Poissaoloista tulee aika nopeasti ongelmia perheille!
Koulusta oltiin yhteydessä kun lapsella tuli 30 tuntia täyteen. On yläasteella, niin riitti yksi kuumeinen flunssa ja eri päivänä tullut migreeni. Ja tuo 30 tuntia paukkui yli. Nyt vaaditaan tarkempia todisteita ja selvittelyjä näille poissaoloille, ei riitä enää vanhempien hyväksyntä/merkkaus Wilmassa. Sitten kun tulee 50 tuntia täyteen niin aloitetaan keskustelut jonkun työryhmän kanssa johonka kuuluu sossustakin joku ja lasu voidaan tehdä! Joudutaan suunnittelemaan jatko ja tukitoimet perheelle ja lapselle kun on liikaa ollut pois koulusta. Kun 70 tuntia tulee täyteen niin ollaan sitten totaalisesti "kusessa".
Ymmärrän että jotkut lintsaavat tms. Mutta jos lapsi on ihan oikeasti ollut kipeenä niin mitä hiton järkeä tässä nyt on?! Istutaan palavereissa isolla porukalla pohtimassa että mitenköhän se teidän lapsi nyt onkaan saanut tartunnan koulusta, ei saisi tulla kipeäksi jne. Että ottaa nyt kupoliin!
Kommentit (758)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Eri, mutta ainahan poissaoloista on opet pitäneet kirjaa, ei tämä nyt sillä oikeastaan selity, wilma tai vihko, kumpikin ajaa saman asian poissaolojen tarkkailussa.
Tässä nykysysteemissä ei ole mitään järkeä.
Käyty on läpi lastensuojeluilmoitukset, kymmeniä palavereita joissa kerrankin oli 14 eri alan ammattilaista sidottuna yliopistollisen sairaalan ylilääkäriä myöten. Töistä oltu pois ainakin kuukauden päivät. Ohjeet saatu että pois koulusta vain jos kova kuume, 37 ja vähän yli saa olla, räkätauti ei ole syy olla pois koulusta ellei tilanne ole niin paha että räkää valuu koko ajan ja silmiä kirvelee niin ettei näe mitään. Eli muuten tultava kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Etkö tosiaan ymmärrä, että se on joltain pois? Meillä on valtava resurssipula jo nyt.
Ei ole mitään järkeä keksiä systeemiä, joka kohdistuu kaikkiin, kun tietyt ongelmat koskee vähemmistöä oppilaista. Mitä järkeä palaverata, jos oppilaalla ei ilmiselvästi ole ongelmaa?
Joku voisi jopa ajatella, että ne huomattavan runsaat poissaolot on jo itsessään ongelma. Eikö vanhempi halua silloin joka tapauksessa jutella edes siitä, miten estää, ettei lapsi jää silloin muista jälkeen? Jos taas kaikki sujuu hyvin poissaoloista huolimatta, onko tosiaan hirveyden huippu keskustella hetki itsestäänselvyyksiä?
Niitä itsestäänselvyyksiä keskustellaan vaikkapa kaikkien terveiden lasten terveystarkastuksissakin, jotka useimmiten on "turhia" (=mitään vikaa tai sairautta ei löydy).
Vierailija kirjoitti:
Käyty on läpi lastensuojeluilmoitukset, kymmeniä palavereita joissa kerrankin oli 14 eri alan ammattilaista sidottuna yliopistollisen sairaalan ylilääkäriä myöten. Töistä oltu pois ainakin kuukauden päivät. Ohjeet saatu että pois koulusta vain jos kova kuume, 37 ja vähän yli saa olla, räkätauti ei ole syy olla pois koulusta ellei tilanne ole niin paha että räkää valuu koko ajan ja silmiä kirvelee niin ettei näe mitään. Eli muuten tultava kouluun.
ja voin sanoa ettei mitään hyötyä ollut yhdestäkään palaverista, jos nuori ei mene kouluun niin ei mene ja sillä selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellinen aihe tämäkin. Muualla maailmassa poissaoloihin puututaan paljon ankarammin eikä oppilaat saa päivän aikana edes poistua koulun alueelta.
Täällä koululaiset juoksee Alepassa ostamassa karkkia välitunneilla ja kouluun tullaan jos muistetaan.
Mammat saa hepulin, jos koulusta tulee yksi Wilma-viesti poisssaoloista.
Välkällä juokseminen ja ulkoilu tekee hyvää erityisesti vilkkaille lapsille, kielletään nyt vielä sekin kun tarpeeksi moni asia ei olekaan vielä persiillään :D
Luetun ymmärtäminen. Koulun alue sisältää piha-alueen. Siellä voi juosta ja liikkua. Liikkuminen ei vaadi menoa kaupan karkkihyllylle kesken koulupäivän.
