Minkä nimisissä paikoissa kävitte teininä bilettämässä?

Vierailija kirjoitti:

Haralds, eli Hassu, entinen Natsa, Paasi, Alibi, Tifla Lintsillä.. Tiflassa oli parhaat bileet sunnuntaisin, kun muiden raflojen hlökunta tuli sinne bailaamaan 😅.. Tämä siis kasarilla.

Haraldissa oli vielä joku illalliskorttipakko siis joku taskulämmin lihis.😄Ja noi Tiflan sunnuntait oli tosiaan hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alajärvellä autiotalossa juotiin kiljua ja sekoiltiin. Eipä siellä parempia paikkoja ollut 80-luvulla.

Tunsitko sieltä suutarin?

Ei kyllä muistu mieleen.

Kyba, Arkku ja Kaivo.

Työväentalo, Hakaniemi. Hurriganes skulas usein.

Cityllä silloin seisoksittiin, kierrettiin korttelia. Satoi tai paistoi. Ei varsinaisesti biletetetty, mutta elettiin nuoruutta joka solulla. Välillä pääsi jonkun auton kyytiin, ostettiin kympillä bensaa, ja käytiin PitkälläEssolla, oman maailmankartan äärirajalla.

Alaikäisenä Ruusiksen ranta ja Kosken ranta, täysikäistymisen jälkeen (ja vähän ennen), Semafori, Hällän Kellari ja Hellä.

Kauhajoen Kasino ja Mietaan nuorisoseura — nuo kaksi pimeydessä loistavaa bilemajakkaa. Syys- tai talvi-illat 1990-luvun alkupuolella n. 16 – 17-vuotiaana.

Bilepaikat ja parkkipaikat olivat kuin ammuttuna täynnä paikallista nuorisoa. Lavalla heilui kulloinenkin ysäriartisti (Movetron, Taikapeili, Neon 2, Raptori jne.) satunnaisia ulkomaaneläviä (DJ Bobot ja Dr. Albanit) unohtamatta.

Väkeviä alkoholijuomia oli hakijalla yleensä haetettu ja talvitakin hihaan tai taskuun piilotettu. Juomavalikoimaa oli Triple Secistä anisviinan kautta Absolut Vodkaan. Klassinen kossu ja Pöytäviinakin usein joltain löytyivät. Juomat tilattiin hakijalta hyvissä ajoin. Niitä sitten vertailtiin ja toisillakin maistateltiin.

Juomavalikoima oli vahvempaa laatua ihan sukupuolesta riippumatta: tytöilläkin oli paljon ihan tiukkaa viinaa tai vahvoja liköörejä, jos eivät valkkaria tai Omppu-pomppua vetäneet. Kyseessä olivat virallisesti alaikäisten limudiskot, joissa juomia ei anniskeltu eikä omia voinut pitää esillä ja juhlatunnelmaan piti kuitenkin päästä, niin tietty teho tai hyötysuhde piti mukaan otetusta piiloputelista löytyä. Mitään lapsellisia siidereitä ei edes vielä tunnettu (kuin Golden Cap -lasipullotavarana) tai yleisesti markkinoitu tai nautittu, joten ”mieto” vaihtoehto oli vain olut tai joku viini.

Pohjia otettiin jo ennen paikan päälle saapumista — esimerkiksi porukalla vuokratussa paikallisen kuljetusyrittäjän pikkubussissa, josta saatiin sitten se kuskikin, jos ei jotain ajokortillista juoppokuskiksi heittäytyvää kaveria omasta takaa ollut. Matkaa bilepaikalle oli monella 10 – 40 kilometria, joten kyyti oli pakko olla. Kuski ummisti silmänsä siltä, mitä juomia alaikäiset kuljetettavat matkalla naukkailivat.

Jos jäi bilepaikan ulkopuolelle parkkipaikalle pyörimään, sielläkin oli oma aktiivinen elämänsä tyhjäkäyvien moottorien, palavien ajovalojen ja avonaisten takaloosteri-baarikaappien ja erilaisten porukoiden lomassa. Päänaukoja saattoi saada naapurikunnan porukalta turpiinsa.

Näin maakunnissa tuolloin. Kaupunkilaisten vastaavista käytännöistä en paljoa tiedäkään.

Raahen työkkäri, Saloisten seurantalo, Raahela. Kesällä myös Ruokolahden lava sekä Pyhäjoen Merimaja.

Honkaharju, Honkamäki, Kyllikki ja Rosita.

Alibi 1974-1975