Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lääkärien kanssa tulee paremmin toimeen kun esittää vähän tyhmää
25.09.2023 |
Olen itse tämän testannut ja todennut että näin todella on. Olen aiemmin aina tuonut esille omia mielipiteitä ja kysynyt hankaliakin kysymyksiä ja jopa kyseenalaistanut lääkärin jos siihen on ollut tarvetta. Tämä on johtanut joskus hankaliin tilanteisiin, jos lääkäri on omannut suuren egon ja halunnut olla ns. jalustalla ja kaikkitietävänä kertonut minulle millaista hoitoa tai lääkettä tarvitsen.
Sen verran taustatietoa, että mulla on vaikea traumatausta ja sen seurauksena puhjennut krooninen väsymysoireyhtymä. Useimmat lääkärit ei ymmärrä traumoista tai niiden hoidosta eivätkä myöskään CFS:stä. Itse olen paljonkin perehtynyt molempiin - tietenkin, koska haluan selvittää miten voisin toipua.
Nyt kun olen viime aikoina aina terveydenhuollossa asioidessani laittanut sellaisen "hölmö sairas ihminen" vaihteen päälle, niin on ollut paljon helpompaa. Tähän kuuluu mm. se, että kyselee lääkäriltä paljon tyyliin "Mitä sinä suosittelisit tässä tilanteessa" tai "Mikä olisi sinun kokemuksen mukaan hyvä ratkaisu". Sitten jos lääkäri kysyy vaikka jostain terapiamuodosta, niin vastaan etten ole ikinä kuullutkaan siitä (vaikka olisin). Lääkäri sitten hirmu mielissään selittää ja neuvoo mulle miten voisin itse kokeilla jotain juttua. Ja saattaa tosiaan olla, että olen kyseiseen asiaan jo perehtynyt paljonkin.
Mun kokemuksen mukaan lääkärit haluaa päteä ja olla oikeassa. Valtaosa ei tykkää ollenkaan sellaisesta potilaasta, jolla on paljon tietoa omasta sairaudestaan ja sen hoidosta. Tämän oivalluksen ja oman käytöksen muuttamisen myötä on terveydenhuollossa asioiminen ollut paljon helpompaa.
Kommentit (147)
Saman huomannut. Lääkärin pitää itse antaa löytää se sama asia minkä tiesit jo vastaaontolle tullessa. Jotenkin typerä leikki kun täytyy toista manipuloida kuin oikukasta pikkulasta, että tekee niin kuin pitää eikä ala kiukutella ja sekoilla sekä laittaa vastaan vain siksi koska hän määrää täällä. Miesten kanssa tätä joutuu lähinnä tekemään, naisten kanssa ei niinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaa itse jos ette usko!
ap
Joissain tapauksissa pitää osata pitää puoliaan, potilas usein itse tuntee kuitenkin itsensä parhaiten.
Mulla on esim mieto bentsolääkitys paniikkikohtauksiin. Tiedän jo, että ssri ei niitä estä, mikään luonnontuotr, vaihtoehtoinen lääke ei toimi, niitä on kokeiltu, tohtori näkee kyllä koneelta mitä kaikkea siellä lukee. Meinasin hermostua kun yritti tyrkyttää paniikkikohtauksiin ataraxia, joka ollut käytössä jo vuosia allergiaan. Jos mä jollain allergia lääkkeellä ja beetasalpaajalla pärjäisin niin enhän mä apua olisi hakemassa.
Jouduin osastolle pelkotilojen ja paniikin takia, kerroin etten nyt pärjää annostuksellani millään, voiko sitä nostaa väliaikaisesti (olin tullut pahoinpidellyksi pahoin). Ei voitu. Kysyttiin että "ookko puolikasta kokeillut?" 🤦 No just, huvikseniko mä pyydän sitä nostoa, kun se puolikaskin toimii???
Kuulostaa tosi tutulta. Vastaavanlaisia kokemuksia itsellä lääkityksiin liittyen. Jotkut lääkärit eivät hämmästytä pelkästään isolla egollaan vaan suoranaisella typeryydellä.