No ei todellakaan voi, koulun katos oli ennenkin se viimeinen vaihtoehto tylsälle seisoskelulle, sitä se on varmasti nykyäänkin. Sopiva määrä karkkiakaan ei ole niin pahasta kun on vähän ulkoillut ensin sen saamiseksi. Jotkut haluavat päästä poistumaan myös kiusaajien takia, se heille sallittakoon.
Suomessa sallitaan moni asia, mitä ei muualla sallita. Täällä ei pamahda sakkoa lomamatkoista eikä luvattomista poissaoloista. Täällä voi oppilas juosta karkkiostoksille kesken koulupäivän ilman seurauksia.
Silti hirveä valitus jostain koulun viestistä. Miten tällaiset vanhemmat pärjäisivät, jos ei olisi näin lepsu koulujärjestelmä?
Olen vain lapseton keskustelun sivustaseuraaja, mutta minusta närää herättää tämä selvittely ja ylimääräinen työ, lasuilla uhkailu jne. Vaikka siis kiusaaminen rehottaa ja lasu-palvelut on tukossa, silloin kun niitä oikeasti tarvitsisi. Kai nyt vähän niinkuin keskitytään vääriin asioihin liikaa, vaikka pitäisi tehdä oikeasta sairastamisesta helppoa, ja muissa syissä ratkaisukeskeisesti miettiä miksi se oppilas ei halua mennä sinne kouluun, koska ei sekään suurissa määrin normaalia ole.
Uutinen: oikeasti lasuja ei tehdä selvitetyistä sairauspoissaoloista. Suurin osa perheistä ei ole koskaan missään tekemisissä lasun kanssa eikä koulussa myöskään uhkailla lasulla. Ei myöskään neuvolassa tai muuallakaan.
Älä muutenkaan usko kaikkea, mitä palstan syrjäytyneet kirjoittavat.
Joo mutta just se selvittely ei esimerkiksi taida oikein toimia, lääkärintodistuksia ei kaikesta varmaan nykyäänkään pystytä hakemaan, kouluterkkoja ei ole, vanhemmilla on omia töitä ja luvataan että oppilas voi jäädä kotiin, niin se meni ennenkin, siitä jos esim koulu tekee ongelman ilman hälyyttäviä poissaolomääriä tai koulumenestyksen kärsimistä, niin se ei ole ratkaisukeskeistä, vaan ikuinen kaikkia osapuolia uuvuttava taistelu.
Et sitten ymmärtänyt. Poissaolon selvittäminen ei vaadi lääkärintodistuksia. Selvittäminen on sitä, että ilmoittaa ne poissaolot. Onko se liikaa?
Jos poissaoloja on paljon, vastaa sitten tarvittaessa puhelimeen tai Wilmaan, että lapsi on ollut sairaana. Ei sen vaikeampaa.
Niin ja sitten kun niitä on se 30 kysytään taas. Eli se ei riitä, se ilmoittaminen.
Mikä ongelma on vastata koulusta tulevaan viestiin? Täälläkin moni kirjoittelee enemmän viestejä päivässä kuin koko elämänsä aikana Wilmassa.
Miksi valehdellaan että riittää kun ei riitä?
Missä tapauksissa ei mielestäsi riitä? Kerrotko omakohtaisen esimerkin? Jos kyse normaaleista flunssista eikä valtavista poissaolomääristä, riittää kyllä.
Jos lapsi on kuukausia pois, eikö taas ole selvää, että koulun velvollisuus on keskustella lapsen koulunkäynnistä? Ainakin itse vanhempana vaatisin tällaisessa tapauksessa, että asiaa käsitellään, koska pitkät ja runsaat poissaolot haittaa koulunkäyntiä.
En ole tuo jolta kysyt, mutta opettaja tuskaili pitäisikö hänen järjestää moniammatillinen työryhmä pohtimaan meidän lapsen, jolla kaikki on koulussa loistavasti, asioita. Lapsella erinomaiset arvosanat, kavereita, koulumyönteisyyttä...
Sanoin ymmrätäväni open hankalan aseman välikätenä ja et mulle on ihan sama, voin tulla höpöttämään et "voi voi kun on ollut flunssaa tms sairastelua", mutta mitään ratkaisua asiaan ei ole. Opettaja oli vieläpä joutunut itse laittamaan pojan kotiin usein, joten tiesi tilanteen.
Osa poissaoloista opettajan luvalla ns. eräänlaisia edustustehtäviä vieläpä, jotka koulussa katsotaan ansioksi.
Mutta kun wilma hälyttää, se hälyttää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Etkö tosiaan ymmärrä, että se on joltain pois? Meillä on valtava resurssipula jo nyt.
Ei ole mitään järkeä keksiä systeemiä, joka kohdistuu kaikkiin, kun tietyt ongelmat koskee vähemmistöä oppilaista. Mitä järkeä palaverata, jos oppilaalla ei ilmiselvästi ole ongelmaa?
