Lue keskustelun säännöt.
Avioero ja lasten asioista sopiminen
24.09.2023 |
Avioero pitkästä liitosta ja 5-9v lapset. Hyvissä väleissä ollaan miehen kanssa ja ei riitoja. Asumme jatkossa lähekkäin, lasten osoitteet siirtyy minun luokse. Ajateltu viikko-viikko systeemiä lapsille, aluksi vaihto tiheämmin. Lasten kulut hoidetaan puoliksi. On pohdittu, että selvittäisiin tällä yhteisellä sopimuksella, ilman että käydään tekemässä virallisia papereita lapsiin liittyen.
Tämä oli miehen toive. Mietinkin nyt, että jos tähän suostun ja tämä kuvio toimisi, niin hyvä juttu. Mutta, jos tulisikin jotain, että toinen ei noudata sopimustanme, niin voiko jälkikäteen vielä mennä lastenvalvojan luokse sopimaan nämä asiat kirjallisesti? Onko antaa mielipiteitä tai onko kukaan tehnyt samoin? Rahallisesti kummallakaan meistä ei ole toistaan parempi tilanne.
Kommentit (26)
Pohdi asiaa. Olette nyt hyvissä väleissä, asutte nyt lähekkäin. Onko sama tilanne vuoden, 5 tai 10 vuoden päästä? Onko tilanne sama, kun tulee uusia puolisoja? Pysyykö käsityksenne samana aina mitkä ovat yhteisiä menoja ja miten esimerkiksi loma-ajat, pyhät jne. tulevat menemään? Entä jos ex-miehesi jää työttömäksi, sairastuu tms. eikä pysty osallistumaan? Ehdotan kuitenkin, että sovitte nämä asiat paperilla, ja jos kerran olette hyvissä väleissä, miksi ette niin tekisi? Eli varaatte ajan lastenvalvojalle ja siellä teette sopimuksen. Siellä voidaan sopia kuten ehdotitte, ei kenenkään ole esim. pakko maksaa elatusmaksua toiselle, jos niin sovitte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei,
Me mentiin noin aluksi, ainoa lapsi oli erotessa 5- vuotias. Tai lapsi oli enemmän koko ajan minulla mutta kävi isällään säännöllisesti myös arkipäivinä,asuttiin lähekkäin ja kaikki isommat menot maksoimme puoliksi, elatusmaksuja ei siis isä sovitusti maksanut.
Pari vuotta meni hyvin. Sitten kuvioihin tuli uusi kumppani exälle. Menikin kuukausi ettei lapsi sopinut heidän menoihin mukaan ja sitten näkemiset olivat lyhyitä ja harvoin. Mitään ei saanu sovittua, puheluihin tai viesteihin harvoin vastattiin. Minä lohdutin itkevää lasta kun oli niin ikävä isää ja lapsi myös soitteli itse jo tuossa vaiheessa isälleen ja kysyi voisiko edes koulun jälkeen käydä isän pihalla. Saaden aina kieltävän vastauksen.
Aloin vaatimaan elatusmaksuja myös tuolloin,ihan sen minimin sekä käyntiä lastenvalvojalla. Meni 2 vuotta että saatiin tapaamis- ja elatussopimus tehtyä.
Ex maksoi kyllä koko ajan joitain kuluja (minimiä vähemmän) ja olin siihen tyytyväinen. Minä olin ja olen meistä edelleen se joka tienaa enemmän. Lastenvalvojalla en vaatinut exän tuloja tai mitään, kunhan maksaa sen minimin niin mulle sopi.
Tapaamissopimus nyt takaa sen että tiedän milloin aikoo nähdä lasta ja sen ettei joka kesä tarvi katsoa kun lapsi pettyy kun isä ei vietäkään yhtään lomaa hänen kanssaan.
