Lue keskustelun säännöt.
YLE: Ammattikorkeakoulut ovat Suomen halutuimpia kouluja. Mistähän se johtuu, että ammattikorkeakoulu on noussut Suomessa halutuimmaksi korkeakouluksi? Vain muutama prosentti hakijoista pääsee sisään.
Paras eliitti
20.09.2023 |
Esimerkiksi Business Information Tehchnology: 229 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.
Onneksi aina voi mennä yliopistoon, jos ammattikorkeakoulun ovet eivät aukene.
Kommentit (180)
Suurin osa ikäluokista kykenee viemää lukion juuri ja juuri läpi. Todellisia edellytyksiä oikeisiin korkeakouluopintoihin ei ole. Mutta koska heikkojen ja keskinkertaisten ylioppilaiden määrä on karannut käsistä, on heille pitänyt kehittää ammattikorkeakoulut. Eli vastaus aloituksen kysymykseen on: AMK:t ovat suosittuja siksi, että ylioppilailla ei ole muitakaan paikkoja mihin hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatelkaapa esim. sairaanhoitajia (amk) miten haluttuja he ovat työelämässä. Paikkoja auki tosi paljon.
Vierailija kirjoitti:
Esimies, Espoo kirjoitti:
Esimiehenä näen kyllä eron ammattikorkeakoulun ja yliopiston suorittaneiden välillä ensin mainittujen hyväksi. En väitä että pelkkä koulu tekee tuon eron, vaan enemmänkin vaikutusta on sillä, että ammattikorkeakoulun pääsykoe ja itse koulu suodattaa porukasta tietynlaiset yksilöt jäljelle ja he menestyvät työelämässäkin.
Yliopistossa opiskelleita vaivaa työelämässä tehottomuus. Näin on pakko sanoa, vaikka joku loukkaantuisikin.
Sama kokemus. Olin vajaan 20 henkilön lähiesimies, teollisuudessa toimistotehtävissä. Useimmat alaisista olivat tradenomeja ja joukossa oli joku aikoinaan merkonomin koulutuksenkin saanut. Pari henkilöä kävi tiimissä yliopistopohjalta ja vaikka sanotaan nyt sellaiset oivaltamisen taidot olivatkin kohdallaan, ei työelämätaidot oikein olleet. Työntekijällä on kuitenkin se tietty tehtävä jonka suorittaminen on se palkanmaksun edellytys. Työ voi joskus olla tylsää, joskus saattaa tuntua, että miksi tämäkin asia on hoidettava näin. Kuitenkin organisaatiossa on todennäköisesti jo pohdittu voisiko tämän asian hoitaa toisin ja todettu ettei tällaista mahdollisuutta nyt ole. Silti tämänkin pettymyksen jälkeen se tehtävä on jonkun hoidettava.
Ymmärrät varmasti, että tässä ei ole vikana yliopistosta saatava koulutus tai maisterien työelämätaidot, vaan nämä sinun tiimin tehtävät eivät vaadi yliopistokoulutusta, kun taas toisissa tehtävissä yliopistokoulutus on tarpeen. Ei ole kyse mistään universaaleista työelämätaidoista. Sinä et ole osannut sanoittaa tiimissäsi tehtävää työtä, jos työntekijä on haahuillut jotain muuta, niin enemmän tarkastelisin sinun esimiestaitoja.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ikäluokista kykenee viemää lukion juuri ja juuri läpi. Todellisia edellytyksiä oikeisiin korkeakouluopintoihin ei ole. Mutta koska heikkojen ja keskinkertaisten ylioppilaiden määrä on karannut käsistä, on heille pitänyt kehittää ammattikorkeakoulut. Eli vastaus aloituksen kysymykseen on: AMK:t ovat suosittuja siksi, että ylioppilailla ei ole muitakaan paikkoja mihin hakea.
Onpas outoa, koska suomalaiset on edelleen yksi maailman parhaista maista Pisa-tutkimuksessa.
Siitä huolimatta suomalaiset ei muka kykenisi lukioon ja korkeakouluopintoihin kuten muut. Mihin tällainen käsitys perustuu, kun oppimistulokset on kuitenkin paremmat kuin esim. missään muussa Pohjoismaassa?
Suomalaiset ovat jääneet muista teollistuneissa maista jälkeen koulutustasossa, vaikka koululaiset ei ole sen huonompia kuin muualla, päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimies, Espoo kirjoitti:
Esimiehenä näen kyllä eron ammattikorkeakoulun ja yliopiston suorittaneiden välillä ensin mainittujen hyväksi. En väitä että pelkkä koulu tekee tuon eron, vaan enemmänkin vaikutusta on sillä, että ammattikorkeakoulun pääsykoe ja itse koulu suodattaa porukasta tietynlaiset yksilöt jäljelle ja he menestyvät työelämässäkin.
