaa rahaa takassa.

Älypuhelin on tuhonnut jo käsittämättömän määrän parisuhteita. Etenkin naiset ovat siihen täysin koukussa.

Käpäilisin mieluummin miestä kuin puhelintani, mutta suhteen muodostaminen tuntuu nykyään olevan vaikeampaa, kuin uuden työpaikan löytäminen. Monella ei ole enää kiinnostusta tutustua kunnolla toiseen. On vaan kiire seuraaville tindertreffeille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mutta tämähän on hyvä juttu, että miehet ovat tajunneet jättäytyä pois näistä kuvioista. On tälläistä miehiä ennenkin ollut, mutta silloin he olivat naisen kanssa parisuhteessa, ja kävivät kavereiden kanssa pitävänsä hauskaa, kun nainen hoiti kotityöt ja lapset.

Ihanaa, että ovat tajunneet pysyä erossa.

Tällä tavoin molempien, että naisten ja miesten hyvinvointi kohenee, kun ei ole toinen sanelemassa menemistä, eikä toinen pitämässä kotona hellan ja sanonko minkä välissä.

Vielä kun saadaan miksi Suomeen ei synny lapsia ulina loppumaan mediassa ja politiikkojen suusta, niin homma on sinkkumiesten kannalta täydellinen. Voitte myös lopettaa sen lapsellisen kyselyn miksi joku ei ole parisuhteessa miehiltä, kaikki on jo siihenkin kyllästynyt. Miesten ihmis ja muu arvo ei ole myöskään millään tavalla riippuvainen naisista, eikä parisuhteista, olisi hyvä jos myös naiset pikkuhiljaa ymmärtäisivät tämän.

Ketään ei kiinnosta onko mies parisuhteessa, miehet ei tee lapsia. Naiset on raskaana ja synnyttää sekä hoitaa pääosin lapset, niiltä asiaa tietysti kysytäänkin ja painostetaan. Ketään ei kiinnosta missä sukusolun puolikkaan luovuttaja viettää aikaansa se ei ole oleellista lisääntymisen kannalta.

Kova ulina tuntuu olevan joka paikassa miksi Suomeen ei synny lapsia. Tämä jatkuva ihmettely voitaisiin lopettaa.

Ulina johtuu siitä, että ilman lapsia koko Suomi tuhoutuu. Mitä väliä sitten enää on millään? Hypätään vaikka kaikki yhtäaikaa junan alle.

Vierailija kirjoitti:

No tästä tuli mieleen asioita, joita naiivisti nuorena kuvittelin että parisuhteessa tehdään:

- laitetaan yhdessä ruokaa, katsotaan leffoja, käydään yhdessä ulkona (joskus myös yhdessä puolison kavereiden kanssa), matkustellaan edes kerran parissa vuodessa, käydään keikoilla/festareilla, mökkeillään ja roadtrippaillaan, harrastetaan seksiä joskus muuallakin kuin kotona.

- Kymmenen vuoden avoliiton tulos: katsottiin leffoja ja harrastettiin seksiä (vain kotona)

Kuulostaapa ikävältä. Meillä 18 vuoden avioliitossa tehdään noita kaikkia.

Eikö 30-vuotiailla kumminkin ole vähemmän sukupuolittuneita kiinnostuksenkohteita kuin aiemmilla sukupolvilla? Ainakin oman puolisoni kanssa meillä on todella monia yhteisiä harrastuksia, ja kaveripiirit on aina olleet sekä miehiä että naisia. En ymmärrä yhtään naisia jotka tekee kaiken tyttöporukassa ja vastaavia miehiä. Puolison kanssa tehdään ihan kaikkea yhdessä, matkustellaan, käydään tapahtumissa, luonnossa, urheilujutuissa jne, mutta on myös omia harrastuksia. Ei mulle ainakaan riittäisi jonkun naispuolisen ystävän kanssa hengailu koska en pysty sellaiseen läheisyyteen/yhdessäoloon ystävän kanssa mitä parisuhteessa saa päivittäin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt nyky-yhteiskunnan tilannetta: keskustelutaitojen puutetta, huutamista, meuhkaamista, pahimmillaan lähes täydellistä empatiakyvyttömyyttä tai ainakin -haluttomuutta (sitä kykyä ei edes päästä testaamaan) muulla tavoin ajattelevia kohtaan.

