Jäisitkö parisuhteeseen, josta seksi on loppunut useampi vuosi sitten?

Tottakai jäisin, jos rakastaisin. Ei seksi ole se tärkein.

Ei intohimoa, ei parisuhdetta.

Miksi tyytyä moiseen?

Vierailija kirjoitti:

Ei intohimoa, ei parisuhdetta.

Miksi tyytyä moiseen?

Näin on. Sellainen, joka ei halua seksiä alkaa karttamaan läheisyyttä, ettei toisella vain tee mieli. Koittaa tappaa kaiken intohimon. Kun läheisyys katoaa katoaa intohimo ja rakkaus, joten parisuhteelta putoaa pohja pois. Siksi lähtisin heti kun tilanne menisi tuohon, eli rakkauden loppumiseen, jos mitään ei olisi tehtävissä. Kuukauden pari voisin katsella ja yrittää, en enempää. Vuosi olisi jo ihan mahdoton aika jäädä ihmettelemään ilman rakkautta. On pska puhetta väittää rakastavansa ilman läsnäoloa ja intohimoa, siten myös ilman seksiä. Kavereita voi olla eri osoitteissakin. Olisi hyvä syy etsiä vierasta halukasta  naista ja niitähän löytyisi. Kukaan ei ole korvaamaton, vaikka pihtaavat voisivat niin kuvitellakin. Parisuhteessa pitää muutenkin tehdä töitä ja kompromisseja parisuhteen eteen, että toinen pysyisi, eikä yrittää kaikkea, jotta se hajoaisi. Oma vaimo  olisi  lähtenyt, jos olisin alkanut karttamaan läheisyyttä, eikä osoittaisi intohimoa ja rakkautta ja haluaisi tyydyttää häntä sängyssä. Minulla ollut alusta lähtien tiedossa, ettei hän tyytyisi kaverisuhteeseen ja kyllä hänkin tiennyt, etten minäkään.

Nyt on ollut seksitöntä 1,5 vuotta. Ensimmäinen vuosi meni niin, että mietin vihaisena eroa ja olin vähän katkera ja otin asiaa asiin puolison kanssa. Nyttemmin olen menettänyt omatkin haluni, enkä enää tunne itseäni seksuaaliseksi. Ei tässä ole rakkauttakaan enää ja koen etääntyneeni puolisosta jo niin paljon, että välillä yllätyn, kun muistan, että hän on vielä olemassa. Emme enää vietä aikaa yhdessä muutenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Jäin. Ei ole myöskään rakkautta eikä läheisyyttä. Vain lapset ja asuntolaina. Kaduttaa. Mutta ei riitä voimat lähteäkään.

Tunnen sympatiaa ja myötätuntoa tälläisten rehellisten kommenttien kirjoittajia kohtaan, myös sinua. Toivottavasti jotenkin tilanteesi parantuisi.

Monesti näihin tulee kommenttieja tyyliin "Kyllä aikuisella ihmisellä pitää elämässä olla muutakin kuin alapään asiat" tsjp. Niitä kummeksun, kun itse kaipaan läheisyyttä, kosketusta ja seksiä kumppanini kanssa.

-m57

Erosin sellaisesta liitosta ja saan katua lopun elämäni. Seksuaaliterapeutit omilla valheillaan saivat eroamaan. Olen huomannut seksin olevan varsin merkityksetön asia kaiken muun hyvän rinnalla. Seksiä kyllä eronneena saa, mutta ei kunnollista perhettä, eikä parisuhdetta. Kaduttaa.

Jos muu toimii nii voisin, jos mies antaa käydä luvalla muualla. Itsekin antaisin luvan vastaavassa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Erosin sellaisesta liitosta ja saan katua lopun elämäni. Seksuaaliterapeutit omilla valheillaan saivat eroamaan. Olen huomannut seksin olevan varsin merkityksetön asia kaiken muun hyvän rinnalla. Seksiä kyllä eronneena saa, mutta ei kunnollista perhettä, eikä parisuhdetta. Kaduttaa.

Kyllä se perhe ja kaikki muu on tärkeintä. Mitä merkitystä elämällä yksin ja pelkällä seksillä? Mutta jos seksi on se tärkein ihmissuhteessa, niin sama olla sitten yksin.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on ollut seksitöntä 1,5 vuotta. Ensimmäinen vuosi meni niin, että mietin vihaisena eroa ja olin vähän katkera ja otin asiaa asiin puolison kanssa. Nyttemmin olen menettänyt omatkin haluni, enkä enää tunne itseäni seksuaaliseksi. Ei tässä ole rakkauttakaan enää ja koen etääntyneeni puolisosta jo niin paljon, että välillä yllätyn, kun muistan, että hän on vielä olemassa. Emme enää vietä aikaa yhdessä muutenkaan.

