Lue keskustelun säännöt.
Mikä olisi ihanteellinen ikä aloittaa koulu?
20.09.2023 |
Suomessa koulu aloitetaan yleensä sinä vuonna kun täytetään 7v. Mutta onko tämä hyvä ikä? Pitäisikö koulu aloittaa aikaisemmin, tai ehkä myöhemmin?
Monissa muissa ja maailmalla yleisesti koulu aloitetaan nuorempana kuin Suomessa. Pitäisikö Suomessakin?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuotta. Pöydän ääressä istuminen on tuskaa vielä monelle sen ikäisellekin. Koulun alussa pitää Suomessa osata kulkea liikenteessä yksin ja mahdollisesti olla iltapäivät yksin.
Jos taas aloitettaisiin kahdeksanvuotiaana, niin suurin osa oppisi lukemaan jo ennen koulua.
Lapsen motoriikalle ja mielikuvitukselle ei tee hyvää liian aikainen pulpettiin istuttaminen.
Enemmän se koulu kyllä mielikuvitusta kannustaa. Koulussa käytiin myös kirjastoissa ja hankittiin luettavaa. Joka viikko oli lukutunti. Miten paljon mielikuvitusta se lukeminen varsinkaan. Koulussa myös luettiin tunneillakin paljon satuja ja tarinoita sekä kirjoitettiin ja keksittiin sellaisia itse. Tutustuttiin eri asioihin myös mielikuvitusta käyttämällä. Esimerkiksi joskus ekaluokalla teimme avaruuden luokkaan, siis mihin tuli aurinko ja planeetat sekä tähtiä, raketteja, marsilaisia jne. Välitunneilla leikittiin myös mielikuvitusta apuna käyttäen. En siis näe yhtään syytä miten koulun alkaminen estäisi mielikuvitusta.
Olen ollut huomaavinani, että paljon aikuisvetoisissa harrastuksissa käyvät alle kouluikäiset eivät osaa keksiä leikkejä itse. Koulussa on paljon aikuisen organisoimaa toimintaa ja vähän lasten itsensä järjestämää. Vapaa-ajalla on läksyjä ja niitä harrastuksia.
Valitetaan, että lapset eivät leiki välitunnilla. Välituntileikit ovat (olivat) pihaleikkien jatke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuotta. Pöydän ääressä istuminen on tuskaa vielä monelle sen ikäisellekin. Koulun alussa pitää Suomessa osata kulkea liikenteessä yksin ja mahdollisesti olla iltapäivät yksin.
Jos taas aloitettaisiin kahdeksanvuotiaana, niin suurin osa oppisi lukemaan jo ennen koulua.
Lapsen motoriikalle ja mielikuvitukselle ei tee hyvää liian aikainen pulpettiin istuttaminen.
Mitä tuskaa?
Suurimmalta osalta 7-vuotiaista kyllä 45 min istuminen ja keskittyminen sujuu ihan hyvin muutamia jaksoja päivässä. Ne keillä on haasteita mm. istumisessa tai paikallaan pysymises on asia ihan erikseen.
Näin minäkin muistin oman ekaluokkani, kunnes luin vanhan reissuvihkoni. Ja en ollut edes villeimmästä päästä.
Olen harrastuksen kautta tutustunut todella suureen joukkoon ekaluokkalaiia, niin että minulla on kyllä faktatietoa asiasta. Myös ero kuusivuotiaiden, seitsemänvuotiaiden ja kahdeksanvuotiaiden välillä on suuri. Sinne harrastukseenhan tyrkytettiin kuusivuotiaita, kun "se osaa jo lukeakin". No ero seitsemänvuotiaaseen on huima. Kuusivuotiaat haluavat leikkiä, seitsemänvuotiaat tehdä ohjatumpaa välillä hellittäen ja kahdeksanvuotiaat ovat usein hyvin järjestelmällisiä ja järkeviä. Yhdeksänvuotiaat alkavat jo olla esimurrosikäisiä.
Varmaan suurelle massalle se seitsemän vuoden ikä on aivan passeli, mutta vaihteluvälin näkisin olevan neljän ja kymmenen vuoden välillä. Jos lapsi osaa lukea aloittaessaan koulun, ollaan myöhässä. Jos ei opi lukemaan ekaluokalla, on haukattu liian suuri pala.
