HS:n mielipidekirjoitus nykykoulun tilasta
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009863401.html
Mitä ajatuksia herättää? Tähän mennessä kyseisen mielipidekirjoituksen kommenteissa peräänkuulutetaan perheiden sisäistä vuorovaikutusta, kurinpitoa, rangaistuksia...
Kommentit (46)
Lapset pitää kasvattaa kotona. Se on vanhempien tehtävä. Ihan älytöntä vierittää kasvatustehtävää koulun niskaan ja haukkua opettajia, kun kakarat käyttävät päihteitä ja tekevät rikoksia ja huutelevat vittua.
Vierailija kirjoitti:
Lapset pitää kasvattaa kotona. Se on vanhempien tehtävä. Ihan älytöntä vierittää kasvatustehtävää koulun niskaan ja haukkua opettajia, kun kakarat käyttävät päihteitä ja tekevät rikoksia ja huutelevat vittua.
Mutta jos ja kun näin ei useinkaan nykyään tapahdu, mitä yhteiskunta voi tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset pitää kasvattaa kotona. Se on vanhempien tehtävä. Ihan älytöntä vierittää kasvatustehtävää koulun niskaan ja haukkua opettajia, kun kakarat käyttävät päihteitä ja tekevät rikoksia ja huutelevat vittua.
Mutta jos ja kun näin ei useinkaan nykyään tapahdu, mitä yhteiskunta voi tehdä?
Poliisia kehiin ja ongelmakakarat vankilaan ja laitoksiin. Jengit pitää yksinkertaisesti siivota pois kaduilta.
M a m u t u s rikastuttaa koululaitosta.
Jengiläinen ei puhetta ymmärrä eikä usko. Siksi puhe on turhaa. Eikä jengiläinen usein todellakaan ymmärrä puhetta - suomea ainakaan. Ihan toinen on monen jengiläisen äidinkieli.
Perusasiat kunniaan ja hortoilu pois.
Lukiossa 12-v opettaneena olen huomannut 2 isoa muutosta parin viime vuoden aikana:
-oppivelvollisuusiän nosto tuo lukioon opiskelijoita, joiden on pakko olla siellä. Ei kiinnosta yhtään opiskelu. Muutos oli virhe.
-ohjeita ei jakseta kuunnella saati lukea, jos ne kestävät yli 30 sek tai ovat yli 3 riviä pitkiä. Seuraa vääriä ilmoittaumisia yo-kirjoituksiin tai yhteishaussa on haettu ihan väärin tai unohdettu haku. Keskittymiskyky siis huonontunut.
Vierailija kirjoitti:
Itseä kiinnostaa, kuinka perheitä pitäisi tukea. Mitä sillä konkreettisesti tarkoitetaan? Millainen perheen tukeminen näkyy lasten käytöksessä positiivisella tavalla? Mistä revitään resurssit tuohon tukemiseen?
Jos perheessä on ongelmia - taloudellisia tai terveydellisiä - minkä vuoksi lasten kasvattaminen on jäänyt toissijaisesti, miten kukaan ulkopuolinen pystyy asiaan vaikuttamaan? Toki taloudellisista vaikeuksista kärsivää perhettä voidaan tukea rahallisesti, mutta jos vanhemmilla on holtitonta rahankäyttöä, ei mikään raha riitä, vaan tarvitaan myös talousneuvontaa. Ja siis monenlaista tukea, mikä syö monella tavalla yhteiskunnan resurssia.
Siis kuinka perheitä voidaan tukea, tosiasiassa?
Veikkaan ettei mitenkään. Vaatii edelleen se aktiivisen vanhemman. Opettajat vain kirjaavat sinne Wilmaan ja asia hoidettu heidän osaltaan. Jos vanhemmat ei ota vastuuta, niin tuskin tapahtuu mitään. Itse aikoinaan otin kouluun yhteyttä, kun alkoi olla merkintöjä lapsen huonosta käytöksestä. Pyysin palaverin opettajan kanssa. Lapsi oli mukana ja käytiin läpi mistä käytös johtuu. Ei tarvinnut sen jälkeen enää puuttua.
Vapaan kasvatuksen uhreja jo toisassa/kolmannessa polvessa.
Kun ruumiillinen kuritus kiellettiin, mikä oikein onkin, osa vanhemmista lopetti lastensa kasvattamisen kokonaan.