Yliopistossa opiskelleita vaivaa työelämässä tehottomuus. Näin on pakko sanoa, vaikka joku loukkaantuisikin.
Sama kokemus. Olin vajaan 20 henkilön lähiesimies, teollisuudessa toimistotehtävissä. Useimmat alaisista olivat tradenomeja ja joukossa oli joku aikoinaan merkonomin koulutuksenkin saanut. Pari henkilöä kävi tiimissä yliopistopohjalta ja vaikka sanotaan nyt sellaiset oivaltamisen taidot olivatkin kohdallaan, ei työelämätaidot oikein olleet. Työntekijällä on kuitenkin se tietty tehtävä jonka suorittaminen on se palkanmaksun edellytys. Työ voi joskus olla tylsää, joskus saattaa tuntua, että miksi tämäkin asia on hoidettava näin. Kuitenkin organisaatiossa on todennäköisesti jo pohdittu voisiko tämän asian hoitaa toisin ja todettu ettei tällaista mahdollisuutta nyt ole. Silti tämänkin pettymyksen jälkeen se tehtävä on jonkun hoidettava.
Ymmärrät varmasti, että tässä ei ole vikana yliopistosta saatava koulutus tai maisterien työelämätaidot, vaan nämä sinun tiimin tehtävät eivät vaadi yliopistokoulutusta, kun taas toisissa tehtävissä yliopistokoulutus on tarpeen. Ei ole kyse mistään universaaleista työelämätaidoista. Sinä et ole osannut sanoittaa tiimissäsi tehtävää työtä, jos työntekijä on haahuillut jotain muuta, niin enemmän tarkastelisin sinun esimiestaitoja.
Niin, kyllä se näin on, ettei taloustieteet ollut oikein sopiva koulutuspohja tiimin töihin. Ehkäpä koulutusjärjstelmän olisikin hyvä kouluttaa maistereita niin, että heille sopivia tehtäviä löytyy, eikä tarvitse lähteä tehtävään jonka sisältö ei miellytä.
Kuitenkin pidän työelämätaitojen puutteena jos vastenmielisen viranomaisdokumentin laatimisen haluaisi jättää tekemättä, koska omasta mielestä sellaisessa dokumentissa ei ole mitään järkeä. En minäkään ymmärrä miksi vain vähäistä tullia kantavalle laitteelle tulee hakea monimutkainen väliaikainen vientilupa, mutta näin nyt kuitenkin on, ja jos emme halua, että insinööri joutuu vieraan maan tullissa selittämään ummikkona miksi määrätty dokumentti puuttuu, sen joko täyttää tehtävään palkattu henkilö tai tehtävään on etsittävä joku toinen, eikö?
Kyseenalaistamiselle on paikkansa ja roolinsa, viranomaismääräyksien tai vaikka toiminnanohjausjärjestelmän puutteiden päivittely ei ole tehokasta työskentelyä. Parhaita olivat alaiset, jotka oivalsivat itse keinoja kiertää vaikkapa järjestelmän puutteet tehokkuutta lisätäkseen. Ja nämä olivat AMK:sta.
Maistereilla oli vähäisesti työkokemusta valmistuttuaan ja tämän huomasi juuri niissä työelämätaidoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä työllisyys lyhyemmällä ja helpommalla koulutuksella kuin mitä yliopistosta. Keskitytään enemmän asiaan ja turhat teoriakurssit (kuten liian soveltavat matikat ja fysiikat) jäävät pois, miksi siis mennä diplomi-insinööriksi kun moniin samoihin töihin pääsee helpommalla ja nopeammin?
Sanan 'soveltava' käyttö väärässä asiayhteydessä kertoo, että kirjoittaja ei ole ainakaan yliopiston penkkiä kuluttanut.
Vierailija kirjoitti:
Onko yksikään bisnesinformaatiotekniikasta valmistunut työllistynyt vielä yhtään mihinkään. "Uudet " hienosti englanniksi nimetyt koulutukset ovat vain hypetystä. Vetävällä nimellä houkutellaan pskaan koulutukseen. Onneksi olkoon sisäänpäässeille opiskelijoille.