Ihannemaailmassa lukeminen opeteltaisiin eskarissa, ja sieltä sitten siirryttäisiin "oikeaan" kouluun sitä mukaa, kun taidot sen sallivat. Non-stop -aloituksella, ettei syyskuussa lukemaan oppinut joutuisi odottamaan seuraavaan elokuuhun sitä kouluun pääsyä. Tällä saataisiin myös tasattua tasoeroja alku- ja loppuvuodesta syntyneiden kesken. Tämä nykyinen one-size-fits-all ei oikeastaan sovi hyvin kenellekään, ja nekin kärsivät joille se näennäisesti sopii.
30 vuotta.
Sitä ennen tehtäisiin töitä niin olisipa sitten työkokemusta takana eikä kukaan syrjäytyisi .
Miksi lukemaanoppimista pidetään kaiken mittarina? Eihän se edes ole kognitiivisesti kummoinen taito oppia, eikä varhainen lukemaanoppiminen käsittääkseni ennusta kovin hyvin menestystä koulussa myöhemminkään. Tärkeä ja hieno taito tietysti, minkä suurin osa oppilaista voisi varmasti oppia 4-5-vuotiaana jos saisi opetusta. Kuitenkin on täysin haihattelua väittää että keskiverto 4 vee jaksaa koulupäivän verran keskittyä. Siis aivan todellisuudesta irtaantunut arvio, ei todellakaan jaksa. Moni kolmasluokkalainenkin vielä kipuilee tylsyyden sietämisen (=hiljaisen tehtävien teon) kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi lukemaanoppimista pidetään kaiken mittarina? Eihän se edes ole kognitiivisesti kummoinen taito oppia, eikä varhainen lukemaanoppiminen käsittääkseni ennusta kovin hyvin menestystä koulussa myöhemminkään. Tärkeä ja hieno taito tietysti, minkä suurin osa oppilaista voisi varmasti oppia 4-5-vuotiaana jos saisi opetusta. Kuitenkin on täysin haihattelua väittää että keskiverto 4 vee jaksaa koulupäivän verran keskittyä. Siis aivan todellisuudesta irtaantunut arvio, ei todellakaan jaksa. Moni kolmasluokkalainenkin vielä kipuilee tylsyyden sietämisen (=hiljaisen tehtävien teon) kanssa.
Mitenköhän monissa maissa sitten jaksaa? Tietenkään 4-5-vuotiaan koulupäivä ei olisi mikään kahdeksantuntinen pelkkiä lukuaineita sisältävää puurtamista.
Koulupäivää voi rytmittää hyvin monella tavalla, että pienemmätkin jaksaa. Ja joskushan sitä jaksamistakin on pakko harjoitella. Ei se voi olla ratkaisu, että koulu alkaa yhä vanhempana koska moni kolmasluokkalainenkin kamppailee tylsyyden sietämisen kanssa. Nykyään lapset usein marisee tylsyyttä eivätkä osaa keskittyä mihinkään. Usein vain siksi ettei niitä taitoja ole harjoiteltu. Toki ns. erityiset on sitten ihan erikseen.
No käytännössähän se aloitetaan nykyään Suomessakin kuusivuotiaana, nyt kun eskari on pakollinen.
Minusta se kuusi vuotta on hyvä ikä aloittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan suurelle massalle se seitsemän vuoden ikä on aivan passeli, mutta vaihteluvälin näkisin olevan neljän ja kymmenen vuoden välillä. Jos lapsi osaa lukea aloittaessaan koulun, ollaan myöhässä. Jos ei opi lukemaan ekaluokalla, on haukattu liian suuri pala.
Ihannemaailmassa lukeminen opeteltaisiin eskarissa, ja sieltä sitten siirryttäisiin "oikeaan" kouluun sitä mukaa, kun taidot sen sallivat. Non-stop -aloituksella, ettei syyskuussa lukemaan oppinut joutuisi odottamaan seuraavaan elokuuhun sitä kouluun pääsyä. Tällä saataisiin myös tasattua tasoeroja alku- ja loppuvuodesta syntyneiden kesken. Tämä nykyinen one-size-fits-all ei oikeastaan sovi hyvin kenellekään, ja nekin kärsivät joille se näennäisesti sopii.