ap
En usko, että kukaan pitäisi siitä, jos joku tulisi työpaikalle sanomaan "tiedätkös, minä löysin äsken googlen kautta tällaisen jutun. Toimisikohan tuo tässä jutussa?", niin kuin potilaat usein selittää lääkäreille omista sairauksistaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä meinaan hermostua jo pikkuhiljaa kun olen syönyt melatoniinia 12 vuotta ja kertoessani lääkärille unettomuudestani se kysyy "ookko melatoniinia kokeillut?" 🤦
Miksi sinä siitä hermostut? Mistä se lääkäri sen voisi tietää ellei sitä papereissasi lue? Lääkärin työnä on alkuun kysyä tuollaisia kysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä ongelma ei ole se, että ihmiset tietävät itse sairaudestaan, vaan se, että monet väittävät tietävänsä sairaudestaan enemmän kuin se lääkäri. On potilaita, jotka ovat hyvin perillä omasta tilanteestaan ja tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista, mutta hirvittävän paljon on myös heitä, jotka ovat googlesta selvittäneet oireiden perusteella itselleen taudin x, johon kivenkovaan vaativat tiettyä hoitoa ilman tarkempaa selvittämistä. On vaikea erottaa joskus, kummasta potilastyypistä on kyse, kun vastaanottoajalla ei ole mahdollista tehdä laajamittaista analyysia sitä, miten perillä potilas oikeasti on.
Kyllä lääkärin kanssa voi keskustella ihan asiallisesti hoidosta ja taudinkuvasta ilman, että tarvitsee esittää tyhmää, mutta kannattaa oman kantansa ilmaisun ohella myös kuunnella, mitä se lääkäri ehdottaa ja mikä hänen näkemyksensä on.
Itse tiedän sairaudestani paljon enemmän kuin suurin osa lääkäreistä, koska sairauteni on sellainen etteivät lääkärit oikein saa siihen koulutusta.
Toisaalta ymmärrän, että on myös niitä jotka luulevat tietävänsä vaikkeivat tiedä.
Tuohan se olisi ihannetilanne, että lääkärin kanssa syntyisi sellainen vuorovaikutus, että molemmat esittää mielipiteitä ja aidosti kuuntelee toista. Kun itse joskus pääsen fiksun lääkärin vastaanotolle, niin ei siellä tyhmää tarvitse esittää vaan voi olla ihan oma itsensä ja uskaltaa sanoa omia mielipiteitä. Sen kyllä näkee hyvin nopeasti lääkäristä onko hän kykeneväinen tällaiseen vuorovaikutukseen vai onko esimerkiksi jo valmiiksi laittanut minut johonkin "lokeroon" ennen kuin on edes ikinä tavannut.
ap
Mikä se tuollainen sairaus on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei ole itse lääkäri, kerran tietää kaiken alasta?
Olenko väittänyt tietäväni kaiken alasta? En.
Olen perehtynyt omiin vaivoihini varsin perusteellisesti ja monesta lähteestä.
Arvostan kyllä lääkärien pitkää koulutusta ja ymmärrän, että heillä on paljon tietoa ja asiantuntemusta. Valitettavasti omat vaivani eivät kuulu siihen heidän tietopankkiinsa. Ja silti liian moni lääkäri on liian ylpeä tunnustaakseen, että ei tiedä kaikkea ja voisi jopa olla tarpeen perehtyä lisää johonkin aiheeseen.
ap
Puhutko nyt yleislääkäreistä vaiko erikoislääkäreistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä ongelma ei ole se, että ihmiset tietävät itse sairaudestaan, vaan se, että monet väittävät tietävänsä sairaudestaan enemmän kuin se lääkäri. On potilaita, jotka ovat hyvin perillä omasta tilanteestaan ja tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista, mutta hirvittävän paljon on myös heitä, jotka ovat googlesta selvittäneet oireiden perusteella itselleen taudin x, johon kivenkovaan vaativat tiettyä hoitoa ilman tarkempaa selvittämistä. On vaikea erottaa joskus, kummasta potilastyypistä on kyse, kun vastaanottoajalla ei ole mahdollista tehdä laajamittaista analyysia sitä, miten perillä potilas oikeasti on.
Kyllä lääkärin kanssa voi keskustella ihan asiallisesti hoidosta ja taudinkuvasta ilman, että tarvitsee esittää tyhmää, mutta kannattaa oman kantansa ilmaisun ohella myös kuunnella, mitä se lääkäri ehdottaa ja mikä hänen näkemyksensä on.
Itse tiedän sairaudestani paljon enemmän kuin suurin osa lääkäreistä, koska sairauteni on sellainen etteivät lääkärit oikein saa siihen koulutusta.
Toisaalta ymmärrän, että on myös niitä jotka luulevat tietävänsä vaikkeivat tiedä.
Tuohan se olisi ihannetilanne, että lääkärin kanssa syntyisi sellainen vuorovaikutus, että molemmat esittää mielipiteitä ja aidosti kuuntelee toista. Kun itse joskus pääsen fiksun lääkärin vastaanotolle, niin ei siellä tyhmää tarvitse esittää vaan voi olla ihan oma itsensä ja uskaltaa sanoa omia mielipiteitä. Sen kyllä näkee hyvin nopeasti lääkäristä onko hän kykeneväinen tällaiseen vuorovaikutukseen vai onko esimerkiksi jo valmiiksi laittanut minut johonkin "lokeroon" ennen kuin on edes ikinä tavannut.
ap
Mikä se tuollainen sairaus on?