Kun ei edes kaikkien kanssa palaveerata, koittakaa nyt ymmärtää. Jos lapsesi on ollut sairaana 50 tuntia lukukadesta, olet ilmoittanut asiasta ja varmaan vähän käynyt terkassakin, että mistähän johtuu tällainen flunssakierre, niin se riittää. Jos taas et ole opettajan kehoituksesta ollut vaikka terkkaan yhteydessä jatkuvasta sairastelusta ja poissaoloja vain kertyy edelleen, niin silloin saatetaan alkaa palaveerata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Koska se aiheuttaa valtavaa stressiä niillä jotka jo valmiiksi on lujilla lapsensa sairastelun kanssa.
Ja mitä enemmän tällaista hölmöläisten hommaa tehfään, sitä vähemmänhän aikaa on niille oikeille ongelmilel.
Taas sama ilmiö että pohditaan sitä makaronilaatikon koostumusta tuehaan helpon perheen niskassa ja jötetään se naapurin ins tapaus tutkimatta kun isä on aggressiivinen ikävästi.
Kuten jo aiemmin kirjoitin: lasten sairastelu tuotti valtavasti stressiä, mutta parit puhelut koulusta olivat aivan pienimmästä päästä niissä stressinaiheissa. Tuntuvasti vaikeampaa oli esimerkiksi omien töideni järjestely.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyty on läpi lastensuojeluilmoitukset, kymmeniä palavereita joissa kerrankin oli 14 eri alan ammattilaista sidottuna yliopistollisen sairaalan ylilääkäriä myöten. Töistä oltu pois ainakin kuukauden päivät. Ohjeet saatu että pois koulusta vain jos kova kuume, 37 ja vähän yli saa olla, räkätauti ei ole syy olla pois koulusta ellei tilanne ole niin paha että räkää valuu koko ajan ja silmiä kirvelee niin ettei näe mitään. Eli muuten tultava kouluun.
ja voin sanoa ettei mitään hyötyä ollut yhdestäkään palaverista, jos nuori ei mene kouluun niin ei mene ja sillä selvä.
Jos nuori on jatkuvasti pois muusta syystä kuin sairauden takia eikä suorita oppivelvollisuutta muillakaan tavoilla, on lastensuojelulle tosiaan tarvetta. Harmi, ettei kaikki vanhemmat tätä tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Etkö tosiaan ymmärrä, että se on joltain pois? Meillä on valtava resurssipula jo nyt.
Ei ole mitään järkeä keksiä systeemiä, joka kohdistuu kaikkiin, kun tietyt ongelmat koskee vähemmistöä oppilaista. Mitä järkeä palaverata, jos oppilaalla ei ilmiselvästi ole ongelmaa?
Joku voisi jopa ajatella, että ne huomattavan runsaat poissaolot on jo itsessään ongelma. Eikö vanhempi halua silloin joka tapauksessa jutella edes siitä, miten estää, ettei lapsi jää silloin muista jälkeen? Jos taas kaikki sujuu hyvin poissaoloista huolimatta, onko tosiaan hirveyden huippu keskustella hetki itsestäänselvyyksiä?
Niitä itsestäänselvyyksiä keskustellaan vaikkapa kaikkien terveiden lasten terveystarkastuksissakin, jotka useimmiten on "turhia" (=mitään vikaa tai sairautta ei löydy).
Mun on hirveen vaikea ymmärtää tällaista ajatuksenjuoksua. "Onko se nyt niin vaikeaa, jos turhaan...."
Miltä sinusta itsestäsi tuntuu tehdä turhaan työtä? Oletko siinä asemassa ollut? Kun minulle soitettiin poissaoloista, kysyin "ollaanko me poikkeus?" Opettaja vastasi, että hänellä on 15 (viisitoista!) muutakin oppilasta, joiden poissaolot ruodittava.
No tämä oli toki vielä koronan ollessa suht pinnalla, mutta kuitenkin.
Minä en ole opettaja, mutta ymmärrän, et on helkkarin ikävä joutua puun ja kuoren väliin siinä, et oma maalaisjärki ja toisaalta typerä velvoittava systeemi vetää eri suuntiin.
Eikä tämä nyt ole mukavaa vanhempanakaan kun aina hirveä stressi et pitääkö lapsi laittaa puolikuntoisena kouluun vai ei. Ja auta armias, jos tulee virhearviointi ja soitetaan kesken koulupäivän, että lapsi on sairas.
Ketä tämä systeemi palvelee? Ne jotka PITÄISI oikeasti tavoittaa, ne tippuvat systeemin ulkopuolelle. Ei niitä kiinnosta palaverit tms. Siellä istuu Tiina ja Toivo Tunnollinen miettimässä missä on menty pieleen, kun lapsi on saanut flunssan pari kertaa peräjälkeen....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Etkö tosiaan ymmärrä, että se on joltain pois? Meillä on valtava resurssipula jo nyt.
Ei ole mitään järkeä keksiä systeemiä, joka kohdistuu kaikkiin, kun tietyt ongelmat koskee vähemmistöä oppilaista. Mitä järkeä palaverata, jos oppilaalla ei ilmiselvästi ole ongelmaa?