Se, että luin jo neljävuotiaana, ei kyllä tarkoita että olisin ollut valmis täyteen kouluelämään neljävuotiaana! :-o
Menin ihan tyytyväisenä kouluun seitsemän ikäisenä ja kerkesin oppia kaiken. Sitä ennen luin kirjoja kotona.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan suurelle massalle se seitsemän vuoden ikä on aivan passeli, mutta vaihteluvälin näkisin olevan neljän ja kymmenen vuoden välillä. Jos lapsi osaa lukea aloittaessaan koulun, ollaan myöhässä. Jos ei opi lukemaan ekaluokalla, on haukattu liian suuri pala.
Ihannemaailmassa lukeminen opeteltaisiin eskarissa, ja sieltä sitten siirryttäisiin "oikeaan" kouluun sitä mukaa, kun taidot sen sallivat. Non-stop -aloituksella, ettei syyskuussa lukemaan oppinut joutuisi odottamaan seuraavaan elokuuhun sitä kouluun pääsyä. Tällä saataisiin myös tasattua tasoeroja alku- ja loppuvuodesta syntyneiden kesken. Tämä nykyinen one-size-fits-all ei oikeastaan sovi hyvin kenellekään, ja nekin kärsivät joille se näennäisesti sopii.
Miksi juuri lukutaito on sinulle noin tärkeä taito?
Miksei yhtä hyvin laskutaito tai vaikka kyky solmia kengännauhat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuotta. Pöydän ääressä istuminen on tuskaa vielä monelle sen ikäisellekin. Koulun alussa pitää Suomessa osata kulkea liikenteessä yksin ja mahdollisesti olla iltapäivät yksin.
Jos taas aloitettaisiin kahdeksanvuotiaana, niin suurin osa oppisi lukemaan jo ennen koulua.
Lapsen motoriikalle ja mielikuvitukselle ei tee hyvää liian aikainen pulpettiin istuttaminen.
Mitä tuskaa?
Suurimmalta osalta 7-vuotiaista kyllä 45 min istuminen ja keskittyminen sujuu ihan hyvin muutamia jaksoja päivässä. Ne keillä on haasteita mm. istumisessa tai paikallaan pysymises on asia ihan erikseen.
Näin minäkin muistin oman ekaluokkani, kunnes luin vanhan reissuvihkoni. Ja en ollut edes villeimmästä päästä.
Olen harrastuksen kautta tutustunut todella suureen joukkoon ekaluokkalaiia, niin että minulla on kyllä faktatietoa asiasta. Myös ero kuusivuotiaiden, seitsemänvuotiaiden ja kahdeksanvuotiaiden välillä on suuri. Sinne harrastukseenhan tyrkytettiin kuusivuotiaita, kun "se osaa jo lukeakin". No ero seitsemänvuotiaaseen on huima. Kuusivuotiaat haluavat leikkiä, seitsemänvuotiaat tehdä ohjatumpaa välillä hellittäen ja kahdeksanvuotiaat ovat usein hyvin järjestelmällisiä ja järkeviä. Yhdeksänvuotiaat alkavat jo olla esimurrosikäisiä.
Mikä on se huima ero 6v ja 7v välillä mielestäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuotta. Pöydän ääressä istuminen on tuskaa vielä monelle sen ikäisellekin. Koulun alussa pitää Suomessa osata kulkea liikenteessä yksin ja mahdollisesti olla iltapäivät yksin.
Jos taas aloitettaisiin kahdeksanvuotiaana, niin suurin osa oppisi lukemaan jo ennen koulua.
Lapsen motoriikalle ja mielikuvitukselle ei tee hyvää liian aikainen pulpettiin istuttaminen.
Mitä tuskaa?
Suurimmalta osalta 7-vuotiaista kyllä 45 min istuminen ja keskittyminen sujuu ihan hyvin muutamia jaksoja päivässä. Ne keillä on haasteita mm. istumisessa tai paikallaan pysymises on asia ihan erikseen.
Näin minäkin muistin oman ekaluokkani, kunnes luin vanhan reissuvihkoni. Ja en ollut edes villeimmästä päästä.
