Oletko tyytyväinen avioerostasi vuosien jälkeen?
Minä olen. Exän elämässä tärkeintä pinnallinen menestys ja heteronormatiiviset perhearvot. Itse jäin lapsettomaksi luuseriksi.
Kommentit (19)
Kyllä. En olisi kerta kaikkiaan kestänyt siinä suhteessa. Lasten takia on kuitenkin paha mieli, että vanhemmat joutuivat eroamaan.
Olen! Itseni, mutta erityisesti myös lasten takia.
Olen tyytyväinen. Jälkeen ajateltuna avioliittoni oli aivan hirveä. Ex oli itsekäs, töykeä ja kylmä suurimman osan ajasta 20 vuoden aikana. Nykyisin minulla on hyvä suhde jollaista en voinut kuvitellakaan.
Mikä liitto? Onemansship.
Mitä vaan elämä tuo niin tuokoon. Olen vaan eikä kukaan okseta. Ihanaa.
Kahdesti naimisissa, kahdesti eronnut Molemmat erot olivat viisaita ratkaisuja.
En. Erosta on kohta kymmenen vuotta, ja kaduttaa ja v*tuttaa vieläkin niin ettei meinaa saada henkeä. Ex-mies löysi aika pian uuden puolison, jonka kanssa ovat edelleen yhdessä. Itse elin eron jälkeen jonkinlaista menetettyä nuoruutta, ja ajattelin että vakiintua ehtii myöhemminkin. No eipä niitä ottajia sitten enää ollutkaan kun aloin kaivata vakituista kumppania. Alennuin melko epätoivoisiin yrityksiin satunnaisia panoja kohtaan. Lapsetkin vähän siinä vieraantuivat, ja ovat nyt aikuisina läheisempiä isänsä kuin minun kanssani.
Miehessä ei ollut mitään vikaa, oltiin vain niin nuorina menty yksiin, että ajattelin että minunkin on pakko kokea vielä jotain muutakin tässä elämässä. Ja kyllä koinkin, mutta ei mikään ole ollut sen arvoista, että perhe hajosi.
Olen. Monta vuotta podin syyllisyyttä ja huonoa omatuntoa etten yrittänyt tarpeeksi kunnes taas exä muistutti käytöksellään miksi erottiin. Tajusin ettei mikään ole muuttunut eikä olisi muuttunut vaikka olisin kuinka venynyt ja joustanut. Sain siis itselleni rauhan eikä kaduta yhtään.
Vierailija kirjoitti:
En. Erosta on kohta kymmenen vuotta, ja kaduttaa ja v*tuttaa vieläkin niin ettei meinaa saada henkeä. Ex-mies löysi aika pian uuden puolison, jonka kanssa ovat edelleen yhdessä. Itse elin eron jälkeen jonkinlaista menetettyä nuoruutta, ja ajattelin että vakiintua ehtii myöhemminkin. No eipä niitä ottajia sitten enää ollutkaan kun aloin kaivata vakituista kumppania. Alennuin melko epätoivoisiin yrityksiin satunnaisia panoja kohtaan. Lapsetkin vähän siinä vieraantuivat, ja ovat nyt aikuisina läheisempiä isänsä kuin minun kanssani.
Miehessä ei ollut mitään vikaa, oltiin vain niin nuorina menty yksiin, että ajattelin että minunkin on pakko kokea vielä jotain muutakin tässä elämässä. Ja kyllä koinkin, mutta ei mikään ole ollut sen arvoista, että perhe hajosi.
Ei kuulosta todellista!
Tietenkin!
Nykyinen liittoni on onnellinen, 28. vuosi menossa:)
Olen tyytyväinen. Lapsen takia sinnittelin pitkään avioliitossa. Eron jälkeen en ole halunnut vakavaa suhdetta, kevytkiva riittänyt. Nyt 5 vuotta erosta. M44
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Erosta on kohta kymmenen vuotta, ja kaduttaa ja v*tuttaa vieläkin niin ettei meinaa saada henkeä. Ex-mies löysi aika pian uuden puolison, jonka kanssa ovat edelleen yhdessä. Itse elin eron jälkeen jonkinlaista menetettyä nuoruutta, ja ajattelin että vakiintua ehtii myöhemminkin. No eipä niitä ottajia sitten enää ollutkaan kun aloin kaivata vakituista kumppania. Alennuin melko epätoivoisiin yrityksiin satunnaisia panoja kohtaan. Lapsetkin vähän siinä vieraantuivat, ja ovat nyt aikuisina läheisempiä isänsä kuin minun kanssani.
Miehessä ei ollut mitään vikaa, oltiin vain niin nuorina menty yksiin, että ajattelin että minunkin on pakko kokea vielä jotain muutakin tässä elämässä. Ja kyllä koinkin, mutta ei mikään ole ollut sen arvoista, että perhe hajosi.
Ei kuulosta todellista!
K I l t t. I mie hen luoma fantasiat r o l l i ha h mo.
Oi, kyllä vain. Olen saanut todistaa rouva 2 ja rouva 3 ahdinkoa ja ollut kiitollinen, etten ole samassa tilanteessa. Rouva 2. autoinkin, kun tarvitsi keskusteluapua.
Todellakin. Tätä määrää pillua en olisi ikinä muuten edes kuvitellut saavani.
Kuulostat hieman katkeralta siihen nähden, että väität olevasi tyytyväinen.
Olen. Toinen avioliittoni on onnellinen.