Kun ei edes kaikkien kanssa palaveerata, koittakaa nyt ymmärtää. Jos lapsesi on ollut sairaana 50 tuntia lukukadesta, olet ilmoittanut asiasta ja varmaan vähän käynyt terkassakin, että mistähän johtuu tällainen flunssakierre, niin se riittää. Jos taas et ole opettajan kehoituksesta ollut vaikka terkkaan yhteydessä jatkuvasta sairastelusta ja poissaoloja vain kertyy edelleen, niin silloin saatetaan alkaa palaveerata.
Kuka sinä olet kertomaan muille näin? Kuka olet mitätöimään muiden kokemuksia? Mikä sinun ongelmasi oikein mahtaa olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Etkö tosiaan ymmärrä, että se on joltain pois? Meillä on valtava resurssipula jo nyt.
Ei ole mitään järkeä keksiä systeemiä, joka kohdistuu kaikkiin, kun tietyt ongelmat koskee vähemmistöä oppilaista. Mitä järkeä palaverata, jos oppilaalla ei ilmiselvästi ole ongelmaa?
Joku voisi jopa ajatella, että ne huomattavan runsaat poissaolot on jo itsessään ongelma. Eikö vanhempi halua silloin joka tapauksessa jutella edes siitä, miten estää, ettei lapsi jää silloin muista jälkeen? Jos taas kaikki sujuu hyvin poissaoloista huolimatta, onko tosiaan hirveyden huippu keskustella hetki itsestäänselvyyksiä?
Niitä itsestäänselvyyksiä keskustellaan vaikkapa kaikkien terveiden lasten terveystarkastuksissakin, jotka useimmiten on "turhia" (=mitään vikaa tai sairautta ei löydy).
Mun on hirveen vaikea ymmärtää tällaista ajatuksenjuoksua. "Onko se nyt niin vaikeaa, jos turhaan...."
Miltä sinusta itsestäsi tuntuu tehdä turhaan työtä? Oletko siinä asemassa ollut? Kun minulle soitettiin poissaoloista, kysyin "ollaanko me poikkeus?" Opettaja vastasi, että hänellä on 15 (viisitoista!) muutakin oppilasta, joiden poissaolot ruodittava.
No tämä oli toki vielä koronan ollessa suht pinnalla, mutta kuitenkin.
Minä en ole opettaja, mutta ymmärrän, et on helkkarin ikävä joutua puun ja kuoren väliin siinä, et oma maalaisjärki ja toisaalta typerä velvoittava systeemi vetää eri suuntiin.
Eikä tämä nyt ole mukavaa vanhempanakaan kun aina hirveä stressi et pitääkö lapsi laittaa puolikuntoisena kouluun vai ei. Ja auta armias, jos tulee virhearviointi ja soitetaan kesken koulupäivän, että lapsi on sairas.
Ketä tämä systeemi palvelee? Ne jotka PITÄISI oikeasti tavoittaa, ne tippuvat systeemin ulkopuolelle. Ei niitä kiinnosta palaverit tms. Siellä istuu Tiina ja Toivo Tunnollinen miettimässä missä on menty pieleen, kun lapsi on saanut flunssan pari kertaa peräjälkeen....
Ihan hirveää. Opettaja soitti. Siis ihan hirveää yhteiskunnan resurssien väärinkäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Koska se aiheuttaa valtavaa stressiä niillä jotka jo valmiiksi on lujilla lapsensa sairastelun kanssa.
Ja mitä enemmän tällaista hölmöläisten hommaa tehfään, sitä vähemmänhän aikaa on niille oikeille ongelmilel.
Taas sama ilmiö että pohditaan sitä makaronilaatikon koostumusta tuehaan helpon perheen niskassa ja jötetään se naapurin ins tapaus tutkimatta kun isä on aggressiivinen ikävästi.
Kuten jo aiemmin kirjoitin: lasten sairastelu tuotti valtavasti stressiä, mutta parit puhelut koulusta olivat aivan pienimmästä päästä niissä stressinaiheissa. Tuntuvasti vaikeampaa oli esimerkiksi omien töideni järjestely.
Stressiä aiheutti se että sen lisäksi että jatkuvasti oli huoli lapsesta, joutui olemaan sairastelun takia poussa töistä, piti käyttää aikaa naurettavaan vatulointiin ja koko ajan miettiä mikä on se kunto jolloin on pakko lapsen jäädä kotiin ja miten siihen suhtautuu työnantaja ja koulu.
Ja sittne siellä koulussa oli niitä oikeasti ns hädänalaisia jotka mm teki ryhmätyötä mun lapsen kanssa niin etteivät edes puhelimeen vastanneet ja lopulta minä ohjasin sitä ryhmätyötä ka mun lapsi teki sitä kipeänäkin ja luokanvalvoja vain lässytti että minkä hän noille voi. Silti meiltä tivasi jatkuvasti sairastelupoissaoloja, vaikka lapsi teki kaiken ajalöaan ja muidenkin hommat. Ja hän näki että minä valvon koulutyötä ja käytännössä tein hänenkin osuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Etkö tosiaan ymmärrä, että se on joltain pois? Meillä on valtava resurssipula jo nyt.