Olen harrastuksen kautta tutustunut todella suureen joukkoon ekaluokkalaiia, niin että minulla on kyllä faktatietoa asiasta. Myös ero kuusivuotiaiden, seitsemänvuotiaiden ja kahdeksanvuotiaiden välillä on suuri. Sinne harrastukseenhan tyrkytettiin kuusivuotiaita, kun "se osaa jo lukeakin". No ero seitsemänvuotiaaseen on huima. Yhdeksänvuotiaat alkavat jo olla esimurrosikäisiä.
Mikä on se huima ero 6v ja 7v välillä mielestäsi?
Siinähän se jo luki: "Kuusivuotiaat haluavat leikkiä, seitsemänvuotiaat tehdä ohjatumpaa välillä hellittäen ja kahdeksanvuotiaat ovat usein hyvin järjestelmällisiä ja järkeviä."
Oma lapseni on just siirtynyt kuusivuotiaasta seitsemänvuotiaaksi ja kyllä tuossa iässä vaan kehitytään lyhyessäkin ajassa huimasti! Hän ei yhtäkkiä ole enää leikki-ikäinen (vaikka leikkisä välillä onkin), hänestä on tullut paljon itsenäisempi toimija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muualla maailmassa esim. Euroopassa lapset aloittavat koulun 3-4v.
Ranskassa pakollinen varhaiskasvatus (päiväkoti) aloitetaan 2v ja pakollinen koulu 3v.
Ja minusta hyvä ikä. Lapsi oppii sosiaalisia taitoa, ryhmätyöskentelyä jne. ikäistensä seurassa.
Niin. Milloinkas ne Pisa-tulokset oli parhaimmillaan? Se oli silloin, kun peruskoulu oli vielä toimiva koulu ja lapset aloittivat koulun 7-vuotiaana. Sitten tuli pakollinen eskari. Ja sitten joku keksi, että muissa maissa mennään leikkikouluun, joten meilläkin pitäisi. Nyt on kaksivuotinen eskari ja päiväkodeissa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Meneekö hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Varmaan suurelle massalle se seitsemän vuoden ikä on aivan passeli, mutta vaihteluvälin näkisin olevan neljän ja kymmenen vuoden välillä. Jos lapsi osaa lukea aloittaessaan koulun, ollaan myöhässä. Jos ei opi lukemaan ekaluokalla, on haukattu liian suuri pala.
Ihannemaailmassa lukeminen opeteltaisiin eskarissa, ja sieltä sitten siirryttäisiin "oikeaan" kouluun sitä mukaa, kun taidot sen sallivat. Non-stop -aloituksella, ettei syyskuussa lukemaan oppinut joutuisi odottamaan seuraavaan elokuuhun sitä kouluun pääsyä. Tällä saataisiin myös tasattua tasoeroja alku- ja loppuvuodesta syntyneiden kesken. Tämä nykyinen one-size-fits-all ei oikeastaan sovi hyvin kenellekään, ja nekin kärsivät joille se näennäisesti sopii.
Apua, perheet alkaisivat varmaan jarruttaa lastensa lukemaan oppimista, jos siitä rangaistaisiin laittamalla heti kouluun!
Tiedän jopa kolmevuotiaana lukemaan oppineen lapsen. Siitä ykkösluokalle sitten vain mars!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eskari voisi alkaa 4-vuotiaana ja koulu 5-vuotiaana.
Briteissä näin, toimii tosi hyvin. Lisäksi koulupäivät ovat aina saman pituisia, yleensa 9-15:30, sekin helpottaa perheen elämää kun ei tarvitse säätää joka päivä aikatauluja erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuotta. Pöydän ääressä istuminen on tuskaa vielä monelle sen ikäisellekin. Koulun alussa pitää Suomessa osata kulkea liikenteessä yksin ja mahdollisesti olla iltapäivät yksin.
Jos taas aloitettaisiin kahdeksanvuotiaana, niin suurin osa oppisi lukemaan jo ennen koulua.
Lapsen motoriikalle ja mielikuvitukselle ei tee hyvää liian aikainen pulpettiin istuttaminen.
Mitä tuskaa?
Suurimmalta osalta 7-vuotiaista kyllä 45 min istuminen ja keskittyminen sujuu ihan hyvin muutamia jaksoja päivässä. Ne keillä on haasteita mm. istumisessa tai paikallaan pysymises on asia ihan erikseen.
Näin minäkin muistin oman ekaluokkani, kunnes luin vanhan reissuvihkoni. Ja en ollut edes villeimmästä päästä.
