Te jotka nousette junassa 10 min ennen saapumisaikaa käytävälle

Suomessa en tuota jaksa "harrastaa", mutta interreilatessani Euroopassa (tälläkin hetkellä) saattaa junan vaihtoaika olla 2 minuuttia. Siinä kun pärähdät tuntemattomalle asemalle ja toinen juna lähteekin 100m päästä toiselta laiturilta, niin totta hemmetissä haluan olla ensimmäisten joukosta junasta ulkona. Aloittajalle ei sitten tullut mieleen sana "kiire" missään välissä ennen kuin julkaisi tämän aivopierualoituksen?

Matkustan usein Helsingistä Jyväskylään tietyllä junalla, ja koska Linkki lähtee vain muutaman minuutin junan saapumisen jälkeen, tahdon mielelläni olla ekana siinä ovella, että ei tarvitse odottaa pitkää aikaa seuraavaa bussia.

Mutta en nyt tietenkään 10 minuuttia ennen ovella ole.

Enemmän mua lähijunassa hirvittää vanhukset jotka pomppaavat hoipertelemaan käytävälle hyvä kun edelliseltä asemalta on päästy liikkeelle. Eikä nyt kuitenkaan niin hidasta tapausta ole tullut vastaan ettei olisi ovelle ehtinyt. Äkkipysähdys kun tulisi niin huonosti käy.

Mullakin vaihto ja jalat paskana että hyvä vähän verrytellä ja sit pääsee nopeesti ulos juokseen toiselle laiturille.

Oletko junassa kuukin kanssa?

Inhoan itse maleksijoita, joten olen itse tarkoituksella päinvastainen. Vaikka ei olisikaan minnekään kiire, niin vatuttaa jäädä näiden hidastelijoiden taakse.

Junassa ärsyttää esim. tämä usein tapahtuva skenaario: luulet, että kaikki asemalla poisjäävät matkustajat ovat jo tulleet siinä jonon mukana ulos, joten astut vaunuun ja otat pari askelta yläkertaa omaa paikkaa kohti. Vastaan tuleekin portaita raivolla alas juokseva mattimyöhäinen, joka melkein kaataa sinut kumoon. "V#ttu väistä, mä jään tällä asemalla!", hän voi puuskahtaa. Olisit ollut siinä uloslähtevien jonossa, niin meidän kummankaan ei tarvitsisi liiskaantua vaunun seinää vasten tilanpuutteessa...

Olen muutenkin aika tehokas ihminen, ja arvostan samaa ominaisuutta muissa. Lentokoneessa en todellakaan jää käytävälle seisomaan, tuijottelemaan ja pohtimaan mikä se istumapaikka olikaan. Takana kasvaa jono, kun nämä toljottelijat tutkivat lentolippujaan ja huomaavatkin, että istumapaikat olivatkin jo tuossa takana, käveltiin ohi, väistäkääs että päästään istumaan, huhhuh onpas tämä laukku painava, kestää hieman että saan nostettua sen tuonne ylös, huuh puuh...

Minä? En todellakaan. Painan istumapaikan mieleeni, ja suoritan tehokkaasti: rivi x, paikka y, ikkunapaikka. Kävelen ripeästi käytävää eteenpäin. Rivi u, rivi v, rivi w, rivi x. Siinä! Heitän laukun ripeästi vauhtia pysäyttämättä ylös säilytykseen, ja käytän keskivertoa älykkyyttäni löytääkseni y-istuinpaikkani nopeasti, ja sujahdan penkilleni kuin rasvattu salama.

Kyllä, olen ylpeä tehokkuudestani ja katson hitaita möllöttäjiä nenän varttani pitkin, mistä arvasit? Olen logistiikan insinööri, se kai kertoo jotain mitä arvostan: en ainakaan epäloogisia logistisia ratkaisuja.

Minä usein aliarvioin sen ajan, minkä asemalle vielä kestää 🤷🏻. Sitten tulee seisottua pidempään.