Olen miettinyt sitä, miten kaikenikäisten suomalaisten joukossa lukuharrastus - nimenomaan kaunokirjallisuuden lukeminen - on vähentynyt todella paljon.

Olen miettinyt sitä, miten tutkimusten mukaan juuri kaunokirjallisuus opettaa ihmisille empatiaa kuin varkain: kirjailija useimmiten asettaa lukijan päähenkilöiden nahkoihin, näyttää, miten kirjan hahmot ajattelevat, tuntevat, toimivat.

Olen miettinyt sitä, miten kirjoja lukevat iäkkäämmät miehet lukevat lähes yksinomaan miesten kirjoittamia kirjoja. Pari vuotta sitten joku kolumnisti lohkaisikin, että syksyn kirjamarkkinoilla kaikki myydyimmät kirjat ovat miesten kirjoittamia - paitsi yksi poikkeus, jossa naiskirjoittajalla oli ollut suhde Kekkosen kanssa.

Naiset ovat aina lukeneet miesten ja naisten kirjoittamia kirjoja (samoin kuin naiset äänestävät miehiä ja naisia), mutta miehet lukevat pääsääntöisesti vain toisten miesten kirjoittamia kirjoja (ja äänestävät etupäässä toisia miehiä).

Että auttaisiko lukemisharrastusten päivittäminen kahdessa erillisesssä mutta toisiinsa liittyvässä aiheessa:

lukisimme enemmän kaunokirjallisuutta ylipäätään

miehet lukisivat nykyistä huomattavasti enemmän naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.

Olisi mielenkiintoista nähdä asiaan liittyvää tutkimusta? En siis haasta näkemystäsi, olen samaa mieltä. Tietty miehenä vähän defenssit päällä. Olen äänestänyt Ahon-hallituksen ajoista asti ja 2 kertaa äänestänyt miestä. Claes Andersson ja Haavisto, muuten naisia. 

Ihan nyt asiasta toiseen: eilen tuli Teemalta: Nuoren naisen muotokuva-elokuva. Täydellinen leffa. Jopa parempi, kuin Piano. toivon todella lisää nais-katsetta ja naisohjaajia lisää. En ole lesbofriikki-mies :), mutta sattumoisin naisten rakkaudesta kertova Carol meni myös heti suosikkilistallani aika korkealle. Miehetkin osaavat.

No - kirjallisuuteen. Olen aivan varnasti lukenut n. puoliksi kirjallisuutta aikuisena. Toki piti lapsena lukea kaikki Mars-sarjat, Pertsat ja Kilut, mutta myös Pepit, Ronjat jne. Iltasaduksi luettiin usein Kunnasta - ehkä runointoiluni on sieltä. 

Teini-iässä kasarilla oli toki merkkitapaus: Häräntappoase. Ihmeteltiin jätkien kanssa, miten osaakin naiskirjailija, tyttö oikeastaan kuvata noin hyvin teinipojan seksuaalisuutta ja ajatuksia. 

Tietty mä olen hinkannut Danten, Homerokset, Don Quijotet, Miltonit, mutta 1860- luvulta eteenpäin olen kyllä lukenutn.puoliksi. Tiedostaen - siis tarkoituksella. 

Juuri nyt paras kirja on Kyllösen: Vainajaiset. Teininä Kallaksen: Sudenmorsian ja Tikkasen: Miestä ei voi raiskata olivat yhtä kovia, kuin Melleri, Bukowski ja Miller.