Nyt sopimukseen ex sitten kuitenkin otti kaksi lomaviikkoa vuodessa jolloin olisi lapsen kanssa. Se on enemmän mitä viime vuosina on ollut ja itse näen et se on lapsen oikeus. Lapsi kaipaa isäänsä paljon ja heidän yhteisiä juttujaan. Kuitenkin edelleen kun isäänsä näkee he touhuavat samoin mitä aina heidän omia asioita.
Sanoisin että tehkää se sopimus nyt kun olette hyvissä väleissä. Niin hassulta kun itsestäkin kuulosti et uusi kumppani menisi lapsen edelle niin meillä vaan kävi niin. Se on rankkaa lohduttaa lasta ja tukea hänen isä suhdetta tuollaisessa tilanteessa mitä meille kävi.
Kiitos tästä viestistä ja myös parille muullekin viesteistä. Sehän se onkin, kun sitä haluaa uskoa että asiat sujuu ja mies pitää sanansa. Mutta sitähän ei ikinä tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu, kun hän uuden löytää. Pitää vielä pohtia asiaa..mutta hyvä tietää, että tarvittaessa asiasta voidaan alkaa sitten myöhemminkin säätämään lastenvalvojan kanssa, jos nyt se vaihe skipataan. En tiedä miksi mies haluaisi hoitaa asian ilman lastenvalvojaa..
Meilläkin meni vuoden verran kaikki hyvin. Kun aloin seurustella, joku mustasukkaisuus muutti miehen käytöksen kokonaan. Kyllä, sopimuksen voi tehdä myöhemminkin, ja meidän tilanteessamme se kannatti. Mies ei tykännyt yhtään, mutta on nyt toisen erovuoden jälkeen rauhoittunut.
Sujuu niin pitkään kunnes jompi kumpi löytää uuden kumppanin ja kuvioon tulee ns uusia lapsia.
Jurisitit laati meille virallisetsopimukset niin asumisesta, jne kun elatuksesta ja lastenvalvoja sitten vahvisti sopimuksen.
Muista, että kyse on nyt lasten oikeukista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sujuu niin pitkään kunnes jompi kumpi löytää uuden kumppanin ja kuvioon tulee ns uusia lapsia.
Jurisitit laati meille virallisetsopimukset niin asumisesta, jne kun elatuksesta ja lastenvalvoja sitten vahvisti sopimuksen.
Muista, että kyse on nyt lasten oikeukista!
Olemassa on myös sairauden, työttömyyden, jne mahdollisuus. Me turvattiin meidän lasten selusta laatimalla virallinen elatussopimus.
Tapaamissopimus on yhtä tyhjän kanssa, mutta elatussopimusta en jättäisi tekemättä missään olosuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voittehan toki sopia asioista keskenänne, mutta kannattaa kirjata kaikki asiat paperille, jonka molemmat allekirjoitatte. Voihan tulla a
eteen tilanne, jossa esim. teidän jomman kumman uusi kumppani alkaa vastustaa vaikka sitä vuoroviikkoamumista tai muuta asiaa.
Meillä ero itsessään sujui kiihkottomasti, mutta päätimme että on mukavampi käydä hyvässä hengessä sopimassa viikko-viikko -aikataulut, löyhät raamit harrastuksille ja esim alustavia kesälomien aikatauluja. Kannatti, sillä heti kun toin esille että minulla on uusi kumppani (erosta siinä vaiheessa yli vuosi), mikään ei olisi enää sopinutkaan. Jollei näitä asioita olisi ollut paperilla niin lasten toinen vanhempi olisi kieltäytynyt ottamasta jälkikasvuaan luokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tämä oli miehen toive"
En luotattaisi hetkeäkään ihmiseen, joka ei halua laatia virallista sopimusta joka turvaisi esim lasten elautuksen, kun kaikki ei menekään niin kuin suunnitellaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ero itsessään sujui kiihkottomasti, mutta päätimme että on mukavampi käydä hyvässä hengessä sopimassa viikko-viikko -aikataulut, löyhät raamit harrastuksille ja esim alustavia kesälomien aikatauluja. Kannatti, sillä heti kun toin esille että minulla on uusi kumppani (erosta siinä vaiheessa yli vuosi), mikään ei olisi enää sopinutkaan. Jollei näitä asioita olisi ollut paperilla niin lasten toinen vanhempi olisi kieltäytynyt ottamasta jälkikasvuaan luokseen.