Ei ole mitään järkeä keksiä systeemiä, joka kohdistuu kaikkiin, kun tietyt ongelmat koskee vähemmistöä oppilaista. Mitä järkeä palaverata, jos oppilaalla ei ilmiselvästi ole ongelmaa?
Joku voisi jopa ajatella, että ne huomattavan runsaat poissaolot on jo itsessään ongelma. Eikö vanhempi halua silloin joka tapauksessa jutella edes siitä, miten estää, ettei lapsi jää silloin muista jälkeen? Jos taas kaikki sujuu hyvin poissaoloista huolimatta, onko tosiaan hirveyden huippu keskustella hetki itsestäänselvyyksiä?
Niitä itsestäänselvyyksiä keskustellaan vaikkapa kaikkien terveiden lasten terveystarkastuksissakin, jotka useimmiten on "turhia" (=mitään vikaa tai sairautta ei löydy).
Mun on hirveen vaikea ymmärtää tällaista ajatuksenjuoksua. "Onko se nyt niin vaikeaa, jos turhaan...."
Miltä sinusta itsestäsi tuntuu tehdä turhaan työtä? Oletko siinä asemassa ollut? Kun minulle soitettiin poissaoloista, kysyin "ollaanko me poikkeus?" Opettaja vastasi, että hänellä on 15 (viisitoista!) muutakin oppilasta, joiden poissaolot ruodittava.
No tämä oli toki vielä koronan ollessa suht pinnalla, mutta kuitenkin.
Minä en ole opettaja, mutta ymmärrän, et on helkkarin ikävä joutua puun ja kuoren väliin siinä, et oma maalaisjärki ja toisaalta typerä velvoittava systeemi vetää eri suuntiin.
Eikä tämä nyt ole mukavaa vanhempanakaan kun aina hirveä stressi et pitääkö lapsi laittaa puolikuntoisena kouluun vai ei. Ja auta armias, jos tulee virhearviointi ja soitetaan kesken koulupäivän, että lapsi on sairas.
Ketä tämä systeemi palvelee? Ne jotka PITÄISI oikeasti tavoittaa, ne tippuvat systeemin ulkopuolelle. Ei niitä kiinnosta palaverit tms. Siellä istuu Tiina ja Toivo Tunnollinen miettimässä missä on menty pieleen, kun lapsi on saanut flunssan pari kertaa peräjälkeen....
Ihan hirveää. Opettaja soitti. Siis ihan hirveää yhteiskunnan resurssien väärinkäyttöä.
Opettaja käytti siihen työaikaansa noin pari tuntia. Parempaakin käyttöä sille olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Etkö tosiaan ymmärrä, että se on joltain pois? Meillä on valtava resurssipula jo nyt.
Ei ole mitään järkeä keksiä systeemiä, joka kohdistuu kaikkiin, kun tietyt ongelmat koskee vähemmistöä oppilaista. Mitä järkeä palaverata, jos oppilaalla ei ilmiselvästi ole ongelmaa?
Joku voisi jopa ajatella, että ne huomattavan runsaat poissaolot on jo itsessään ongelma. Eikö vanhempi halua silloin joka tapauksessa jutella edes siitä, miten estää, ettei lapsi jää silloin muista jälkeen? Jos taas kaikki sujuu hyvin poissaoloista huolimatta, onko tosiaan hirveyden huippu keskustella hetki itsestäänselvyyksiä?
Niitä itsestäänselvyyksiä keskustellaan vaikkapa kaikkien terveiden lasten terveystarkastuksissakin, jotka useimmiten on "turhia" (=mitään vikaa tai sairautta ei löydy).
Mun on hirveen vaikea ymmärtää tällaista ajatuksenjuoksua. "Onko se nyt niin vaikeaa, jos turhaan...."
Miltä sinusta itsestäsi tuntuu tehdä turhaan työtä? Oletko siinä asemassa ollut? Kun minulle soitettiin poissaoloista, kysyin "ollaanko me poikkeus?" Opettaja vastasi, että hänellä on 15 (viisitoista!) muutakin oppilasta, joiden poissaolot ruodittava.
No tämä oli toki vielä koronan ollessa suht pinnalla, mutta kuitenkin.
Minä en ole opettaja, mutta ymmärrän, et on helkkarin ikävä joutua puun ja kuoren väliin siinä, et oma maalaisjärki ja toisaalta typerä velvoittava systeemi vetää eri suuntiin.
Eikä tämä nyt ole mukavaa vanhempanakaan kun aina hirveä stressi et pitääkö lapsi laittaa puolikuntoisena kouluun vai ei. Ja auta armias, jos tulee virhearviointi ja soitetaan kesken koulupäivän, että lapsi on sairas.
