Lue keskustelun säännöt.
ADHD/Asperger ym. tutkimukset. Kuinka kauan teillä meni aikaa diagnoosin saamiseen?
19.09.2023 |
Minun työkykyäni aletaan nyt selvittämään pitkän työttömyysjakson jälkeen. Ja edessä ovat neurologiset tutkimukset, joissa tutkitaan, onko minulla mahdollisesti ADHD tai "poikkeamia" autismin kirjolle. Molemmista minulla on viitteitä, mutta niitä ei ole virallisesti selvitetty. Mahdollisuus olisi päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, jos saisin diagnoosin.
Kysymys teille, joilla on jompikumpi diagnoosi: kuinka kauan noihin tutkimuksiin meni aikaa ennen kuin saitte diagnoosin? Ja saitteko diagnoosin? Se, että tehdään neurologisia tutkimuksia, ei tietenkään takaa sitä, että saisi diagnoosin.
Katsoin alustavasti netistä, mitä kaikkea käydään läpi. Siellähän laitetaan syyniin koko elämäkerta!
Kommentit (34)
Sulla taitaa olla pipo vähän liian kireällä ja vissiin ymmärtämisessäkin jotain vikaa plus empatiassa paha vinouma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis jos adhd:n takia pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle, niin voi juma*auta! Maa on puolillaan neurokirjolla olijoita, kuka täällä enää työt tekee.
Siis tällä kansankynttilällä...
Mä sain lähetteen kaksi vuotta sitten, mutta se tuli bumerangina takaisin. Sitten otin pari kk myöhemmin yhteyttä toiseen tahoon, jonka kautta pääsin eteenpäin. Viime kesänä/syksynä sain kirjeen, jossa kerrottiin, että olen jonossa tutkimuksiin, ja että jonon pituus oli sillä hetkellä noin 8 kk. Minusta tässä on nyt mennyt jo enemmän kuin 8 kk, mutta mitään enempää ei ole vielä kuulunut. Eli kaksi vuotta on nyt oltu limbossa eikä varsinaisia tutkimuksia ole vielä edes aloitettu.
Edellisen kerran, kun minua tutkittiin, menin alunperin yksityiselle neurologille. Hän kirjoitti lähetteen ja tutkimukset tehtiin julkisella puolella. Tuolloin koko hommaan meni puolisentoista vuotta. En kuitenkaan saanut diagnoosia, koska en pystynyt osoittamaan, että olen ollut samanlainen jo lapsena. Olenhan minä, mutta kukaan ei vain kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Joko aikuisia ei kiinnostanut tai he eivät olleet paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Mä sain lähetteen kaksi vuotta sitten, mutta se tuli bumerangina takaisin. Sitten otin pari kk myöhemmin yhteyttä toiseen tahoon, jonka kautta pääsin eteenpäin. Viime kesänä/syksynä sain kirjeen, jossa kerrottiin, että olen jonossa tutkimuksiin, ja että jonon pituus oli sillä hetkellä noin 8 kk. Minusta tässä on nyt mennyt jo enemmän kuin 8 kk, mutta mitään enempää ei ole vielä kuulunut. Eli kaksi vuotta on nyt oltu limbossa eikä varsinaisia tutkimuksia ole vielä edes aloitettu.
Edellisen kerran, kun minua tutkittiin, menin alunperin yksityiselle neurologille. Hän kirjoitti lähetteen ja tutkimukset tehtiin julkisella puolella. Tuolloin koko hommaan meni puolisentoista vuotta. En kuitenkaan saanut diagnoosia, koska en pystynyt osoittamaan, että olen ollut samanlainen jo lapsena. Olenhan minä, mutta kukaan ei vain kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Joko aikuisia ei kiinnostanut tai he eivät olleet paikalla.
Pääseekö tutkimuksiin siis useamman kerran? Olin kerran, mutta haluaisin uudestaan, koska päällepäsmäävä lääkäri laittoi väärän diagnoosin.
Vierailija kirjoitti:
Pääseekö tutkimuksiin siis useamman kerran? Olin kerran, mutta haluaisin uudestaan, koska päällepäsmäävä lääkäri laittoi väärän diagnoosin.