Tässä tapauksessa vain nimi on uusi. Alaa on opetettu vuosikymmeniä, yliopistossa tietojärjestelmätieteen nimellä. Työllisyys erinomainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulusta voi jatkaa suoraa AMK-tutkintoon, yliopistoon pitää hakea eli sinne laittaa papereitaan vain lukion käyneet-
Joo-o, ja sitten valmistuu inssejä, jotka eivät osas perusmatikkas tai kieliä..
.
Viime joulun aikaan tvkeskustelussa amk- lehtori kertoi että jo nyt valmistuu lukutaidottomia insinöörejä ja sairaanhoitajia. Positiivisella rasismillq joudutaan ottamaan sisään opiskelijoita jotka eivät ole peruskoulussa oppineet lukemaan eivätkä juuri osaa suomea. Omalla kielelläänkään eivät osaa kirjoittaa, esimerkiksi somalin kieltä ei edes ole kirjoitettuna, vain puhuttu kieli.
Amk- koulussa kaikki tehdään ryhmätyönä eikä yksittäistä oppilasta edes saa arvostella vaan aina arvostellaan koko ryhmä.
Näin lukutaidottomat sitten valmistuvat insinööreiksi ja sairaanhoitajiksi😅
Yliopistossa tuskin voisi "opiskella" luku- ja kirjoitustaidoton, amkissa jopa puolet luokan oppilaista suosituimmilla linjoilla lukutaidottomia!
Pääsin ammattikorkeakouluun, mutta opiskelutahti oli liian kova. Kahden vuoden sinnittelyn jälkeen totesin, että minun on tyydyttävä yliopistoon ja tie vei sitten sinne. Yliopistossa saa mennä just omaa verkkaista tahtia ja se sopii minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä työllisyys lyhyemmällä ja helpommalla koulutuksella kuin mitä yliopistosta. Keskitytään enemmän asiaan ja turhat teoriakurssit (kuten liian soveltavat matikat ja fysiikat) jäävät pois, miksi siis mennä diplomi-insinööriksi kun moniin samoihin töihin pääsee helpommalla ja nopeammin?
Insinööri-AMK:ssa matematiikan ja fysiikan opetus on nimenomaan soveltavaa. Yliopistossa enemmän teoreettista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulusta voi jatkaa suoraa AMK-tutkintoon, yliopistoon pitää hakea eli sinne laittaa papereitaan vain lukion käyneet-
Joo-o, ja sitten valmistuu inssejä, jotka eivät osas perusmatikkas tai kieliä..
.Viime joulun aikaan tvkeskustelussa amk- lehtori kertoi että jo nyt valmistuu lukutaidottomia insinöörejä ja sairaanhoitajia. Positiivisella rasismillq joudutaan ottamaan sisään opiskelijoita jotka eivät ole peruskoulussa oppineet lukemaan eivätkä juuri osaa suomea. Omalla kielelläänkään eivät osaa kirjoittaa, esimerkiksi somalin kieltä ei edes ole kirjoitettuna, vain puhuttu kieli.
Amk- koulussa kaikki tehdään ryhmätyönä eikä yksittäistä oppilasta edes saa arvostella vaan aina arvostellaan koko ryhmä.
Näin lukutaidottomat sitten valmistuvat insinööreiksi ja sairaanhoitajiksi😅Yliopistossa tuskin voisi "opiskella" luku- ja kirjoitustaidoton, amkissa jopa puolet luokan oppilaista suosituimmilla linjoilla lukutaidottomia!
Ruotsissa on täysin arabiankielisiä korkeakoulujen tutkimto-ohjelmiq, Ruotsissa asuu kymmeniä tuhansia Ruotsissa syntyneitä nuoria jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa, heitä opetetaan käytännönläheisemmin esimerkiksi kuvakirjoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitinä olen nähnyt läheltä Amk opiskelun sekä korkeakoulu/ yliopisto opiskelun.
Ei pidä paikkansa tuo tutkimus. Amk paikkoja tarjolla helpommin kuin yliopisto/korkeakoulu.
Amk opiskelutaso on kuin lastenkoulu. Molemmat lapseni kävivät Amk 1-2 vuotta kunnes saivat yliopisto paikan. Opiskelu joitain aivan toista luokkaa. Amk piti vain hieman edes yrittää jotta irtosi
3 arvosanaksi. Siellä ei vaadittu mitään opiskelijalta. Yläastekin oli vaativampi. Miten Amk opiskelijat pärjäävät työelämässä? Lisäksi hyvinkin käytännönläheistä. Koulutus kuin pidempi ammattikoulu.
Yliopistolla vastaavasti piti lukea useampi kirja tehdö tutkimusta ym, jotta olisi mahdollisuus edes päästä läpi. Amk ja oikea korkeakoulua/yliopisto ovat kuin päivä ja yö. Niin eri tasoisia.