Veikkaisin jotain mt-ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi käyt lääkärissä, jos et halua kuulla hoitovaihtoehdoista? Diagnosoi itse itsesi, teetä verikokeet yksityisellä ja tilaa lääkkeet jostain Kiinasta.
Useat mielenterveyspotilaat ovat tuollaisia jääräpäitä ja auktoriteettiongelmaisia. Tarkastele omaa käytöstäsi, pohdi syitä auktoriteettiongelmiisi ja muuta asennettasi.
Itse olen sairauksineni vakiopotilas, eikä koskaan ole ollut ongelmia lääkäreiden kanssa. Tyhmää ei tarvitse esittää vaan ihan normaalin kohteliaalla kanssakäymisellä asiat hoituvat. Kuuntelen lääkärin mielipiteet ja hoitomuodot ja mietitään sopivat.
Vierailija kirjoitti:
Eli kun et yritä tehdä lääkärin työtä hänen puolestaan niin homma sujuu? Yllättyneitä? Ei sitä nyt type-räksi tarvitse heittäytyä, vaan olla vastaanottavainen mitä lääkäri kyselee.
Kyllähän tämä hyvin toimii näin jos sulla on joku oppikirjavaiva. Mutta heti jos mennään monimutkaisempiin kroonisiin juttuihin, niin harva lääkäri osaa siinä kysellä ne oikeat kysymykset.
Toki tähän vaikuttaa myös se, kun lääkärit vaihtuu koko ajan. Miten se joku satunnainen lääkäri pystyisikään olemaan kartalla heti jonkun tapauksen kohdalla jolla on mahdollisesti vuosikymmenten sairaushistoria?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaa itse jos ette usko!
ap
Joissain tapauksissa pitää osata pitää puoliaan, potilas usein itse tuntee kuitenkin itsensä parhaiten.
Mulla on esim mieto bentsolääkitys paniikkikohtauksiin. Tiedän jo, että ssri ei niitä estä, mikään luonnontuotr, vaihtoehtoinen lääke ei toimi, niitä on kokeiltu, tohtori näkee kyllä koneelta mitä kaikkea siellä lukee. Meinasin hermostua kun yritti tyrkyttää paniikkikohtauksiin ataraxia, joka ollut käytössä jo vuosia allergiaan. Jos mä jollain allergia lääkkeellä ja beetasalpaajalla pärjäisin niin enhän mä apua olisi hakemassa.
Jouduin osastolle pelkotilojen ja paniikin takia, kerroin etten nyt pärjää annostuksellani millään, voiko sitä nostaa väliaikaisesti (olin tullut pahoinpidellyksi pahoin). Ei voitu. Kysyttiin että "ookko puolikasta kokeillut?" 🤦 No just, huvikseniko mä pyydän sitä nostoa, kun se puolikaskin toimii???
Olen huomannut, että kaksi asiaa mille kukaan ei ole allerginen, ovat bentsot ja alkoholi. Jostain kumman syystä....
Vierailija kirjoitti:
Traumatausta ja tuo väsymysoireyhtymä jo kertovat, että lienet hiukan hankala persoonallisuus ja ilmeisesti todellakin kuvittelet tietäväsi lääketieteestä enemmän kuin lääkärit. Osa ihmisistä esittää tämän kuvitellun tietäväisyytensä hiukan agressiivisella tavalla.
PTSDtä pitäisi hoitaa ensisijaisesti pitkäkestoisella traumaterapialla. Antaako lääkärit tähän apua? Ei, ne määrää lääkityksen, jonka googlaavat sieltä duodecimista ja potkaisee ulos, seurantasoitto kahden kuukauden kuluttua.
Uskallan väittää, että moni vuosia sairautensa kanssa kamppailleet tietää enemmän sairaudestaan, kuin perus tk-lääkäri. Ja ihaneettilsta hoitoa olisi perehtyä pitkään ja henkilökohtaisesti potilaan hoitohistoriaan, ei sitä kukaan tee. Se lääkärikin on vain yksi ihminen henkilökohtaisine mielipiteineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei ole itse lääkäri, kerran tietää kaiken alasta?
Olenko väittänyt tietäväni kaiken alasta? En.
Olen perehtynyt omiin vaivoihini varsin perusteellisesti ja monesta lähteestä.