Uusi lähete saattaa tulla bumerangina takaisin, jos on jo kertaalleen tutkittu, mutta ainakin nyt näyttäisi siltä, että on mahdollista päästä uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin vuosi. Huumeseulaa ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Mä sain lähetteen kaksi vuotta sitten, mutta se tuli bumerangina takaisin. Sitten otin pari kk myöhemmin yhteyttä toiseen tahoon, jonka kautta pääsin eteenpäin. Viime kesänä/syksynä sain kirjeen, jossa kerrottiin, että olen jonossa tutkimuksiin, ja että jonon pituus oli sillä hetkellä noin 8 kk. Minusta tässä on nyt mennyt jo enemmän kuin 8 kk, mutta mitään enempää ei ole vielä kuulunut. Eli kaksi vuotta on nyt oltu limbossa eikä varsinaisia tutkimuksia ole vielä edes aloitettu.
Edellisen kerran, kun minua tutkittiin, menin alunperin yksityiselle neurologille. Hän kirjoitti lähetteen ja tutkimukset tehtiin julkisella puolella. Tuolloin koko hommaan meni puolisentoista vuotta. En kuitenkaan saanut diagnoosia, koska en pystynyt osoittamaan, että olen ollut samanlainen jo lapsena. Olenhan minä, mutta kukaan ei vain kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Joko aikuisia ei kiinnostanut tai he eivät olleet paikalla.
😵 Voi himputti sentään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti: Noin vuosi. Huumeseulaa ei ollut.
Yksityisellä vai julkisella?
20 vuotta.
Noina vuosina tuli saatua vaikka mitä diagnooseja (mm. skitsofreniaa ja useita persoonallisuushäiriöitä), päänsekoituspillereitä ja pakkohoitoa. Ihan eka asperger-epäily oli jo vuonna 2002, mutta se katsottiinkin eristäytyväksi persoonallisuudeksi. AS-diagnoosi tuli lopulta syksyllä 2022.
Ei tarvi varmaan miettiä että olenko katkera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
20 vuotta.
Noina vuosina tuli saatua vaikka mitä diagnooseja (mm. skitsofreniaa ja useita persoonallisuushäiriöitä), päänsekoituspillereitä ja pakkohoitoa. Ihan eka asperger-epäily oli jo vuonna 2002, mutta se katsottiinkin eristäytyväksi persoonallisuudeksi. AS-diagnoosi tuli lopulta syksyllä 2022.
Ei tarvi varmaan miettiä että olenko katkera.
Tämä onkin mielenkiintoista, miten aspergerista saa skitsofreenikon. Minullakin jotkin pakko-oireet on tulkittu psykoottisiksi. Hämmentävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Noin vuosi. Huumeseulaa ei ollut.Yksityisellä vai julkisella?
Julkisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuotta.
Noina vuosina tuli saatua vaikka mitä diagnooseja (mm. skitsofreniaa ja useita persoonallisuushäiriöitä), päänsekoituspillereitä ja pakkohoitoa. Ihan eka asperger-epäily oli jo vuonna 2002, mutta se katsottiinkin eristäytyväksi persoonallisuudeksi. AS-diagnoosi tuli lopulta syksyllä 2022.
Ei tarvi varmaan miettiä että olenko katkera.
Tämä onkin mielenkiintoista, miten aspergerista saa skitsofreenikon. Minullakin jotkin pakko-oireet on tulkittu psykoottisiksi. Hämmentävää.
Skitsofrenia on hyvin yleinen virhediagnoosi aikuisilla autisteilla, varsinkin naisilla. Tunnen myös yhden as-miehen, joka oli diagnosoitu lapsena kehitysvammaiseksi ja sai oikean diagnoosin kuusikymppisenä. Ihmettelin jo lapsena sitä, että miten kehitysvammainen ihminen jaksaa ahmia kirjoja ja pitää kotiaan tiptop siistinä.
Lapsen 1,5v neuvolassa ei otettu tosissaan vanhemman epäilyä (adhd, autismi, aistiherkkyydet jne.)> seuraavalla neuvolakäynnillä otettiin, tästä neuvolalääkärille, siitä neuropsyk.polille>siitä last.psyk.neuropsyk.polille ja kaikkinensa mennyt yli kolme vuotta ja tällä jälkimmäisellä ollaan päästy vasta alkuhaastatteluihin... toisen vuoden kohdalla neuropsyk.polilla saatiin kuitenkin "alustava" diagnoosi ja terapiat käyntiin...
Lääkitys kuntoon ja luet itsesi lääkäriksi, kuten jotkut muutkin. Ei missään nimessä eläkkeelle noilla diagnooseilla!