Harmi, että nuoret eivät lue enää - itsekin olen oppinut valtavasti juuri kirjoista. Ehkä tulevaisuus on juuri audiovisuaalisuudessa, mikä on harmi, mutta leffat ehkä.

Itse en ole somessa, mutta käsittääkseni naiskatsetta ja asiaa voi levittää sitä kautta. Hyvää viikonloppua. Luen Verrosta huomenna koko päivän sohvalla. 

Kiitos. Tämä viestisi sai hymyilemään. Kiitos, kun viitsit vastata. Ymmärrän defenssit, etenkin tässä keskustelussa (ja tällä foorumilla), jossa keskustelu on mitä on. Hienoa kuitenkin, että keskustellaan, ja hienoa saada monipuolisia näkemyksiä.

Ei pitäisi ryhtyä tekemään johtopäätöksiä tuntemattomista ihmisistä, mutta tällä palstalla niitä tehdään, niin sorrun minäkin. Veikkaan, että sinulla ei ole ollut eikä ole vaikeuksia kohdata naisia, tutustua naisiin tai viihtyä parisuhteessa naisten kanssa.

Jos näin on, - ja itse asiassa vaikka näin ei olisikaan -, toivoisin monen tähän keskusteluun osallistuvan miehen ottavan sinusta mallia.

Niin ja anteeksi, että yleistin kovalla ja karulla kädellä. Olin väärässä. Niin kuin aina olen väärässä, kun lähden yleistämään.

Kiitos kun vastasit. Minulla todellakin on ollut paljon tyttyö/naisystäviä kavereina, enkä romansseiltakaan ole välttynyt. 

Juuri nytkin naiset ovat parhaita ystäviäni ja olen ex.tyttöystävän lapsen kummi. En ymmärrä tätä nykyistä vastakkainasettelua. Me 70 - luvulla syntyneet pojat/miehet kasvatettiin tasa-arvoon,jopa feministisesti. Ysärin alussa meidän sankarit Cobain, Stipe ja Dando puhuivat feminismistä ja lbgtjilkl-jutuista. Tasa-arvo oli kaikkien juttu. Feminismi ei ollut näin rikkovaa ja toksista ja miesten annettiin puhua miehille. Se homma avautui meille.

Nykyään kaikki on mennyt ihan takapakkia näennäisestä suvaitsevaisuudesta huolimatta.  Lukekaa nuoret mieht ja lopettakaa oikeasti myös naiset ainakin pohjoismaisessa kontekstissa toksinen feministinen syyttely - se ei johda mihinkään.

Itsekin kuljin Meat is Murder -paidoissa ysärin alussa ja olin vihainennuori aikuinen. 

Näin aikuisena voin vakuuttaa, että dialogi ja empatia, faktatieto ja lobbaaminen toimii paremmin, mutta kapinoikaa, kuten on aina kapinoitu. Tarkoitan vain, että jopa minäkin feministin kasvattama poika/mies, joka opiskeli jopa naistutkimusta en ole enää feministi, enkä kannata typeriä teorioita ja toksista vastakkainasettelua. Miettikää miä teette?  

Meni ajatuksenvirraksi.  Ei ollut vastaajalle tarkoitettu. 

Vain maskuliinisuus voi olla toksista

Mikä tahansa voi olla toksista. Jugurtinsyöntikin menee toksiseksi, jos sitä tekee liikaa ja fanaattisesti.

Itseasiassa kaikki muu voi olla toksista, mutta maskuliinisuus ei voi olla koskaan toksista.

Dunbarin luku (Robin Dunbar) teki projektion ihmisen enimmäislukumäärästä vakaita ihmissuhteista aivojen koon ja arvioitujen neuronien lukumäärän perusteella. Muista nisäkkäistä ekstrapoloituna tämän luvun on ajateltu olevan ihmisellä jossain 100-250 välillä vakaita ihmissuhteita.