Arvostan kyllä lääkärien pitkää koulutusta ja ymmärrän, että heillä on paljon tietoa ja asiantuntemusta. Valitettavasti omat vaivani eivät kuulu siihen heidän tietopankkiinsa. Ja silti liian moni lääkäri on liian ylpeä tunnustaakseen, että ei tiedä kaikkea ja voisi jopa olla tarpeen perehtyä lisää johonkin aiheeseen.
ap
Puhutko nyt yleislääkäreistä vaiko erikoislääkäreistä?
Valitettavasti molemmista. Toki molemmista löytyy hyviä ja huonoja, mutta erikoislääkärien ongelma on usein se, että näkevät potilaan vain sen oman erikoisalansa linsseillä, eivätkä kykene ajattelemaan laajemmin. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä ongelma ei ole se, että ihmiset tietävät itse sairaudestaan, vaan se, että monet väittävät tietävänsä sairaudestaan enemmän kuin se lääkäri. On potilaita, jotka ovat hyvin perillä omasta tilanteestaan ja tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista, mutta hirvittävän paljon on myös heitä, jotka ovat googlesta selvittäneet oireiden perusteella itselleen taudin x, johon kivenkovaan vaativat tiettyä hoitoa ilman tarkempaa selvittämistä. On vaikea erottaa joskus, kummasta potilastyypistä on kyse, kun vastaanottoajalla ei ole mahdollista tehdä laajamittaista analyysia sitä, miten perillä potilas oikeasti on.
Kyllä lääkärin kanssa voi keskustella ihan asiallisesti hoidosta ja taudinkuvasta ilman, että tarvitsee esittää tyhmää, mutta kannattaa oman kantansa ilmaisun ohella myös kuunnella, mitä se lääkäri ehdottaa ja mikä hänen näkemyksensä on.
Itse tiedän sairaudestani paljon enemmän kuin suurin osa lääkäreistä, koska sairauteni on sellainen etteivät lääkärit oikein saa siihen koulutusta.
Toisaalta ymmärrän, että on myös niitä jotka luulevat tietävänsä vaikkeivat tiedä.
Tuohan se olisi ihannetilanne, että lääkärin kanssa syntyisi sellainen vuorovaikutus, että molemmat esittää mielipiteitä ja aidosti kuuntelee toista. Kun itse joskus pääsen fiksun lääkärin vastaanotolle, niin ei siellä tyhmää tarvitse esittää vaan voi olla ihan oma itsensä ja uskaltaa sanoa omia mielipiteitä. Sen kyllä näkee hyvin nopeasti lääkäristä onko hän kykeneväinen tällaiseen vuorovaikutukseen vai onko esimerkiksi jo valmiiksi laittanut minut johonkin "lokeroon" ennen kuin on edes ikinä tavannut.
ap
Mikä se tuollainen sairaus on?
Veikkaisin jotain mt-ongelmaa.
Niin tuo kertoi jo aloituksessa. Arvasin jo otsikosta, että ap:llä on mt-ongelmia, auktoriteettiongelma ja hankala luonne ja aggressiivinen kommunikointityyli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaa itse jos ette usko!
ap
Joissain tapauksissa pitää osata pitää puoliaan, potilas usein itse tuntee kuitenkin itsensä parhaiten.
Mulla on esim mieto bentsolääkitys paniikkikohtauksiin. Tiedän jo, että ssri ei niitä estä, mikään luonnontuotr, vaihtoehtoinen lääke ei toimi, niitä on kokeiltu, tohtori näkee kyllä koneelta mitä kaikkea siellä lukee. Meinasin hermostua kun yritti tyrkyttää paniikkikohtauksiin ataraxia, joka ollut käytössä jo vuosia allergiaan. Jos mä jollain allergia lääkkeellä ja beetasalpaajalla pärjäisin niin enhän mä apua olisi hakemassa.
Jouduin osastolle pelkotilojen ja paniikin takia, kerroin etten nyt pärjää annostuksellani millään, voiko sitä nostaa väliaikaisesti (olin tullut pahoinpidellyksi pahoin). Ei voitu. Kysyttiin että "ookko puolikasta kokeillut?" 🤦 No just, huvikseniko mä pyydän sitä nostoa, kun se puolikaskin toimii???Olen huomannut, että kaksi asiaa mille kukaan ei ole allerginen, ovat bentsot ja alkoholi. Jostain kumman syystä....
Ratkaisu kyseiseen tapaukseen on siis mikä?
Itselläni on päinvastainen kokemus. Kun itse osaan kertoa lääkärille vaivasta sekä siitä mitä olen sen suhteen tehnyt. Päteä lääkärille ei tosin kannata yrittää mutta kun käyttäytyy asiallisesti ja fiksusti eikä esitä mitään roolia saa parhaiten hoitoa.