Tuommoista se on hyvin tyypillisessä, pitkässä parisuhteessa jossa ruuhkavuodet pidetty ja lapset saatu maailmalle. Ikää sen verran että miehellä ei kunnolla seiso, eikä naista ole enää haluttanut vuosikausiin. Eroaminen on katsottu sen verran hankalaksi omaisuudenjakoineen ja asunnonetsimisineen, ja kumpikin arvioi mahdollisuutensa ja halunsa sinkkumarkkinoilla niin pieniksi että jäävät kämppäkavereiksi, kyvyttömän ja haluttoman asumisjärjestelyyn. Eipähän tarvitse alkaa lapsille ja tuttaville selittelemään mitään, sitäpaitsi saman ikäisillä tuttavilla on ihan sama tilanne. Aikansa kun siinä kärvistelee niin asiaan tottuu ja ihmettelee jos jollakin saman ikäisellä on oikeasti edes jotakin seksiin viittaavaa.

Jostain kumman syystä aikoinaan jäin suhteeseen, missä seksiä ei ollut lähes ollenkaan, varmaan jotain 5-10 kertaa vuodessa. Olin nuori, vasta muuttanut töiden perässä uudelle paikkakunnalle enkä tuntenut juuri ketään paikkakunnalta. Ensimmäinen vuosi oli ihan normaalia nuorten ihmisten elämää, mutta sitten alkoi kuiva jakso.

Jälkeenpäin ajateltuna syyt jäädä tähän suhteeseen olivat erikoisia. Kyseessä oli nainen, joka oli hyvän näköinen ja muitakin ottajia olisi ollut jonoksi asti. Mustasukkaisuus siitä, että joku muu hänet saisi oli aika vahva. Toisekseen hän oli eräänlainen statussymboli, jonka halusin pitää koska kun edellinen liitto päättyi niin exä julisti pitkin kotikylää etten tule enää koskaan löytämään ketään joka voisi korvata hänet.

Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin kun seksielämä on aktiivista ja monipuolista voi vain muistella noita "kuivia" vuosia ja ajatella, että onneksi jaksoin ja kestin ne. Kumppani on nimittäin edelleen sama.

En todellakaan. Ollaan onneksi puhuttu tämä asia hyvissä ajoin puolison kanssa selväksi. Siinä vaiheessa kun toisen kohdalla seksi lopuu, niin toinen saa lähteä hakemaan siitä muualta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin. Ei ole myöskään rakkautta eikä läheisyyttä. Vain lapset ja asuntolaina. Kaduttaa. Mutta ei riitä voimat lähteäkään.

Tunnen sympatiaa ja myötätuntoa tälläisten rehellisten kommenttien kirjoittajia kohtaan, myös sinua. Toivottavasti jotenkin tilanteesi parantuisi.

Monesti näihin tulee kommenttieja tyyliin "Kyllä aikuisella ihmisellä pitää elämässä olla muutakin kuin alapään asiat" tsjp. Niitä kummeksun, kun itse kaipaan läheisyyttä, kosketusta ja seksiä kumppanini kanssa.

-m57

Monet ei vaan ymmärrä että seksi on useille ihmisille sellainen perustarve että jos se puuttuu niin se pilaa kaiken muunkin elämässä. Vähän niinkuin jos olisi nälkä. Vaikka muuten olisi miten kivaa niin ei ole kivaa jos on nälkä. Ensin pitää saada se pois.

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan. Ollaan onneksi puhuttu tämä asia hyvissä ajoin puolison kanssa selväksi. Siinä vaiheessa kun toisen kohdalla seksi lopuu, niin toinen saa lähteä hakemaan siitä muualta.

Näin puhuttiin ja sovittiin jo nuorina kun mentiin naimisiin ja siitä pidetty kiinni.  On pidetty  kiinni myös rakastamisesta, haluamisesta ja seksistä. Asenne kysymys mitä tekee parisuhteen eteen ja haluaako haluta toisen puolesta ja hyväksi.

Lähtökohtaisesti en. voisin jäädä, jos saisin luvan hankkia sivusuhteen. Oma mieheni (emme ole naimisissa tai edes avoliitossa saatika asu yhdessä, mutta seurustelemme silti vakituisesti) saamme pettää toisiamme niinä aikoina, kun emme ole toistemme lähettyvillä. Ainoa sääntö on se, että on oltava joka tilanteessa rehellinen ja käytettävä kumia ja suuseksisuojia.

Vierailija kirjoitti:

Jäin. Ei ole myöskään rakkautta eikä läheisyyttä. Vain lapset ja asuntolaina. Kaduttaa. Mutta ei riitä voimat lähteäkään.

kerro enemmän alusta lähtien että välttäisin edes lainan...