Lisäksi Amk kouluja useampi! Helpompi päästä sisään.
Oikeasti tämä johtuu siitä, että Marinin hallitus jankkasi koko ajan, että kaikkien suomalaisten tulee/täytyy olla "KORKEASTI KOULUTETTUJA", ja nykyään joka työpaikassa vaaditaan se "korkeakoulutus". Katsokaapa esim kunnallisten työpaikkojen vaatimuksia. Jätehuoltoalallekkin pitää olla tämä korkeakoulu tutkinto (että pääsee siivoamaan toisten p@skoja)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitinä olen nähnyt läheltä Amk opiskelun sekä korkeakoulu/ yliopisto opiskelun.
Ei pidä paikkansa tuo tutkimus. Amk paikkoja tarjolla helpommin kuin yliopisto/korkeakoulu.
Amk opiskelutaso on kuin lastenkoulu. Molemmat lapseni kävivät Amk 1-2 vuotta kunnes saivat yliopisto paikan. Opiskelu joitain aivan toista luokkaa. Amk piti vain hieman edes yrittää jotta irtosi
3 arvosanaksi. Siellä ei vaadittu mitään opiskelijalta. Yläastekin oli vaativampi. Miten Amk opiskelijat pärjäävät työelämässä? Lisäksi hyvinkin käytännönläheistä. Koulutus kuin pidempi ammattikoulu.
Yliopistolla vastaavasti piti lukea useampi kirja tehdö tutkimusta ym, jotta olisi mahdollisuus edes päästä läpi. Amk ja oikea korkeakoulua/yliopisto ovat kuin päivä ja yö. Niin eri tasoisia.
Lisäksi Amk kouluja useampi! Helpompi päästä sisään.
Olen itse BBA, käynyt myöhemmin työn ohessa ensin JYET:in sekä eMBA:n. Ensimmäisen vuoden tradenomiopintojen perusopinnot olivat helpohkoja, kuin myös ensimmäiset valinnaiset (markkinointihömppää ym). Vaatimustaso valinnaisopinnoissa kasvoi loppua kohden, enkä itse huomannut eroa valmistuttuani käytyihin avoimen yliopiston lisäopintoihin verrattuna. Johtamisen erikoisammattitutkinto oli hyvin vahvasti omaan työhön liittyvä ja sitä kautta helppo ja itseopiskelu MBA nettiopinnoissa tuntui helpohkolta vaatimustasoltaan. Ikä ja kokemuskin voi toki vaikuttaa.
Eli jos lapsesi olisivat jatkaneet AMK:a toiselle vuodelle, olisi näkemys opintojen vaativuudesta saattanut päivittyä. Erinomaista tietysti että löysivät itselle (ja äidille) mieluisamman opinto-ohjelman :)
Vierailija kirjoitti:
Äitinä olen nähnyt läheltä Amk opiskelun sekä korkeakoulu/ yliopisto opiskelun.
Ei pidä paikkansa tuo tutkimus. Amk paikkoja tarjolla helpommin kuin yliopisto/korkeakoulu.
Amk opiskelutaso on kuin lastenkoulu. Molemmat lapseni kävivät Amk 1-2 vuotta kunnes saivat yliopisto paikan. Opiskelu joitain aivan toista luokkaa. Amk piti vain hieman edes yrittää jotta irtosi
3 arvosanaksi. Siellä ei vaadittu mitään opiskelijalta. Yläastekin oli vaativampi. Miten Amk opiskelijat pärjäävät työelämässä? Lisäksi hyvinkin käytännönläheistä. Koulutus kuin pidempi ammattikoulu.
Yliopistolla vastaavasti piti lukea useampi kirja tehdö tutkimusta ym, jotta olisi mahdollisuus edes päästä läpi. Amk ja oikea korkeakoulua/yliopisto ovat kuin päivä ja yö. Niin eri tasoisia.
Lisäksi Amk kouluja useampi! Helpompi päästä sisään.
Sinä siis kiistät tilaston suosituimmista opiskelupaikoista joihin on korkein valintakynnys?
Vierailija kirjoitti:
Äitinä olen nähnyt läheltä Amk opiskelun sekä korkeakoulu/ yliopisto opiskelun.
Ei pidä paikkansa tuo tutkimus. Amk paikkoja tarjolla helpommin kuin yliopisto/korkeakoulu.