Nää on näitä taas, miksi menet lääkärille jos tiedät itse kaiken :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä ongelma ei ole se, että ihmiset tietävät itse sairaudestaan, vaan se, että monet väittävät tietävänsä sairaudestaan enemmän kuin se lääkäri. On potilaita, jotka ovat hyvin perillä omasta tilanteestaan ja tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista, mutta hirvittävän paljon on myös heitä, jotka ovat googlesta selvittäneet oireiden perusteella itselleen taudin x, johon kivenkovaan vaativat tiettyä hoitoa ilman tarkempaa selvittämistä. On vaikea erottaa joskus, kummasta potilastyypistä on kyse, kun vastaanottoajalla ei ole mahdollista tehdä laajamittaista analyysia sitä, miten perillä potilas oikeasti on.
Kyllä lääkärin kanssa voi keskustella ihan asiallisesti hoidosta ja taudinkuvasta ilman, että tarvitsee esittää tyhmää, mutta kannattaa oman kantansa ilmaisun ohella myös kuunnella, mitä se lääkäri ehdottaa ja mikä hänen näkemyksensä on.
Itse tiedän sairaudestani paljon enemmän kuin suurin osa lääkäreistä, koska sairauteni on sellainen etteivät lääkärit oikein saa siihen koulutusta.
Toisaalta ymmärrän, että on myös niitä jotka luulevat tietävänsä vaikkeivat tiedä.
Tuohan se olisi ihannetilanne, että lääkärin kanssa syntyisi sellainen vuorovaikutus, että molemmat esittää mielipiteitä ja aidosti kuuntelee toista. Kun itse joskus pääsen fiksun lääkärin vastaanotolle, niin ei siellä tyhmää tarvitse esittää vaan voi olla ihan oma itsensä ja uskaltaa sanoa omia mielipiteitä. Sen kyllä näkee hyvin nopeasti lääkäristä onko hän kykeneväinen tällaiseen vuorovaikutukseen vai onko esimerkiksi jo valmiiksi laittanut minut johonkin "lokeroon" ennen kuin on edes ikinä tavannut.
ap
Mikä se tuollainen sairaus on?
Veikkaisin jotain mt-ongelmaa.
Krooninen väsymysoireyhtymä, joka on monimutkainen sekoitus mielen ja kehon epätasapainoa. Johtuu useimmiten pitkäkestoisesta kovasta stressistä, jonka alle keho ja mieli lopulta "murtuvat". Eli on siinä toki tuo mt-puoli myös, mutta myös elimistön systeemiset ongelmat, eli ihan oikeat ja vakavat fyysiset oireet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaa itse jos ette usko!
ap
Joissain tapauksissa pitää osata pitää puoliaan, potilas usein itse tuntee kuitenkin itsensä parhaiten.
Mulla on esim mieto bentsolääkitys paniikkikohtauksiin. Tiedän jo, että ssri ei niitä estä, mikään luonnontuotr, vaihtoehtoinen lääke ei toimi, niitä on kokeiltu, tohtori näkee kyllä koneelta mitä kaikkea siellä lukee. Meinasin hermostua kun yritti tyrkyttää paniikkikohtauksiin ataraxia, joka ollut käytössä jo vuosia allergiaan. Jos mä jollain allergia lääkkeellä ja beetasalpaajalla pärjäisin niin enhän mä apua olisi hakemassa.
Jouduin osastolle pelkotilojen ja paniikin takia, kerroin etten nyt pärjää annostuksellani millään, voiko sitä nostaa väliaikaisesti (olin tullut pahoinpidellyksi pahoin). Ei voitu. Kysyttiin että "ookko puolikasta kokeillut?" 🤦 No just, huvikseniko mä pyydän sitä nostoa, kun se puolikaskin toimii???Olen huomannut, että kaksi asiaa mille kukaan ei ole allerginen, ovat bentsot ja alkoholi. Jostain kumman syystä....
Jep. Ja sitten kun lääkäri ei anna heille rauhoittavia ja lääkek-nna-bista, niin lääkärit ovat ihan p-skoja, jotka eivät osaa mitään.
Käytkö siellä lääkärin vastaanotolla vain terapiatarkoituksessa vai mitä hoitoa sitten haluat? Mitä terapeutti tai psykiatrian poli on sanonut? Entä psykiatri?
Alue: Aihe vapaa
Joo. Kannattaa varata kotiin kertakäyttöveitsiä ja ompelulankaa jos sattuu umpisuoli puhkeamaan.