Paperilla hyvin toimiva lasten väkivallaton kasvattaminen, jonka ansiosta asiaan perhetyneet vanhemmat pystyivät poimimaan hyviä ideoita oman jälkikasvunsa kasvattamiseen, näytti huonot puolensa niiden vanhempien kohdalla jotka menivät yli siitä mistä aita on matalin.
Kun joukko kasvoi suuremmaksi, asiaa ymmärtämättömät vapaan kasvatuksen uhrit jättivät myös omat lapsensa kasvattamatta, sanoittivat omalla vaijavaisella tavallaan, alentuivat lastensa mielihalujen alle ja antoivat lapsilleen perheessä liikaa vastuuta ja sananvaltaa ja lopputuloksena alkaa olemaan sutta ja sekundaa.
Samalla tavalla on käynyt kaikille ideologioille, jotka toimivat pienessä joukossa, mutta suuren massan alettua kannattamaan aatetta, suurimmalla osalla ei ole hajuakaan alkuperäisen ideologian perusteista ja sossivät joukolla koko homman, olkoon kyse kommunismista, kapitalismista, uskonnosta tai mistä tahansa muusta ideoogiasta.
Kaikista muista aatteista pääsee vielä vallan vaihtumisen jälkeen eroon, mutta lasten kasvattamattomuus tulee muuttamaan koko yhteiskuntaamme hyvin toisenlaiseksi, peruuttamattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa 12-v opettaneena olen huomannut 2 isoa muutosta parin viime vuoden aikana:
-oppivelvollisuusiän nosto tuo lukioon opiskelijoita, joiden on pakko olla siellä. Ei kiinnosta yhtään opiskelu. Muutos oli virhe.
-ohjeita ei jakseta kuunnella saati lukea, jos ne kestävät yli 30 sek tai ovat yli 3 riviä pitkiä. Seuraa vääriä ilmoittaumisia yo-kirjoituksiin tai yhteishaussa on haettu ihan väärin tai unohdettu haku. Keskittymiskyky siis huonontunut.
Lisää digiä ja tietokoneita ja sähköisiä materiaaleja vaan kouluun, niin syöksykierre syvenee aina vaan...
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa 12-v opettaneena olen huomannut 2 isoa muutosta parin viime vuoden aikana:
-oppivelvollisuusiän nosto tuo lukioon opiskelijoita, joiden on pakko olla siellä. Ei kiinnosta yhtään opiskelu. Muutos oli virhe.
-ohjeita ei jakseta kuunnella saati lukea, jos ne kestävät yli 30 sek tai ovat yli 3 riviä pitkiä. Seuraa vääriä ilmoittaumisia yo-kirjoituksiin tai yhteishaussa on haettu ihan väärin tai unohdettu haku. Keskittymiskyky siis huonontunut.
Oppiipa. Jos hakevat yhteishaussa väärin.
Ensi kerralla oikein.
Taas on monelta lukemisenymmärrys hukassa. Viestissä oli toki myös vanhemmille asiaa, mutta ensi sijassa päättäjiä kehotettiin tukemaan vanhempia muutoin kuin leikkauksilla.
Ihan oikeassa kirjoittaja oli, kun ette keskity lukemaan ja ymmärtämään vaan heti kiihkoilemassa ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Itseä kiinnostaa, kuinka perheitä pitäisi tukea. Mitä sillä konkreettisesti tarkoitetaan? Millainen perheen tukeminen näkyy lasten käytöksessä positiivisella tavalla? Mistä revitään resurssit tuohon tukemiseen?
Jos perheessä on ongelmia - taloudellisia tai terveydellisiä - minkä vuoksi lasten kasvattaminen on jäänyt toissijaisesti, miten kukaan ulkopuolinen pystyy asiaan vaikuttamaan? Toki taloudellisista vaikeuksista kärsivää perhettä voidaan tukea rahallisesti, mutta jos vanhemmilla on holtitonta rahankäyttöä, ei mikään raha riitä, vaan tarvitaan myös talousneuvontaa. Ja siis monenlaista tukea, mikä syö monella tavalla yhteiskunnan resurssia.
Siis kuinka perheitä voidaan tukea, tosiasiassa?