Vaikka nuo ovat virallisesti paperilla ketään ei voi pakkottaa ottamaan lastaan luokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei,
Me mentiin noin aluksi, ainoa lapsi oli erotessa 5- vuotias. Tai lapsi oli enemmän koko ajan minulla mutta kävi isällään säännöllisesti myös arkipäivinä,asuttiin lähekkäin ja kaikki isommat menot maksoimme puoliksi, elatusmaksuja ei siis isä sovitusti maksanut.
Pari vuotta meni hyvin. Sitten kuvioihin tuli uusi kumppani exälle. Menikin kuukausi ettei lapsi sopinut heidän menoihin mukaan ja sitten näkemiset olivat lyhyitä ja harvoin. Mitään ei saanu sovittua, puheluihin tai viesteihin harvoin vastattiin. Minä lohdutin itkevää lasta kun oli niin ikävä isää ja lapsi myös soitteli itse jo tuossa vaiheessa isälleen ja kysyi voisiko edes koulun jälkeen käydä isän pihalla. Saaden aina kieltävän vastauksen.
Aloin vaatimaan elatusmaksuja myös tuolloin,ihan sen minimin sekä käyntiä lastenvalvojalla. Meni 2 vuotta että saatiin tapaamis- ja elatussopimus tehtyä.
Ex maksoi kyllä koko ajan joitain kuluja (minimiä vähemmän) ja olin siihen tyytyväinen. Minä olin ja olen meistä edelleen se joka tienaa enemmän. Lastenvalvojalla en vaatinut exän tuloja tai mitään, kunhan maksaa sen minimin niin mulle sopi.
Tapaamissopimus nyt takaa sen että tiedän milloin aikoo nähdä lasta ja sen ettei joka kesä tarvi katsoa kun lapsi pettyy kun isä ei vietäkään yhtään lomaa hänen kanssaan.
Nyt sopimukseen ex sitten kuitenkin otti kaksi lomaviikkoa vuodessa jolloin olisi lapsen kanssa. Se on enemmän mitä viime vuosina on ollut ja itse näen et se on lapsen oikeus. Lapsi kaipaa isäänsä paljon ja heidän yhteisiä juttujaan. Kuitenkin edelleen kun isäänsä näkee he touhuavat samoin mitä aina heidän omia asioita.
Sanoisin että tehkää se sopimus nyt kun olette hyvissä väleissä. Niin hassulta kun itsestäkin kuulosti et uusi kumppani menisi lapsen edelle niin meillä vaan kävi niin. Se on rankkaa lohduttaa lasta ja tukea hänen isä suhdetta tuollaisessa tilanteessa mitä meille kävi.
Sama. Uusi puoliso ja mahdolliset uudet lapset sekoittaa pakkaa.
Entiset sopimukset ja lapset ei enää olekaan niin tärkeät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ero itsessään sujui kiihkottomasti, mutta päätimme että on mukavampi käydä hyvässä hengessä sopimassa viikko-viikko -aikataulut, löyhät raamit harrastuksille ja esim alustavia kesälomien aikatauluja. Kannatti, sillä heti kun toin esille että minulla on uusi kumppani (erosta siinä vaiheessa yli vuosi), mikään ei olisi enää sopinutkaan. Jollei näitä asioita olisi ollut paperilla niin lasten toinen vanhempi olisi kieltäytynyt ottamasta jälkikasvuaan luokseen.