Ketä tämä systeemi palvelee? Ne jotka PITÄISI oikeasti tavoittaa, ne tippuvat systeemin ulkopuolelle. Ei niitä kiinnosta palaverit tms. Siellä istuu Tiina ja Toivo Tunnollinen miettimässä missä on menty pieleen, kun lapsi on saanut flunssan pari kertaa peräjälkeen....
Ikävä kyllä jokainen vanhempi on mielestään se Tiina Tunnollinen, ja aina viranomaisten pitäisi jättää juuri heidät rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Etkö tosiaan ymmärrä, että se on joltain pois? Meillä on valtava resurssipula jo nyt.
Ei ole mitään järkeä keksiä systeemiä, joka kohdistuu kaikkiin, kun tietyt ongelmat koskee vähemmistöä oppilaista. Mitä järkeä palaverata, jos oppilaalla ei ilmiselvästi ole ongelmaa?
Joku voisi jopa ajatella, että ne huomattavan runsaat poissaolot on jo itsessään ongelma. Eikö vanhempi halua silloin joka tapauksessa jutella edes siitä, miten estää, ettei lapsi jää silloin muista jälkeen? Jos taas kaikki sujuu hyvin poissaoloista huolimatta, onko tosiaan hirveyden huippu keskustella hetki itsestäänselvyyksiä?
Niitä itsestäänselvyyksiä keskustellaan vaikkapa kaikkien terveiden lasten terveystarkastuksissakin, jotka useimmiten on "turhia" (=mitään vikaa tai sairautta ei löydy).
Mun on hirveen vaikea ymmärtää tällaista ajatuksenjuoksua. "Onko se nyt niin vaikeaa, jos turhaan...."
Miltä sinusta itsestäsi tuntuu tehdä turhaan työtä? Oletko siinä asemassa ollut? Kun minulle soitettiin poissaoloista, kysyin "ollaanko me poikkeus?" Opettaja vastasi, että hänellä on 15 (viisitoista!) muutakin oppilasta, joiden poissaolot ruodittava.
No tämä oli toki vielä koronan ollessa suht pinnalla, mutta kuitenkin.
Minä en ole opettaja, mutta ymmärrän, et on helkkarin ikävä joutua puun ja kuoren väliin siinä, et oma maalaisjärki ja toisaalta typerä velvoittava systeemi vetää eri suuntiin.
Eikä tämä nyt ole mukavaa vanhempanakaan kun aina hirveä stressi et pitääkö lapsi laittaa puolikuntoisena kouluun vai ei. Ja auta armias, jos tulee virhearviointi ja soitetaan kesken koulupäivän, että lapsi on sairas.
Ketä tämä systeemi palvelee? Ne jotka PITÄISI oikeasti tavoittaa, ne tippuvat systeemin ulkopuolelle. Ei niitä kiinnosta palaverit tms. Siellä istuu Tiina ja Toivo Tunnollinen miettimässä missä on menty pieleen, kun lapsi on saanut flunssan pari kertaa peräjälkeen....
Ihan hirveää. Opettaja soitti. Siis ihan hirveää yhteiskunnan resurssien väärinkäyttöä.
Noin käy kun ei ole alkeellistakaan ymmärrystä asettua toisen asemaan. Me emme olleet ainoa perhe. Kyllä tuo aika paljon resrusseja syö. Psykologeille ei ole aikoja, kuraattoreille ei pääse...
Ja turha sitten ulista, miksi ei OIKEILLE ongelmille, kuten kiusaamisille tms tehdä mitään. Opella on parempaakin tekemistä, pitää narauttaa sairastelijat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Etkö tosiaan ymmärrä, että se on joltain pois? Meillä on valtava resurssipula jo nyt.
Ei ole mitään järkeä keksiä systeemiä, joka kohdistuu kaikkiin, kun tietyt ongelmat koskee vähemmistöä oppilaista. Mitä järkeä palaverata, jos oppilaalla ei ilmiselvästi ole ongelmaa?
Joku voisi jopa ajatella, että ne huomattavan runsaat poissaolot on jo itsessään ongelma. Eikö vanhempi halua silloin joka tapauksessa jutella edes siitä, miten estää, ettei lapsi jää silloin muista jälkeen? Jos taas kaikki sujuu hyvin poissaoloista huolimatta, onko tosiaan hirveyden huippu keskustella hetki itsestäänselvyyksiä?
Niitä itsestäänselvyyksiä keskustellaan vaikkapa kaikkien terveiden lasten terveystarkastuksissakin, jotka useimmiten on "turhia" (=mitään vikaa tai sairautta ei löydy).
Mun on hirveen vaikea ymmärtää tällaista ajatuksenjuoksua. "Onko se nyt niin vaikeaa, jos turhaan...."