Olen harrastuksen kautta tutustunut todella suureen joukkoon ekaluokkalaiia, niin että minulla on kyllä faktatietoa asiasta. Myös ero kuusivuotiaiden, seitsemänvuotiaiden ja kahdeksanvuotiaiden välillä on suuri. Sinne harrastukseenhan tyrkytettiin kuusivuotiaita, kun "se osaa jo lukeakin". No ero seitsemänvuotiaaseen on huima. Yhdeksänvuotiaat alkavat jo olla esimurrosikäisiä.
Mikä on se huima ero 6v ja 7v välillä mielestäsi?
Siinähän se jo luki: "Kuusivuotiaat haluavat leikkiä, seitsemänvuotiaat tehdä ohjatumpaa välillä hellittäen ja kahdeksanvuotiaat ovat usein hyvin järjestelmällisiä ja järkeviä."
Oma lapseni on just siirtynyt kuusivuotiaasta seitsemänvuotiaaksi ja kyllä tuossa iässä vaan kehitytään lyhyessäkin ajassa huimasti! Hän ei yhtäkkiä ole enää leikki-ikäinen (vaikka leikkisä välillä onkin), hänestä on tullut paljon itsenäisempi toimija.
Nämähän on täysin yksilöllisiä asioita. Oma lapseni oli 6v. aloittaessaan koulun ja rakasti oppimista. Totta kai myös leikki. Ei kai leikkimeinen ja into oppia sulje toisiaan mitenkään pois? Lapsi opiskeli tunnit ja leikki välitunnit. Ekaluokkalaisen koulu ei edes mitenkään mahdotonta pänttäystä ole. Lapsi oli myös ihan tarpeeksi itsenäinen pärjäämään sen koulupäivän. Vaikka jotkut luokkakaverit oli vuodenkin vanhempia, niin eipä ne erot mitenkään suoraan näkyneet. Yhtälailla oli niitä vähemmän itsenäisiä alkuvuodesta syntyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuotta. Pöydän ääressä istuminen on tuskaa vielä monelle sen ikäisellekin. Koulun alussa pitää Suomessa osata kulkea liikenteessä yksin ja mahdollisesti olla iltapäivät yksin.
Jos taas aloitettaisiin kahdeksanvuotiaana, niin suurin osa oppisi lukemaan jo ennen koulua.
Lapsen motoriikalle ja mielikuvitukselle ei tee hyvää liian aikainen pulpettiin istuttaminen.
Mitä tuskaa?
Suurimmalta osalta 7-vuotiaista kyllä 45 min istuminen ja keskittyminen sujuu ihan hyvin muutamia jaksoja päivässä. Ne keillä on haasteita mm. istumisessa tai paikallaan pysymises on asia ihan erikseen.
Näin minäkin muistin oman ekaluokkani, kunnes luin vanhan reissuvihkoni. Ja en ollut edes villeimmästä päästä.
Olen harrastuksen kautta tutustunut todella suureen joukkoon ekaluokkalaiia, niin että minulla on kyllä faktatietoa asiasta. Myös ero kuusivuotiaiden, seitsemänvuotiaiden ja kahdeksanvuotiaiden välillä on suuri. Sinne harrastukseenhan tyrkytettiin kuusivuotiaita, kun "se osaa jo lukeakin". No ero seitsemänvuotiaaseen on huima. Yhdeksänvuotiaat alkavat jo olla esimurrosikäisiä.
Mikä on se huima ero 6v ja 7v välillä mielestäsi?
Siinähän se jo luki: "Kuusivuotiaat haluavat leikkiä, seitsemänvuotiaat tehdä ohjatumpaa välillä hellittäen ja kahdeksanvuotiaat ovat usein hyvin järjestelmällisiä ja järkeviä."
Oma lapseni on just siirtynyt kuusivuotiaasta seitsemänvuotiaaksi ja kyllä tuossa iässä vaan kehitytään lyhyessäkin ajassa huimasti! Hän ei yhtäkkiä ole enää leikki-ikäinen (vaikka leikkisä välillä onkin), hänestä on tullut paljon itsenäisempi toimija.