Amk opiskelutaso on kuin lastenkoulu. Molemmat lapseni kävivät Amk 1-2 vuotta kunnes saivat yliopisto paikan. Opiskelu joitain aivan toista luokkaa. Amk piti vain hieman edes yrittää jotta irtosi
3 arvosanaksi. Siellä ei vaadittu mitään opiskelijalta. Yläastekin oli vaativampi. Miten Amk opiskelijat pärjäävät työelämässä? Lisäksi hyvinkin käytännönläheistä. Koulutus kuin pidempi ammattikoulu.
Yliopistolla vastaavasti piti lukea useampi kirja tehdö tutkimusta ym, jotta olisi mahdollisuus edes päästä läpi. Amk ja oikea korkeakoulua/yliopisto ovat kuin päivä ja yö. Niin eri tasoisia.
Lisäksi Amk kouluja useampi! Helpompi päästä sisään.
Arvaan että sinä et ole käynyt kumpaakaan korkeakouluastetta?
Päättelin seuraavasta: "Miten Amk opiskelijat pärjäävät työelämässä? Lisäksi hyvinkin käytännönläheistä."
Yliopistokoulutus on hyvin teoreettista ja siirtyminen työelämään on selvästi haastavampaa kuin ammattikorkeakoulun jälkeen. Ammattikorkeakoulun oppeja ainakin omalla alallani voi soveltaa välittömästi työssä kun taas yliopiston ei.
Toisaalta ammattikorkeakoulun käynyt ei ymmärrä oma alani teoreettista perustaa ja sitä mihin kaikki loppujen lopuksi perustuu. Se, että onko tuosta työelämässä iloa on tietysti eri juttu.
Kuitenkin pitkässä juoksussa yliopistokoulutuksen läpikäyneet ovat ainakin tällä alala osaavampia ja tehokkaampia työntekijöitä.
No varmaan sen takia kun annetaan kuva korkeakoulutuksesta ja moni hakee sen sijaan että hakisi ammattikoulutukseen ja aloituspaikkoja rajallinen määrä etenkin pk-seudulla asuviin nähden.
Tutkintojen sisältö ja vaikeusaste on sitten korkeasaaritasoa n. 80 % koulutuksista, herran jumala t kokemusta sekä amkista että lipastista. Tuo pääkaupunkiseutuharha on muuten jännä, hirveästi hakijoita mutta jengi valittaa silti koulutuksen laadusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä olen nähnyt läheltä Amk opiskelun sekä korkeakoulu/ yliopisto opiskelun.
Ei pidä paikkansa tuo tutkimus. Amk paikkoja tarjolla helpommin kuin yliopisto/korkeakoulu.
Amk opiskelutaso on kuin lastenkoulu. Molemmat lapseni kävivät Amk 1-2 vuotta kunnes saivat yliopisto paikan. Opiskelu joitain aivan toista luokkaa. Amk piti vain hieman edes yrittää jotta irtosi
3 arvosanaksi. Siellä ei vaadittu mitään opiskelijalta. Yläastekin oli vaativampi. Miten Amk opiskelijat pärjäävät työelämässä? Lisäksi hyvinkin käytännönläheistä. Koulutus kuin pidempi ammattikoulu.
Yliopistolla vastaavasti piti lukea useampi kirja tehdö tutkimusta ym, jotta olisi mahdollisuus edes päästä läpi. Amk ja oikea korkeakoulua/yliopisto ovat kuin päivä ja yö. Niin eri tasoisia.
Lisäksi Amk kouluja useampi! Helpompi päästä sisään.
Sinä siis kiistät tilaston suosituimmista opiskelupaikoista joihin on korkein valintakynnys?
En ole tuo jolle vastasit mutta maakuntiin pääsee tiettyihin koulutuksiin jokainen hakija.ja itse koulutus ei kovin vaativa, harjoittelut ehkä. Kun taas ne yliopistoalat joihin pääsee suoraan todistuksella voivat vaatia esim. laajan matikan ja fysiikan korkeat arvosanat ja itse koulutus laskareineen vaikea.
Ei sinänsä liity suosituimmuuteen.
Voi apua!
Olen käynyt sekä amk:n, että yliopiston maisterikoulutuksen. Opetuksen laadulla on eroa, kuin yöllä ja päivällä - yliopiston hyväksi.
Uskoisin, että nämä "yliopiston käyneet = hitaat ajattelijat" tai "amk = ahkera käytännön tekijä" -kommentit johtuu ihan vain muutaman kohdalle osuneen persoonan ominaisuuksista. Itse olen kyllä tavannut taivastelevia amk-tyyppejä ja aikaansaavia maistereita. En silti vetäisi viivaa siihen, että näin on aina.