Vaikka nuo ovat virallisesti paperilla ketään ei voi pakkottaa ottamaan lastaan luokseen.
Meillä on kaksi lasta, ex on toisen lähivanhempi ja minä toisen. Tähän mennessä on riittänyt, että muistutan exän laittaneen nimen paperiin jossa lukee että lapset ovat hänellä joka toinen viikko.
Toki niitä antisankareita on olemassa, jotka eivät lapselleen avaa ovea kun olisi aika aloittaa viikko toisella vanhemmalla, mutta exäni onneksi ei ole niin mato.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kandee tehdä kirjalliset sopimukset. Voihan niitäkin sopia uusiksi jos tarve myöhemmin vaatii. Tapaaminen on oikeus, ei velvollisuus vaikka olis sovittu MUTTA jos jossain vaiheessa jostain syystä ei asiat suju enää hyvin, esim ei tapaa lasta sopimuksen mukaan vaan harvemmin, ja haluat yksinhuoltajuuden, on paremmat mahdollisuudet saada se. Elatusmaksut ovat velvollisuus ja laitetaan ulosottoon, jos ei maksa.
Tekisin ehdottomasti kirjallisena kaikki sopimukset liittyen elatusmaksuihin ja tapaamiseen. Teillä on vielä monta monta vuotta ennen kun lapset on täysi-ikäisiä. Niitä sopimuksia voi muutella ihan vapaasti, jos sovussa olette.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tästä viestistä ja myös parille muullekin viesteistä. Sehän se onkin, kun sitä haluaa uskoa että asiat sujuu ja mies pitää sanansa. Mutta sitähän ei ikinä tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu, kun hän uuden löytää. Pitää vielä pohtia asiaa..mutta hyvä tietää, että tarvittaessa asiasta voidaan alkaa sitten myöhemminkin säätämään lastenvalvojan kanssa, jos nyt se vaihe skipataan. En tiedä miksi mies haluaisi hoitaa asian ilman lastenvalvojaa..
Kun asiat sitkistyy niin ne myös pitkittyy. Kun jouduin hakemaan elatukset käräjien kautta meni yli kaksi vuotta ennen kuin sain senttiäkään mistään.
Vanhemmat voi laatia ihan sen näköisen sopimuksen kun itse haluavat enkä näe mitään esteitä sille miksette te nyt voisi sitä laatia kun kaikki on hyvin. Jos isä nyt jo pistää hanttiin miksi se korjaantuisi?
Vierailija kirjoitti:
Kandee tehdä kirjalliset sopimukset. Voihan niitäkin sopia uusiksi jos tarve myöhemmin vaatii. Tapaaminen on oikeus, ei velvollisuus vaikka olis sovittu MUTTA jos jossain vaiheessa jostain syystä ei asiat suju enää hyvin, esim ei tapaa lasta sopimuksen mukaan vaan harvemmin, ja haluat yksinhuoltajuuden, on paremmat mahdollisuudet saada se. Elatusmaksut ovat velvollisuus ja laitetaan ulosottoon, jos ei maksa.
Elatusmaksuja ei voi laittaa ulosottoon, jos ei ole virallista elatussopimusta, eikä niitä voi myöskään hakea Kelan kautta.
Aina kirjallinen sopimus, ihmiset ja tilanteet muuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi eroatte?
Miehellä uusi puoliso ja uusi vauva tulossa? Uusi puoliso ammatti yyhoo, joka tietää pelinhengen, kun ei esim ole virallista elatussopimusta?
Suullinen sopimus riittää jos saatte asiat niin toimimaan. Meillä erosta kolme vuotta ja lapset iältään 4, 6 ja 10 vuotta. Koskaan ei ole tehty mitään paperille sopimuksia ja kaikki sujunut hyvin. Lapset asuvat vuoroviikoin minun ja ex-mieheni luona. Elatusapujenkin määrä saatiin keskenään sovittua.