Meitä auttoi perheneuvola, kun kouluympäristössä kuormittunut lapsi ei osannut meille kertoa olostaan ja oli päätynyt koulussa käyttäytymään aggressiivisesti. Me tietysti tartuimme asiaan heti siitä tiedon saatuamme, mutta vaikeista asioista puhuminen ei kotona oikein sujunut, lapsi ei lähtenyt avautumaan ja kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä koulun kanssa (jolloin oli vaikea keksiä ilman häntä niitä juttuja jotka häntä auttaisi) ja minä ahdistuin, mikä ei tietysti auttanut lasta avautumaan. Perheneuvolan tuella meidän ongelmat ratkesi ainakin toistaiseksi, lapsi oppi kertomaan ja minä opin olemaan puuttumatta liikaa jotta lapsi uskalsi kertoa, sekin jo itsessään auttoi. Mutta oikea tuki riippunee siitä mitkä on ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa 12-v opettaneena olen huomannut 2 isoa muutosta parin viime vuoden aikana:
-oppivelvollisuusiän nosto tuo lukioon opiskelijoita, joiden on pakko olla siellä. Ei kiinnosta yhtään opiskelu. Muutos oli virhe.
-ohjeita ei jakseta kuunnella saati lukea, jos ne kestävät yli 30 sek tai ovat yli 3 riviä pitkiä. Seuraa vääriä ilmoittaumisia yo-kirjoituksiin tai yhteishaussa on haettu ihan väärin tai unohdettu haku. Keskittymiskyky siis huonontunut.
Lisää digiä ja tietokoneita ja sähköisiä materiaaleja vaan kouluun, niin syöksykierre syvenee aina vaan...
Ja oppikirjat kaikki paperista digiksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa 12-v opettaneena olen huomannut 2 isoa muutosta parin viime vuoden aikana:
-oppivelvollisuusiän nosto tuo lukioon opiskelijoita, joiden on pakko olla siellä. Ei kiinnosta yhtään opiskelu. Muutos oli virhe.
-ohjeita ei jakseta kuunnella saati lukea, jos ne kestävät yli 30 sek tai ovat yli 3 riviä pitkiä. Seuraa vääriä ilmoittaumisia yo-kirjoituksiin tai yhteishaussa on haettu ihan väärin tai unohdettu haku. Keskittymiskyky siis huonontunut.
Lisää digiä ja tietokoneita ja sähköisiä materiaaleja vaan kouluun, niin syöksykierre syvenee aina vaan...
Ja oppikirjat kaikki paperista digiksi
Sehän on tehty jo. Kouluissa ei lueta oikeita kirjoja (ei edes osata lukea) eikä kirjoiteta kynällä (ei osattaisikaan kirjoittaa).
Lastensuojelulaitoksissa on yhä enenevässä määrin näitä nuoria. Sijoituksen aikana harjoitellaan 16- vuotiaan nuoren kanssa pettymyksen tunteen hallintaa tulevaa itsenäistä elämää varten.
(Sijoituksen syynä ollut tällöin usein se, että vanhemmat eivät enää pärjää kotona lapsensa kanssa ja toivovat sijoitusta.)
Tästä aiheesta voisi joku noheva toimittaja tehdä jutun. Ja, jos nyt asiallisen jutun tekisi kerrankin.
Meillä oli hieno koulujärjestelmä vielä 90-luvulla mutta se on nyt pilattu. Eiköhän opetushallituskin voisi katsoa itseään peiliin. Onko tässä alasajossa kyse erinäisistä tyhmistä ratkaisuista vai ajetaanko järjestelmä alas, jotta saadaan pystytettyä maksullisia eliittikouluja?
Mitä miettii Suomen eduskanta ja hallitus? Ei kiinnosta Suomen koulujen rapautuminen?
Itseä kiinnostaa, kuinka perheitä pitäisi tukea. Mitä sillä konkreettisesti tarkoitetaan? Millainen perheen tukeminen näkyy lasten käytöksessä positiivisella tavalla? Mistä revitään resurssit tuohon tukemiseen?
Jos perheessä on ongelmia - taloudellisia tai terveydellisiä - minkä vuoksi lasten kasvattaminen on jäänyt toissijaisesti, miten kukaan ulkopuolinen pystyy asiaan vaikuttamaan? Toki taloudellisista vaikeuksista kärsivää perhettä voidaan tukea rahallisesti, mutta jos vanhemmilla on holtitonta rahankäyttöä, ei mikään raha riitä, vaan tarvitaan myös talousneuvontaa. Ja siis monenlaista tukea, mikä syö monella tavalla yhteiskunnan resurssia.
Siis kuinka perheitä voidaan tukea, tosiasiassa?