Nämähän on täysin yksilöllisiä asioita. Oma lapseni oli 6v. aloittaessaan koulun ja rakasti oppimista. Totta kai myös leikki. Ei kai leikkimeinen ja into oppia sulje toisiaan mitenkään pois? Lapsi opiskeli tunnit ja leikki välitunnit. Ekaluokkalaisen koulu ei edes mitenkään mahdotonta pänttäystä ole. Lapsi oli myös ihan tarpeeksi itsenäinen pärjäämään sen koulupäivän. Vaikka jotkut luokkakaverit oli vuodenkin vanhempia, niin eipä ne erot mitenkään suoraan näkyneet. Yhtälailla oli niitä vähemmän itsenäisiä alkuvuodesta syntyneitä.
Linjaukset pitää aina tehdä jotain keskiarvoa ajatellen. Keskimääräistä yksilöä.
Ja keskimääräinen kuusivuotias on erilainen kuin keskimääräinen seitsemänvuotias.
Poikkeamaa on totta kai suuntaan jos toiseenkin, mutta johonkin ratkaisut pitää aina perustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuotta. Pöydän ääressä istuminen on tuskaa vielä monelle sen ikäisellekin. Koulun alussa pitää Suomessa osata kulkea liikenteessä yksin ja mahdollisesti olla iltapäivät yksin.
Jos taas aloitettaisiin kahdeksanvuotiaana, niin suurin osa oppisi lukemaan jo ennen koulua.
Lapsen motoriikalle ja mielikuvitukselle ei tee hyvää liian aikainen pulpettiin istuttaminen.
Mitä tuskaa?
Suurimmalta osalta 7-vuotiaista kyllä 45 min istuminen ja keskittyminen sujuu ihan hyvin muutamia jaksoja päivässä. Ne keillä on haasteita mm. istumisessa tai paikallaan pysymises on asia ihan erikseen.
Näin minäkin muistin oman ekaluokkani, kunnes luin vanhan reissuvihkoni. Ja en ollut edes villeimmästä päästä.
Olen harrastuksen kautta tutustunut todella suureen joukkoon ekaluokkalaiia, niin että minulla on kyllä faktatietoa asiasta. Myös ero kuusivuotiaiden, seitsemänvuotiaiden ja kahdeksanvuotiaiden välillä on suuri. Sinne harrastukseenhan tyrkytettiin kuusivuotiaita, kun "se osaa jo lukeakin". No ero seitsemänvuotiaaseen on huima. Yhdeksänvuotiaat alkavat jo olla esimurrosikäisiä.
Mikä on se huima ero 6v ja 7v välillä mielestäsi?
Siinähän se jo luki: "Kuusivuotiaat haluavat leikkiä, seitsemänvuotiaat tehdä ohjatumpaa välillä hellittäen ja kahdeksanvuotiaat ovat usein hyvin järjestelmällisiä ja järkeviä."
Oma lapseni on just siirtynyt kuusivuotiaasta seitsemänvuotiaaksi ja kyllä tuossa iässä vaan kehitytään lyhyessäkin ajassa huimasti! Hän ei yhtäkkiä ole enää leikki-ikäinen (vaikka leikkisä välillä onkin), hänestä on tullut paljon itsenäisempi toimija.
Nämähän on täysin yksilöllisiä asioita. Oma lapseni oli 6v. aloittaessaan koulun ja rakasti oppimista. Totta kai myös leikki. Ei kai leikkimeinen ja into oppia sulje toisiaan mitenkään pois? Lapsi opiskeli tunnit ja leikki välitunnit. Ekaluokkalaisen koulu ei edes mitenkään mahdotonta pänttäystä ole. Lapsi oli myös ihan tarpeeksi itsenäinen pärjäämään sen koulupäivän. Vaikka jotkut luokkakaverit oli vuodenkin vanhempia, niin eipä ne erot mitenkään suoraan näkyneet. Yhtälailla oli niitä vähemmän itsenäisiä alkuvuodesta syntyneitä.
Linjaukset pitää aina tehdä jotain keskiarvoa ajatellen. Keskimääräistä yksilöä.
Ja keskimääräinen kuusivuotias on erilainen kuin keskimääräinen seitsemänvuotias.
Poikkeamaa on totta kai suuntaan jos toiseenkin, mutta johonkin ratkaisut pitää aina perustaa.
