Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun keski-iän kynnyksellä tulee totaalinen uupuminen ja kyllästyminen omaan asiantuntijatyöhön? Mihin tästä enää lähtee ja miten?
26.09.2023 |
En enää kertakaikkiaan jaksa tätä. Työelämä on muuttunut aivan sietämättömäksi sirkukseksi. Samalla tiedän että ei tästä noin vaan uudelleenkouluttauduta mihinkään, ja vaikka jonkun uuden tutkinnon tekisikin niin nelikymppisillä alkaa jo ikäsyrjintä vaikuttaa.
Kommentit (116)
Olen ICT-alalla ja syntynyt 60-luvun puolivälissä. Siis aivan ikäloppu.
Firmaan tulee uusia amk-kavereita oppiin, niin sanon katso minua kannattaako tänne jäädä? Siis minulla on 2 pomoa ja töitä niin paljon, etten mitenkään selviä.
Ei huomioida, jos olen päivän poissa syystä tai toisesta. Sanotaan, että pitäisi olla jo valmista.
Kerran vuodessa on palkkakeskustelu, jossa sanotaan, että olen ylipalkattu ja enemmän pitäisi saada aikaan.
Sanon siihen, että jos siltä tuntuu, niin palkatkaa nuori oppimaan ja antakaa minulle potkut, sillä palkanalennukseen en suostu.
Tähän mutisevat, että ei ne nuoret oikein täällä pysy. Miksiköhän.
Näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hymyilyttää tämä termi "asiantuntijatyö". Mitähän oman elämänsä suutareita he ovat?
"Mitä on asiantuntijatyö?
Asiantuntijatyö voidaan määritellä itsenäiseksi, korkeaa koulutustasoa ja laajaa tietopohjaa edellyttäväksi toiminnaksi, jonka ytimen muodostavat tieteen soveltaminen käytännön ongelmiin. Asiantuntijatyö on tietotyötä, jossa ongelmia tunnistetaan ja ratkaistaan tietotekniikkaa hyödyntäen. Tyypillisiä asiantuntijatöitä ovat esimerkiksi suunnittelija, projektipäällikkö, erityisasiantuntija ja tutkija."
Uusi tutkinto joka kestää 1...5 v on raskas.
Siihen en lähtisi. Ei jaksa, eikä ehkä kannatakaan.
Iso riski, ainakin aikaa, voimia ja rahaa palaa.
Sen sijaan 5 vrk...2 kk kurssit on hyviä.
Voi saada nopeaan arvokkaankin erikois pätevyyden.
Kokemusta on, suosittelen.
Myös 1..3 vrk kursseja on, raksalla useinkin.
Ilmaisia, jopa ilmainen luonas usein.
Kannattaa valkata kurssit joista saa tittelin, todistuksen tai kortin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu koulutuksesta ja osaamisesta, mutta monella tutkinnolla voi tehdä todella erilaisia töitä aina virkailijasta opettajaksi, tutkijaksi tai erilaisiin asiantuntijatöihin.
Työtä voi vaihtaa ilman pitkiä opintoja.
Kun on 45 ja yli niin työhakemuksen menee suoraan silppuriin. Ei toivoakaan saada uutta työtä - paitsi ehkä hoitoalalla.
Kyllä sitä uutta työtä saa, jos osaa jotain työnantajalle arvokasta, on halukas sitä tekemään ja se käy hakemuksesta ilmi. Uutta työtä ei saa, jos uuden työn saaminen palvelisi kyllä hakijan toiveita, mutta ei hakutilanteessa suoraan työnantajan, vaan työnantajan täytyisi panostaa tehtävien ohjaamiseen/muokkaamiseen, ennenkuin hyötyä olisi teoriassakaan työnantajalle odotettavissa. Ei siis auta, vaikka olisit motivoitunut ja halukas oppimaan, jos osaamista puuttuu. Monet hoitoalalta pois vaihtamista tavoittelevat kirjoittelevat näitä omien toiveidensa mukaisia, mutta työnantajalle toivottomia hakemuksia.