John B. Calhoun suoritti hiirillä kokeen joka on tunnettu nimellä Universe 25. Kokeessa luotiin hiirille täydellinen utopia, missä ruokaa, vettä ja mukavuuksia oli kaikille hiirille rajattomasti. Kokeessa seurasi odotettavasti hiirien räjähdysmäinen lisääntyminen. Vähemmän odotettavasti, tätä seurasi sosiaalisten roolien pirstoutuminen, hedelmättömyys, lisääntymishaluttomuus ja muut yhteiskunnalliset patologiat. Reilun neljän vuoden kuluttua universe 25 viimeinen hiiri kuoli sukupuuttoon.

Arvaan, että ihmisten vastine tälle samalle ilmiölle on tapahtumassa tällä hetkellä. Sosiaalisen median luoma rajaton ihmisyhteystulva rikkoo sosiaalisen aivon kyvyn sijoittaa itsensä sosiaaliseen hierarkiaan, josta seuraa kuulumattomuutta ja minäkuvan ja normaalien roolien, kuten lisääntymis- ja pariutumishalun, rikkoontuminen.

Sosiaalisen median suurkuluttajat osallistuvat kaikkein vähiten yhteiskuntaa kannatteleviin rooleihin. Heillä on valtava määrä yksipuolisia yhteyksiä somen toisella puolella oleviin ihmisiin ja yhä vähemmän yhteyksiä missä he ovat kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa läheisten ystävien kanssa. Tämä on etenkin nähtävissä nuorimmilla sukupolvilla, jotka ovat kasvaneet sosiaalisen median ympärillä. Heillä on kaikkein vähiten halua lisääntyä, olla äitejä tai isejä, tai olla vuorovaikutuksessa vastakkaisen sukupuolen kanssa ja luoda perheitä. Sen sijaan näemme nyt valtavan kasvun nuorten sosiaalisen elämän ja käyttäytymisen patologioita; masennusta, itsemurhia, elämänhaluttomuutta, rikollisuutta, pariutumishaluttomuutta, libidon heikkenemstä, peliaddiktioita, yleistä kiinnostamattomuutta jne.

Argumentoin tällä, että ihmisen aivot eivät kykene käsittelemään nykyistä somen ihmiskasvotulvaa ja oikean vuorovaikutuksen puute aihettaa kaikki nämä yhteiskunnalliset häiriökäyttäytymiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suominaisista ei ole hyviksi vaimoiksi. M28

Et ole saanut hyvää. Oma vika. Aina ei voi voittaa.

Hyvät naiset ovat todella harvassa eikä se ole miesten vika.

Mikään ei ole naisessa seksikkäämpää kuin hyvät käytöstavat ja ystävällisyys. Nämä naiset ovat todella harvassa. 

Vierailija kirjoitti:

Dunbarin luku (Robin Dunbar) teki projektion ihmisen enimmäislukumäärästä vakaita ihmissuhteista aivojen koon ja arvioitujen neuronien lukumäärän perusteella. Muista nisäkkäistä ekstrapoloituna tämän luvun on ajateltu olevan ihmisellä jossain 100-250 välillä vakaita ihmissuhteita.

John B. Calhoun suoritti hiirillä kokeen joka on tunnettu nimellä Universe 25. Kokeessa luotiin hiirille täydellinen utopia, missä ruokaa, vettä ja mukavuuksia oli kaikille hiirille rajattomasti. Kokeessa seurasi odotettavasti hiirien räjähdysmäinen lisääntyminen. Vähemmän odotettavasti, tätä seurasi sosiaalisten roolien pirstoutuminen, hedelmättömyys, lisääntymishaluttomuus ja muut yhteiskunnalliset patologiat. Reilun neljän vuoden kuluttua universe 25 viimeinen hiiri kuoli sukupuuttoon.

