Työpäivien jälkeen ei jaksa mitään, onko normaalia
Työpäivien jälkeen haluaa vaan olla yksin kotona omassa rauhassa. Ystävien tapaaminen tuntuu ylimääräiseltä rasitteelta, jumppatunnille meneminenkin on työn ja tuskan takana. Kun työpäivä päättyy ei yksinkertaisesti halua mitään muuta kun olla omassa rauhassa tekemättä mitään. Tuntuu, että kaikki päivän voimavarat uppoavat siihen työpäivään. En voisi kuvitellakaan, että jaksaisin jotain lapsiperhearkea tässä. Silti toivon kyllä perhettä.
Tätäkö tämä työelämä vaan on, onko tämä normaalia?
Kommentit (24)
Kasvatuksesi ja opiskelusi on tainnut mennä hukkaan. Mitäpä, jos jäisit pois töistä ja antaisit paikkasi halukkaille. Innokkaita ja päteviä löytyy kyllä. Sinä voisit "sairastaa" tautiasi yksin kotona. Et olisi muiden tiellä, jos ei kerran kiinnosta tai pätevyytesi/osaamisesi/asenteesi ei riitä.
Moni työ on liian rankkaa äitinä olemiseen. Se on silloin joko perhe tai työ. Jos ei sitten tieten tahtoen halua itselleen burn outia ja paskaa elämää.
Se on normaali reaktio kropalta, liika on liikaa. Ei se työelämältä ole normaalia, että sen pitäisi kuluttaa loppuun ihmiset. Suomen olosuhteet tietynlaiset ja sää. Päiväsi ovat liian pitkiä ja työmatkat yms. Ehkä liian aikainen nousu. Ja toisto toiston perään. Elämä voisi olla järjestetty toisellakin tavalla, jos olisi joustot tai kevytyrittäjänä tms. Riippuu tietysti alastakin, palomies on fyysisempi ala kuin joku muu.
Vierailija kirjoitti:
Moni työ on liian rankkaa äitinä olemiseen. Se on silloin joko perhe tai työ. Jos ei sitten tieten tahtoen halua itselleen burn outia ja paskaa elämää.
Ei pidä paikkaansa. Tiedän monia äitejä, jotka kestävät erittäin kovaa painetta sekä työssä että kotona. Muunmuassa vaimoni :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni työ on liian rankkaa äitinä olemiseen. Se on silloin joko perhe tai työ. Jos ei sitten tieten tahtoen halua itselleen burn outia ja paskaa elämää.
Ei pidä paikkaansa. Tiedän monia äitejä, jotka kestävät erittäin kovaa painetta sekä työssä että kotona. Muunmuassa vaimoni :D
Autatko häntä koskaan?
AP on ehkä valinnut itselleen liian haastavan työn . Joillekin se liian haastava työ on kaupan kassa ja joillekin pääministeri. Kaikki on suhteellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni työ on liian rankkaa äitinä olemiseen. Se on silloin joko perhe tai työ. Jos ei sitten tieten tahtoen halua itselleen burn outia ja paskaa elämää.
Ei pidä paikkaansa. Tiedän monia äitejä, jotka kestävät erittäin kovaa painetta sekä työssä että kotona. Muunmuassa vaimoni :D
Autatko häntä koskaan?
Kaikella tavoin. Mutta tietynlaisille ihmisille mikään ei riitä. Siksi olemmekin Suomen ylimmässä tuloluokassa. Työ on kovaa ja haastavaa molemmille. Mutta viimeinen asia on, että koskaan antaisimme periksi. Siksi pärjäämme. Mutta meidänkään ei ole pakko tehdä mitään - päätämme itse minkä teemme ja minkä jätämme tekemättä. Menemme sisulla läpi harmaan kiven. Ja joskus jätämme jotkut asiat tekemättä, jos näin päätämme.
Työpäivät pitäisi lyhentää kuuteen tuntiin päivässä tai neljään päivään viikossa. Eihän siinä ole mitään järkeä kuluttaa itseään loppuun vain työn takia. Ei se voi olla elämää tärkeämpi asia.
Tuo tuntuu olevan aika tavallista, mutta ei sen noin pitäisi olla. Ei elämän kuulu olla vain työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni työ on liian rankkaa äitinä olemiseen. Se on silloin joko perhe tai työ. Jos ei sitten tieten tahtoen halua itselleen burn outia ja paskaa elämää.
Ei pidä paikkaansa. Tiedän monia äitejä, jotka kestävät erittäin kovaa painetta sekä työssä että kotona. Muunmuassa vaimoni :D
Itse oli kahden lapsen yksinhuoltaja äiti.Äitys loma 3kk duuniin.Toisenkanssa sentän kesälomineen 6kk.Toista ei viety tarhaan kun äitiys loma oli.Urakka työtä tein miesten kanssa naisena 8h.30 min.päivä.Tarhan kiruhdetava kello 17. Kaupaan kotiin.syötiin ,sään saliessa 1h. ulos.Leikit läsnäolot.Mut ei somea ja tv oli 2 kanavaa.Lapset nukuin kello 20.30 täyttä unta. Koti töoitä hilaa ja koisii,Jotta jaksaa nusta ylös kello 5. Lomatkin oli lähiö.Ei isovanhempien käsiä apuna.Kerhoon vaan illala kun tarpeeksi isoja.Istuin kerhojen eteinen 1h. Joka oli mun oma aikaKun ei vaihtoehtoja jaksoi. Kuten on jaksanut tuhanet ja taas tuhannet äidit.