Usein työmatkalaisena seison muuten ihan kokonaisen asemanvälin pitkänmatkan junassa menemättä edes paikalleni istumaan. Siinä sitä olis ap:lle ihmeteltävää. Konnaritkin on joskus vähän epäileväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Samat tyypit istuu laivan ovella tuntia ennen rantautumista

Höpsis. Mä poistun junasta ekana ja laivasta vikana.

Ortostaattisen hypotension vuoksi

Monet hermostuu kun huomaavat että ovat toimineet aina tyhmästi.

Mulla on ahdistuneisuushäiriö ja stressaan kaikkea koko ajan. Etenkin junissa ja lentokoneissa yms. missä on tiukat aikataulut. Oon varma että jos en oo ajoissa menossa junasta ulos, niin en ehdi ollenkaan tai tavaroista osa unohtuu penkkiin. Jopa pääteasemalla pitää mennä ajoissa, että jos vaikka käykin niin että ovi menee jotenkin lukkoon, kun on myöhässä, ja jää junaan. Pitää olla siinä ensimmäisten letkassa menossa samalla ovenavauksella. Mutta ihan ensimmäinen ei voi olla ettei vain tarvi ovea avata, ettei satu joku nolo tilanne ettei se heti avaudu ja ihmiset ajattelee että mikä tollo. Mutta ekojen joukossa kannattaa eteiseen mennä seisomaan ja sitten odottaa siellä niin, että joku muu on ovella ensin ja ite on vaikka toka.

Sama junalle mennessä. Usein oon tuntia, viimeistään puolta tuntia ennen asemalla odottamassa, koska oon muuten varma että en ehdi koko junaan. Matkustaminen on stressaavaa.

Itseä ärsyttää että ne käytävällä seisovat alkaa siinä ajan kuluksi tuijottaa lähellä ovea penkissä istuvia. Viimeksikin yks tuijotti varmaan viisi minuuttia putkeen. Teki mieli sanoa että etkö oo ennen ihmistä nähnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Perusteellisen tutkimuksen jälkeen olen huomannut että junan käytävä matkustaa useimmiten samalle asemalle kun sen penkit. Tämän johdosta olen todennut että voin olla ihan kummalla huvittaa.

Tieteellistä- vai empiiristätutkimusta😁🏻?

Ite ymmärrän tuon jos ollaan jossain keskellä Suomea, että ihmisillä on ehkä kiire jatkoyhteyteen. Mutta päätepysäkillä aina ihmettelen. Oon usein matkustanut Rovaniemelle ja sielläkin matkustajat tekee samaa, vaikka juna ei ole menossa enää pohjoisemmas. Usein on jopa keskiyö eikä bussejakaan melko varmasti enää mene yhtään mihinkään.

Tykkään tukkia käytävän jotta kukaan ei pääse ohitseni.

Vierailija kirjoitti:

Pakko nousta verryttelemään jalkoja, muuten ei pääse junasta pois. 

Sama. Polvet sen verran kuluneet, että seisoskelu pitkän istumisen jälkeen helpottaa liikkumista asemalla.

Tein noin joskus nuorempana kun olin kova stressaamaan. Nykyään otan asiat rennommin ja se näkyy myös siinä että istun junassa penkissä asemalle asti. Takin laitan toki päälle, mutta muuten ehtii hyvin. Siitä penkistä kun nousee asemalla ja kävelee ovelle, niin siellä ne jonottajatkin on vasta menossa jonossa ulos. Samaa matkaa menen sitten, ei montaa sekuntia ole hitaampi.

En itse ainakaan toimi noin.

Suako se haittaa? Itse taas junalla kun matkustan, kiva katsoa muita matkustajia, et mitä ihmeen kivaa sieltä puhelimista oikein löytyy kun niitä pitää näprätä. Sit ajatuksissani profiloin ihmisiä.