Arvaan, että ihmisten vastine tälle samalle ilmiölle on tapahtumassa tällä hetkellä. Sosiaalisen median luoma rajaton ihmisyhteystulva rikkoo sosiaalisen aivon kyvyn sijoittaa itsensä sosiaaliseen hierarkiaan, josta seuraa kuulumattomuutta ja minäkuvan ja normaalien roolien, kuten lisääntymis- ja pariutumishalun, rikkoontuminen.

Sosiaalisen median suurkuluttajat osallistuvat kaikkein vähiten yhteiskuntaa kannatteleviin rooleihin. Heillä on valtava määrä yksipuolisia yhteyksiä somen toisella puolella oleviin ihmisiin ja yhä vähemmän yhteyksiä missä he ovat kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa läheisten ystävien kanssa. Tämä on etenkin nähtävissä nuorimmilla sukupolvilla, jotka ovat kasvaneet sosiaalisen median ympärillä. Heillä on kaikkein vähiten halua lisääntyä, olla äitejä tai isejä, tai olla vuorovaikutuksessa vastakkaisen sukupuolen kanssa ja luoda perheitä. Sen sijaan näemme nyt valtavan kasvun nuorten sosiaalisen elämän ja käyttäytymisen patologioita; masennusta, itsemurhia, elämänhaluttomuutta, rikollisuutta, pariutumishaluttomuutta, libidon heikkenemstä, peliaddiktioita, yleistä kiinnostamattomuutta jne.

Argumentoin tällä, että ihmisen aivot eivät kykene käsittelemään nykyistä somen ihmiskasvotulvaa ja oikean vuorovaikutuksen puute aihettaa kaikki nämä yhteiskunnalliset häiriökäyttäytymiset.

Tää oli hyvä. Kiitti.

Vierailija kirjoitti:

Miehellä voi olla aika paljon menetettävää parisuhteessa. Säännöllinen seksi ei välttämättä ole kaiken sen arvoista, josta mies voi joutua luopumaan. Pitää muistaa, että jutut, joita mies tekee sinkkuna ollessa on mistä mies on tehty ja tunnettu. Jos parisuhteen takia mies joutuu luopumaan omista jutuistaan, mies ei ole enää sama mies. 

Naisten hiljalleen pitäisi panostaa siihen, että ovat miehille parisuhdekelpoisia. Tällä en tarkoita mitään ulkonäköön liittyvää. Pitää osata arvostaa ja kunnioittaa sitä maailmaa, josta mies on parisuhteeseen tullut. Jos mies haluaa käydä kolme kertaa viikossa kuntosalilla, hymyile ja toivota hyviä treenejä miehen lähtiessä.  Jos mies tykkää käydä kalassa, tee eväät mukaan. Mene miehen mukaan salille tai kalaan, jos mies pyytää. Tiedätkö miten helppoa tällaisen jälkeen on tehdä niitä yhteisiä lomasuunnitelmia?

Mä käyn salilla ja kalassa ihan itsekin. Tietenkin voitaisiin mennä yhdessä. En vain ymmärrä miksi mun pitäisi tehdä aikuiselle miehelle eväät. Eiköhän molemmat osaa ruokkia itsensä...

Vierailija kirjoitti:

Millä ihmeen ilveellä saat yli kolmikymppisestä nuoren??kyllä sen ikäisen nuoruus on mennyt jo kymmenen vuotta sitten.

No minä näen, että just täysi-ikäistynyt on lähes lapsi vielä. Kyllä kolmekymppiset vielä nuoria ihmisiä ovat.

No jaa. Vaikka meillä ei vaimon kanssa kaikki asiat yhteisiä olekaan niin kyllä minä hänen kanssa mielelläni aikaa vietän. Kun hän katsoo tv ohjelmiaan niin pelaan videopelejä. Käydään yhdessä kävelyllä ja kahvilla, joskus leffassa. Musiikkimaku ei täsmää mutta eipä ole iso juttu sekään.