Miltä sinusta itsestäsi tuntuu tehdä turhaan työtä? Oletko siinä asemassa ollut? Kun minulle soitettiin poissaoloista, kysyin "ollaanko me poikkeus?" Opettaja vastasi, että hänellä on 15 (viisitoista!) muutakin oppilasta, joiden poissaolot ruodittava.
No tämä oli toki vielä koronan ollessa suht pinnalla, mutta kuitenkin.
Minä en ole opettaja, mutta ymmärrän, et on helkkarin ikävä joutua puun ja kuoren väliin siinä, et oma maalaisjärki ja toisaalta typerä velvoittava systeemi vetää eri suuntiin.
Eikä tämä nyt ole mukavaa vanhempanakaan kun aina hirveä stressi et pitääkö lapsi laittaa puolikuntoisena kouluun vai ei. Ja auta armias, jos tulee virhearviointi ja soitetaan kesken koulupäivän, että lapsi on sairas.
Ketä tämä systeemi palvelee? Ne jotka PITÄISI oikeasti tavoittaa, ne tippuvat systeemin ulkopuolelle. Ei niitä kiinnosta palaverit tms. Siellä istuu Tiina ja Toivo Tunnollinen miettimässä missä on menty pieleen, kun lapsi on saanut flunssan pari kertaa peräjälkeen....
Ihan hirveää. Opettaja soitti. Siis ihan hirveää yhteiskunnan resurssien väärinkäyttöä.
Opettaja käytti siihen työaikaansa noin pari tuntia. Parempaakin käyttöä sille olisi.
Meillä nuo puhelut ovat olleet noin 5 min. Sinä taidat olla puhelias tyyppi?
-eri.
Ongelma on se, että jää jälkeen opetuksesta. Jos on sairas, ja joutuu olemaan pois, niin eikö ole vaan hyvä, että mietitään tukitoimia? Esimerkiksi krooninen sairaus, joka vaatii sairaalahoitoa ja poissaoloja tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Etkö tosiaan ymmärrä, että se on joltain pois? Meillä on valtava resurssipula jo nyt.
Ei ole mitään järkeä keksiä systeemiä, joka kohdistuu kaikkiin, kun tietyt ongelmat koskee vähemmistöä oppilaista. Mitä järkeä palaverata, jos oppilaalla ei ilmiselvästi ole ongelmaa?
Joku voisi jopa ajatella, että ne huomattavan runsaat poissaolot on jo itsessään ongelma. Eikö vanhempi halua silloin joka tapauksessa jutella edes siitä, miten estää, ettei lapsi jää silloin muista jälkeen? Jos taas kaikki sujuu hyvin poissaoloista huolimatta, onko tosiaan hirveyden huippu keskustella hetki itsestäänselvyyksiä?
Niitä itsestäänselvyyksiä keskustellaan vaikkapa kaikkien terveiden lasten terveystarkastuksissakin, jotka useimmiten on "turhia" (=mitään vikaa tai sairautta ei löydy).
Mun on hirveen vaikea ymmärtää tällaista ajatuksenjuoksua. "Onko se nyt niin vaikeaa, jos turhaan...."
Miltä sinusta itsestäsi tuntuu tehdä turhaan työtä? Oletko siinä asemassa ollut? Kun minulle soitettiin poissaoloista, kysyin "ollaanko me poikkeus?" Opettaja vastasi, että hänellä on 15 (viisitoista!) muutakin oppilasta, joiden poissaolot ruodittava.
No tämä oli toki vielä koronan ollessa suht pinnalla, mutta kuitenkin.
Minä en ole opettaja, mutta ymmärrän, et on helkkarin ikävä joutua puun ja kuoren väliin siinä, et oma maalaisjärki ja toisaalta typerä velvoittava systeemi vetää eri suuntiin.
Eikä tämä nyt ole mukavaa vanhempanakaan kun aina hirveä stressi et pitääkö lapsi laittaa puolikuntoisena kouluun vai ei. Ja auta armias, jos tulee virhearviointi ja soitetaan kesken koulupäivän, että lapsi on sairas.
Ketä tämä systeemi palvelee? Ne jotka PITÄISI oikeasti tavoittaa, ne tippuvat systeemin ulkopuolelle. Ei niitä kiinnosta palaverit tms. Siellä istuu Tiina ja Toivo Tunnollinen miettimässä missä on menty pieleen, kun lapsi on saanut flunssan pari kertaa peräjälkeen....
Ikävä kyllä jokainen vanhempi on mielestään se Tiina Tunnollinen, ja aina viranomaisten pitäisi jättää juuri heidät rauhaan.