Ongelma vaan on siinä, että tosiaan harva lopulta on se keskiverto 6 tai 7v. Kuten harvassa perheessä on sitä keskimääräistä 1,3 tms. lastakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuotta. Pöydän ääressä istuminen on tuskaa vielä monelle sen ikäisellekin. Koulun alussa pitää Suomessa osata kulkea liikenteessä yksin ja mahdollisesti olla iltapäivät yksin.
Jos taas aloitettaisiin kahdeksanvuotiaana, niin suurin osa oppisi lukemaan jo ennen koulua.
Lapsen motoriikalle ja mielikuvitukselle ei tee hyvää liian aikainen pulpettiin istuttaminen.
Mitä tuskaa?
Suurimmalta osalta 7-vuotiaista kyllä 45 min istuminen ja keskittyminen sujuu ihan hyvin muutamia jaksoja päivässä. Ne keillä on haasteita mm. istumisessa tai paikallaan pysymises on asia ihan erikseen.
Näin minäkin muistin oman ekaluokkani, kunnes luin vanhan reissuvihkoni. Ja en ollut edes villeimmästä päästä.
Olen harrastuksen kautta tutustunut todella suureen joukkoon ekaluokkalaiia, niin että minulla on kyllä faktatietoa asiasta. Myös ero kuusivuotiaiden, seitsemänvuotiaiden ja kahdeksanvuotiaiden välillä on suuri. Sinne harrastukseenhan tyrkytettiin kuusivuotiaita, kun "se osaa jo lukeakin". No ero seitsemänvuotiaaseen on huima. Yhdeksänvuotiaat alkavat jo olla esimurrosikäisiä.
Mikä on se huima ero 6v ja 7v välillä mielestäsi?
Siinähän se jo luki: "Kuusivuotiaat haluavat leikkiä, seitsemänvuotiaat tehdä ohjatumpaa välillä hellittäen ja kahdeksanvuotiaat ovat usein hyvin järjestelmällisiä ja järkeviä."
Oma lapseni on just siirtynyt kuusivuotiaasta seitsemänvuotiaaksi ja kyllä tuossa iässä vaan kehitytään lyhyessäkin ajassa huimasti! Hän ei yhtäkkiä ole enää leikki-ikäinen (vaikka leikkisä välillä onkin), hänestä on tullut paljon itsenäisempi toimija.
Nämähän on täysin yksilöllisiä asioita. Oma lapseni oli 6v. aloittaessaan koulun ja rakasti oppimista. Totta kai myös leikki. Ei kai leikkimeinen ja into oppia sulje toisiaan mitenkään pois? Lapsi opiskeli tunnit ja leikki välitunnit. Ekaluokkalaisen koulu ei edes mitenkään mahdotonta pänttäystä ole. Lapsi oli myös ihan tarpeeksi itsenäinen pärjäämään sen koulupäivän. Vaikka jotkut luokkakaverit oli vuodenkin vanhempia, niin eipä ne erot mitenkään suoraan näkyneet. Yhtälailla oli niitä vähemmän itsenäisiä alkuvuodesta syntyneitä.
Linjaukset pitää aina tehdä jotain keskiarvoa ajatellen. Keskimääräistä yksilöä.
Ja keskimääräinen kuusivuotias on erilainen kuin keskimääräinen seitsemänvuotias.
Poikkeamaa on totta kai suuntaan jos toiseenkin, mutta johonkin ratkaisut pitää aina perustaa.
Ongelma vaan on siinä, että tosiaan harva lopulta on se keskiverto 6 tai 7v. Kuten harvassa perheessä on sitä keskimääräistä 1,3 tms. lastakaan.
No eihän se nyt tähänkään asti mikään kauhea ongelma ole ollut...?
Koetetaanko siitä nyt väkisin tässä ketjussa tehdä ongelmaa?
Kuten ylempänä joku jo kirjoitti, Pisa-tulosten lasku johtuu kyllä jostain muusta kuin koulunaloitusiästä.
Mietin tätä paljon, koska oma lokakuussa 5v. täyttävä lapsemme oppi keväällä lukemaan ja on nyt ihan innoissaan koulusta sekä kaikenlaisista tehtävistä. Nyt on käyty läpi jo aika monta puuhakirjaa, minkä lisäksi isoveljen aapinen ja vanha matikankirja on kovassa käytössä. On viskarissa, mutta laskee kuinka kauan on siihen kun pääsee eskariin.