No harva yli 40 v pystyy saavuttamaan muutamassa vuodessa uudelta alalta niin korvaamattoman ammattitaidon etteikö samoja taitoja olisi 10 - 15 v nuoremmillakin ja jälkimmäisiä työnantajat nyt vaan suosii.
Käytännössä kaikki muut työnantajat kuin julkisen puolen tarvitsisivat työvoimaa, jolla olisi vahva halu työnantajayrityksen myynnin edistämiseen. Myynnissä on monia erilaisia tehtävänkuvia, joille yhteistä on, että ne vaatisivat proaktiivista otetta ja asiakaslähtöistä työskentelytapaa. Vastaanottamissani kymmenissä ellei sadoissa "etsin uutta suuntaa"-hakemuksissa ei ole yhtäkään, jossa hakija oikeasti haluaa tarjoutua näihin tehtäviin, mihin yrityksillä on suuri tarve. Enkä puhu nyt puhelinmyynnistä enkä verkostomarkkinoinnista, vaan asiantuntevasta b-to-b-myynnistä.
Mua itse asiassa kiinnostaa tuo. Mitä työhakemuksessa pitäisi käytännössä lukea tuosta asiasta, jotta työnantaja kiinnostuu? Olen tähän asti keskittynyt kertomaan, kuinka minulle on tärkeää, että asiakas on tyytyväinen, jotta hän asioi saman firman kanssa uudelleen jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hymyilyttää tämä termi "asiantuntijatyö". Mitähän oman elämänsä suutareita he ovat?
Miksi hymyilyttää? Ihan vakiintunutta suomen kieltä ja aika tavallinen titteli.
Kuulostaa tärkeilevältä ja oman hännän nostamiselta, vaikka vain hieman. Neutraalimpaa olisi kertoa, että mitä työtä tekee ja kuulija voi itse päättää, että miten asiantuntijamaista tai vaativaa se on.
Miten se työ nyt liittyy aloitukseen? Jos on leipiintynyt niin sitten on. Asiantuntijatyö on ihan tarpeeksi kuvaava, aivan kuten suorittavan tason työ tai vaikka hoitotyö. Ei sitä tarvitse keskustelupalstalla sen enempää avata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko ryhtyä tekemään vaativaa asiantuntija työtä nykyisen asiantuntijatyön sijaan? Jos se toisi uutta potkua työelämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu koulutuksesta ja osaamisesta, mutta monella tutkinnolla voi tehdä todella erilaisia töitä aina virkailijasta opettajaksi, tutkijaksi tai erilaisiin asiantuntijatöihin.
Työtä voi vaihtaa ilman pitkiä opintoja.
Kun on 45 ja yli niin työhakemuksen menee suoraan silppuriin. Ei toivoakaan saada uutta työtä - paitsi ehkä hoitoalalla.
Ikä ei ole pakollinen tieto hakemuksissa
Aika usein se rekrytoija pystyy päättelemään iän jo työhistoriasta ja jopa etunimestä. Marketta tai Reijo on harvemmin parikymppinen, Aleksi ja Emma sen sijaan luultavasti ovat.
Tämä onkin mielenkiintoista. Lähetin pari vuotta hakemuksia omalla nimelläni (vähän erikoinen, mutta suomalainen), enkä saanut yhtään kasvokkain-haastattelua. Sitten otin käyttöön vanhahtavan tuiki tavallisen kolmannen nimeni ja sain heti haastatteluita. Odottelen tässä päätöksiä.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun palstan työnhakuvinkkejä katsoo, niin pitää näköjään pistää etunimi vaihtoon. Mulla on 20 vuotta vanhempien ihmisten nimi. Ei ihme kun ei tule kutsua työhaastatteluun. Jos vaihtais vaikka tuohon Emmaan sen.
Ei tästä voi mennä mihinkään. Itse nykyään suunnilleen vihaan jo työtäni. Vielä reilu 20 vuotta tätä.
Ei ole varaa opiskella uutta maisteria, eikä helppo päästäkään kun nuoret vievät aloituspaikat ja avoimen väylälläkään ei saa olla maisterin tutkintoa alla.