No minä en puhunutkaan subjektiivisesta kokemuksesta, vaan niistä joiden kanssa hommat aina hoituneet hyvässä ja rakentavassa yhteistyössä. Lapselta vaadittu vastuunkantoa ja kasvatettu rakkaudella ja rajat asettamalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala paasaus, että mikä järki tässä on. No nimenomaan ennaltaehkäisy! Ettei niihin poissaoloihin puututaan ajoissa. Suurin osa noista oikeasti sairasteluista johtuvista poissaoloista on ok. Mutta kun siellä joukossa on niitä, joiden lapset on aina vähän kun sattuu huvittaa niin poissa, jonka seurauksena niitä tunteja onkin yhtäkkiä 100. Ja usein ne on juuri näitä oppilaita, joiden ei kannattaisi oppimisen kannalta olla yhtään poissa koulusta kuin on tarpeen.
On sanomattakin selvää, että jos lapsella on jokin perussairaus jonka vuoksi poissaoloja saattaa tulla reippaammin niin ei siitä lähetä lasuja vääntelee, kunhan vanhempi tietysti ilmoittaa tästä sairaudesta opettajalle.Jos te nyt ahdistutte tällaisesta "kyttäyksestä", niin ettei se kuitenkaan olisi omatunto, joka siellä kolkuttelee tässä asiassa. Lapsien annetaan jäädä kotiin aivan ihmeellisistä syistä nykyään.
Minä en ahdistu kyttäämisestä, vaan siitä miten yhteisiä resursseja tuhlataan järjenvastaisesti. Todella typerää käyttää kaikkien aikaa ja rahaa ja vaivannäköä hölmöllä tavalla. Kohdennetaan resurssit mielummin oikealla tavalla, se on kaikkien etu.
Mikä siinä on hölmöä, jos sillä tavalla saadaan haaviin niitä, joilla poissaolot uhkaa karata käsistä? Kun sieltä koulumaailmasta tipahtaminen johtaa pahimmillaan totaaliseen syrjäytymiseen.
Käyhän suurin osa lapsista vuosittain terveystarkastuksessa vaikka suurin osa heistä kasvaa ja kehittyy normaalisti, mutta seulontojen ansiosta jää sitten kiinni ne, jotka ei kehity ja kasva.
Miten tää on niin vaikeaa tajuta.Etkö tosiaan ymmärrä, että se on joltain pois? Meillä on valtava resurssipula jo nyt.
Ei ole mitään järkeä keksiä systeemiä, joka kohdistuu kaikkiin, kun tietyt ongelmat koskee vähemmistöä oppilaista. Mitä järkeä palaverata, jos oppilaalla ei ilmiselvästi ole ongelmaa?
Joku voisi jopa ajatella, että ne huomattavan runsaat poissaolot on jo itsessään ongelma. Eikö vanhempi halua silloin joka tapauksessa jutella edes siitä, miten estää, ettei lapsi jää silloin muista jälkeen? Jos taas kaikki sujuu hyvin poissaoloista huolimatta, onko tosiaan hirveyden huippu keskustella hetki itsestäänselvyyksiä?
Niitä itsestäänselvyyksiä keskustellaan vaikkapa kaikkien terveiden lasten terveystarkastuksissakin, jotka useimmiten on "turhia" (=mitään vikaa tai sairautta ei löydy).
Näissä on vaan se ongelma, että siinä vaiheessa kun opettaja päättää huolestua poissaoloista, asettaa hän koko perheen mielessään syrjäytyneiden lokeroon.
Tapaamisissa hän suhtautuu vanhempiin erittäin alentuvasti ja puhuu kuin pitäisi vanhempia vajaaälyisinä. Hän suhtautuu koko perheeseen lähtökohtaisesti negatiivisesti ja näyttää sen joko tietoisesti tai tiedostamattaan.
Se muutos aiempiin kohtaamisiin saman opettajan kanssa on jäätävä.
Meillä nuoremman lapsen autismi alkoi oireilemaan ala-asteen lopulla. Aiemmin ystävällisesti käyttäytynyt opettaja muuttui ihan kummalliseksi. Häneen ei enää saanut kontaktia palavereissa. Hän lähinnä saarnasi ulkoa opettelemiaan mantroja rutiineista ja muista perusasioista, jotka jokainen vanhempi varmasti tietää ilman kertaamisia ja luentoja.
Tämän opettajan outo suhtautuminen oikein korostui kun kävimme perättäisenä päivinä vanhemman ja nuoremman lapsen vanhempainvartissa. Toisessa tapaamisessa pystyttiin keskustelemaan normaalisti. Mutta toisessa saimme kylmää kyytiä. Opettaja ylhäältä tiputteli halveksuvia kommenttejaan ja hymähteli kaikelle mitä me vanhemmat sanottiin. Sellaisessa tapaamisessa käyminen on kyllä yhdenlainen hirveyden huippu.
Vielä pahemmaksi tilanne muuttuu kun tapaamisessa on mukana 6 muuta asiantuntijaa. Kaikki rivissä siinä pydän toisella puolella, ylimielisesti puhumassa kuin idiootille.
Eri, mutta ainahan poissaoloista on opet pitäneet kirjaa, ei tämä nyt sillä oikeastaan selity, wilma tai vihko, kumpikin ajaa saman asian poissaolojen tarkkailussa.