Vierailija kirjoitti:
Liian vaikea duuni, siihe vielä huonot elintavat niin soppa valmis.
Elintapani ovat ihan kunnossa. Syön terveellisesti, nukun pääosin hyvin tosin aikaiset aamuherätykset eivät sovi minulle. En käytä juurikaan alkoholia. Harrastan jonkun verran liikuntaa, haluaisin harrastaa enemmän. En vain jaksa työpäivän jälkeen säännöllisesti tehdä sitä. Työmatkat kuljen kyllä usein kävellen tai pyöräillen.
Työ ei ole mielestäni liian vaikeaa siinä mielessä etten osaisi sitä. Ap
Työ on parasta sosiaaliturvaa ja siellä otetaan ihan kaikki mehut irti yhdestä ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian vaikea duuni, siihe vielä huonot elintavat niin soppa valmis.
Elintapani ovat ihan kunnossa. Syön terveellisesti, nukun pääosin hyvin tosin aikaiset aamuherätykset eivät sovi minulle. En käytä juurikaan alkoholia. Harrastan jonkun verran liikuntaa, haluaisin harrastaa enemmän. En vain jaksa työpäivän jälkeen säännöllisesti tehdä sitä. Työmatkat kuljen kyllä usein kävellen tai pyöräillen.
Työ ei ole mielestäni liian vaikeaa siinä mielessä etten osaisi sitä. Ap
Mene aikaisin nukkumaan niin sopii aamuherätykset. Minä menen sänkyyn jo klo 9 illalla ja herään viimeistään viideltä aamulla. Katselen telkkaria jos en heti unta saa.
Täällä sama. Tekisi mieli vain maata sohvalla, ruoan laittaminenkin itselle ja miehelle tuntuu ihan liian vaivalloiselta.
Voi luoja, kun pitäisi työpäivän jälkeen lähteä hakemaan lapsia päiväkodista ja lähteä niiden kanssa ruokakauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian vaikea duuni, siihe vielä huonot elintavat niin soppa valmis.
Elintapani ovat ihan kunnossa. Syön terveellisesti, nukun pääosin hyvin tosin aikaiset aamuherätykset eivät sovi minulle. En käytä juurikaan alkoholia. Harrastan jonkun verran liikuntaa, haluaisin harrastaa enemmän. En vain jaksa työpäivän jälkeen säännöllisesti tehdä sitä. Työmatkat kuljen kyllä usein kävellen tai pyöräillen.
Työ ei ole mielestäni liian vaikeaa siinä mielessä etten osaisi sitä. ApMene aikaisin nukkumaan niin sopii aamuherätykset. Minä menen sänkyyn jo klo 9 illalla ja herään viimeistään viideltä aamulla. Katselen telkkaria jos en heti unta saa.
Kaikilla ihmisillä ei auta vaikka menisi kuinka ajoissa nukkumaan, herääminen aikaisin on silti vaikeaa.
Jotkut ihmiset syntyvät "epäyhteensopivina" tähän maailmaan. Voisin arvata, että olet mm. empaattinen, havainnoiva, syvällinen, sekä tunnollinen ihminen? Nämä ominaisuudet ovat monesti sidoksissa herkkään ja kroonisesti ylikierroksilla käyvään hermostoon, joka ei vain kerta kaikkiaan sovellu nykymaailman alati pahenevaan hektiseen ja pinnalliseen menoon, jossa röyhkein ja kilpailuhenkisin pärjää.
Valitettavasti mitään päteviä neuvoja työkuorman keventämisen ja yleisen hidastamisen lisäksi en pysty antamaan, ja nuo kaksi ilmiselvyyttäkin todennäköisesti tuntuvat loukkaavilta ja mahdottomilta toteuttaa nykyilmapiirissä. On vain kurjaa, kun oma biologinen hermosto ja kognitiiviset ominaisuudet tuntuvat kuutiopalikalta, kun kaikki reiät laatikossa ovat pyöreitä.
Mä en kerkeä ajatella mitään jaksamista. Aamulla herätys ja minuutti aikataulu saada kaikki tehtyä ennen töitä ja lasten koulun alkua. Töissä kiire, äkkinäinen leivänpalanen välissä haukattuna, pikapissat. Äkkiä hakemaan lapset. Ruuan teko, siivoaminen, pyykinpesu, lasten läksyt, iltatoimet. Nukutus. Yrität pysyä hereillä ennen kuin lapset nukkuu. Välillä ne herättää, äiti sä kuorsaat/tarina jäi kesken. Aamulla herätys ja taas homma alkaa alusta.
Tää on normipäivä. Siihen sovitat isovanhempien ruuat, lääkkeet, lääkärit. Lasten terapeutit, lääkärit jne.
Kiirettä pukkaa. Ainoa lohduke AV pari kertaa päivässä ehkä 15 minsaa max.
Sitä se on. Ja sitten pitää olla kiitollinen, kun on töitä eikä tarvitse köyhyydessä elää.