Ja lyhemmissä amk-tutkinnoissa ei oikeasti ole yhtään kiinnostavaa vaihtoehtoa. Ja ei mulla ole varaa jäädä nollatuloille semmoisenkaan ajaksi. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa lähtevät.
Olen niin yliväsynyt omasta jatkuvasta palkattomasta ja myös ajallisesti korvaamatta jäävästä ylityöstä (olen työaikalain ulkopuolella mutta en todellakaan mikään johtaja) että ei olisi mitenkään mahdollista tehdä tätä työtä ja opiskella.
Ja olen yrittänyt olla osa-aikainen, mutta sama kokemus on kuin yliväsyneillä kollegoilla: työnantajamme vain teettää samat työt vähemmässä ajassa. Kolmikanta ei tuo tähän ratkaisua, ei meillä kuunnella työterveyslääkäriä.
Koska olen julkisella, meillä ei auta työpaikan vaihto. Kaikkialla koko maassa näissä hommissa on ihan sama sairas kulttuuri. Olen silti hakenut toisaalle, mutta en enää låhes viisikymppisenä pääse. Vaikka olen pätevin hakija, löytynyt aina joku pomon tuttu tms.
Vaihtoehdot itselläni ovat siis tämän jatkuminen näin, kuolema tai itsemurha. Kolmas on toistaiseksi ihan teoreettinen, en minä ole masentunut. Olen "vain" työuupunut.
Neljäs on heittää tutkinto roskiin ja kysellä jotain kaupankassahommaa, mutta opiskeluajoilta varmasti laitteet muuttuneet ja nuoret ovat nopeita, pirteitä ja käteviä. En sinne itsekään palkkaisi itseäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu koulutuksesta ja osaamisesta, mutta monella tutkinnolla voi tehdä todella erilaisia töitä aina virkailijasta opettajaksi, tutkijaksi tai erilaisiin asiantuntijatöihin.
Työtä voi vaihtaa ilman pitkiä opintoja.
Kun on 45 ja yli niin työhakemuksen menee suoraan silppuriin. Ei toivoakaan saada uutta työtä - paitsi ehkä hoitoalalla.
Ikä ei ole pakollinen tieto hakemuksissa
Ei tietenkään, mutta käsittämättömän moni pystyy päättelemään koulutuksen ajasta iän. :D
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Asiantuntijatyö" on tavallista tomistohommaa, turhaa papereiden pyörittelyä vaan😂
Äläs nyt, sinulta voi internet pimentyä, jäädä palkka saamatta tai pankkikortti lakata toimimasta, jos kaikki asiantuntijat lopettava työnteon.
Ilmeisesti olette jo lopettaneet työnteon aikaa sitten... tai sitten ette todellakaan ole tehtävienne tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tekee tarkan suunnitelman, miten kauan sitä täytyy jatkaa, ja sit vaan aamukampaa kehiin. Tyyliin tj 10 vuotta ja 5kk.
Kun itselleni tuli totaalinen stoppi, niin hakeuduin lääkäriin ja sitä kautta myös psykiatrin puheille. Aina, kun kysyttiin jotain työstä, niin vastasin, että tekisin mielelläni, mutta en kertakaikkiaan jaksa. Kävin sen seitsemän sorttisissa tutkimuksissa. Olin tutkimusten ajan kuntoutustuella ja kuinka ollakaan niin yhden hylkäyksen jälkeen pääsin eläkkeelle 53-v. Voi, että olen nyt ollut onnellinen ja tyytyväinen jo toistakymmentä vuotta. Nyt olen jo oikeasti työeläkkeellä ikäni puolesta.
Itse samaa ikäluokkaa, tunnen lievää tylsistymistä ja kyynistymistä omaan työhön. Hakeudu työterveyteen psykologin juttusille pohtimaan asiaa. Kannattaa kiinnittää huomio myös vapaa-aikaan, että onko vapaa-aika jaksamista tukevaa vai sitä huonontavaa.
Hakeudu esimiehen puheille, josko työnkuvaasi voidaan muokata
Itse aioin hakeutua lyhyehköön lisäkoulutukseen, sellaiseen, jonka työnantaja maksaa. Itsella kouluttautuminen tuo lisäpotkua ja intoa työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekee tarkan suunnitelman, miten kauan sitä täytyy jatkaa, ja sit vaan aamukampaa kehiin. Tyyliin tj 10 vuotta ja 5kk.
Kun itselleni tuli totaalinen stoppi, niin hakeuduin lääkäriin ja sitä kautta myös psykiatrin puheille. Aina, kun kysyttiin jotain työstä, niin vastasin, että tekisin mielelläni, mutta en kertakaikkiaan jaksa. Kävin sen seitsemän sorttisissa tutkimuksissa. Olin tutkimusten ajan kuntoutustuella ja kuinka ollakaan niin yhden hylkäyksen jälkeen pääsin eläkkeelle 53-v. Voi, että olen nyt ollut onnellinen ja tyytyväinen jo toistakymmentä vuotta. Nyt olen jo oikeasti työeläkkeellä ikäni puolesta.
Miksi et vain vaihtanut alaa? Kouluttautunut puutarhuriksi tms. Voiko Suomessa tosiaan päästä kyllästymisen perusteella eläkkeelle? En vähättele kokemuksiasi, mutta me muut olemme maksaneet onnellisuudestasi ja tyytyväisyydestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu koulutuksesta ja osaamisesta, mutta monella tutkinnolla voi tehdä todella erilaisia töitä aina virkailijasta opettajaksi, tutkijaksi tai erilaisiin asiantuntijatöihin.
Työtä voi vaihtaa ilman pitkiä opintoja.
Kun on 45 ja yli niin työhakemuksen menee suoraan silppuriin. Ei toivoakaan saada uutta työtä - paitsi ehkä hoitoalalla.
Täytin 50 samana keväänä, kun työllistyin edelliseen työpaikkaan (asiantuntija-ala). Sieltä vaihdoin nykyiseen työhöni (asiantuntija-ala, päällikkötaso) 56-vuotiaana.
Noinhan sen kuuluu mennäkin. Esimerkiksi 45-vuotiaan eläkeikä on nykyään 68 vuotta ja se tulee siitä vielä nousemaan. Naurettava ajatus että työurasta puolet jäisi käyttämättä.
Työskentelen miljoonakaupunkissa, suuressa kansainvälisessä firmassa työnimikkeillä 'business analyst lead xxx ja finance BRM xxx; asiantuntijatyötä myöskin, jos nyt käytetään ko termiä. Työni ohella olen jatkuvasti lisäopiskellut alaani kuuluvia asioita ja näin tulen tekemään edelleenkin.
N 35/ulkomailta
Asiantuntijatyö. Virasto.
Noin 38h työaika viikossa. Palkka 4850e / kk.
Kyllästyttää. Ei haasteita. Välillä ei edes tekemistä.
Mutta en vaihda. Koska nykyinen palkkataso.
Minä lopetin. Tuli vain mitta täydellisesti sitä täyteen.
Olin joutunut hakeutumaan opiskelemaan alaa, jossa olin hyvä, mutta johon en halunnut. Isä kuoli ja rahaa ei ollut yhtään jne. joten en voinut keskittyä lukioon kunnolla, eikä iltakoulussa johon jouduin ollut taideaineita, joita olisin oikeasti halunnut.
Työpaikan ilmapiiri oli ihan syvältä, eikä työ itsessään kehittynyt mihinkään. Joten minä lopetin.
Ei nelikymppinen ole vielä keski-ikäinen... samat fiilikset, +50, nykyinen hyvin palkattu työ ei vaan jaksa kiinnostaa enää. Onneksi nykyinen hybridi-työmuoto on tuonut helpotusta angstiin. Olen päättänyt jatkaa 60 asti ja sitten lopetan duunin ja elän säästöillä varhaiseläkkeelle. Jos tulee mustalappu aikaisemmin menen johonkin stressittömään hommaan kunnes 60 tulee täyteen, tai jos tarpeeksi stressitöntä voin jatkaa fiiliksen mukaan. Työn palkalla ei ole oikeastaan merkitystä.
Missä tuo ihminen sanoi olevansa yli-ihminen? Ja miksi sinun pitäisi tietää, minkä alan asiantuntija on kyseessä?