Miksi vanhemmat pääsevät lääkäriin lapsensa kanssa, mutta eivät koululle arviointikeskusteluihin?

Nuorena, perheettömänä opettajana tarjosin kiltisti vanhempainvarttiaikoja iltaisin, koska oletin, että vanhemmat pääsevät vain silloin. Istuin pitkiä iltoja koululla, työpäivät venyivät aamukasista iltakuuteen tai -seitsemään. En muutenkaan pitänyt huolta rajoistani tai työergonomiasta - ajattelin, että hyvä opettaja joustaa ja ajattelee aina oppilaan ja kotien näkökulmasta. Oppitunneilla en koskaan ehtinyt istua opepöydän ääressä, kun kiersin luokassa auttamassa oppilaita tai pidin niin toiminnallista opetusta, etteivät luokassa istuneet oppilaatkaan. Lounas saattoi jäädä väliin, koska olin välitunnitkin oppilaiden käytettävissä.

No kappas - burn outhan sieltä lopulta tuli. Oli pakko alkaa opetella uudenlaista tapaa ajatella työtä. Miettiä, millaisin keinoin tätä vaativaa ihmissuhde- ja kasvatustyötä jaksaa seuraavat 30 vuotta. Tuli myös korona-aika, ja työelämä ympärillä, vaikkei itselläni, muuttui joustavammaksi.

Nykyään tarjoan oppilaspalaveriaikoja ensisijaisesti virka-aikana ja omilla hyppytunneillani myös reteästi keskellä päivää. Varauskalenteriin tulee aina tarjolle myös muutamia klo 16 alkavia aikoja niitä ajatellen, joille ilta-aika on ainoa sopiva aika, mutta pitkiä iltoja en enää koululla vietä. Kutsuviestissä pyydän olemaan erikseen yhteydessä, jos varauskalenteista ei löydy sopivaa aikaa.

Havaintoja: 90% tapaamisista järjestyy klo 8-16 välillä. Vaikkapa 12.30 pidettävään palaveriin osallistuvat yhä useammin molemmat vanhemmat (10 vuotta sitten niissä iltatapaamisissa kävivät vain äidit - jostain syystä nuo perheille paremmin sopivat ajat eivät isiä kiinnostaneet). Kukaan ei ole avoimesti purnannut tarjoamistani ajoista, vaan tapaamiset ovat järjestyneet mutkattomasti. Hiljattain yksi perhe toivoi aikaa klo 16, mutta sanoi tarvittaessa pystyvänsä järjestämään aloituksen jo klo 15. Sovitiin hyvillä mielin 15.30 - jos kerran perhe pystyy sen järjestämään, miksi minun pitäisi tehdä hoitojärjestelyjä omalle lapselleni, joka tulee iltapäiväkerhosta kotiin klo 16.10?

Vanhempainvarteista ym. tapaamisista EI makseta erikseen, eikä kukaan velvoita minua järjestämään niitä oman jaksamiseni tai perhe-elämäni kustannuksella. Työssäjaksamiseni on parantunut huomattavasti, ja jaksan myös olla parempi opettaja, kun rajaan työni päättymään klo 16 mennessä (kokeita ja kirjoitelmia korjaan joskus viikonloppuisin, muuten teen työt nykyään töissä.) Kunnioitan myös muiden työaikaa. Olen ottanut palkatonta viedäkseni lapsen puheterapiaan. Tarvitsen aina sijaisen ja joudun tekemään tunnille ohjeet, mutta onneksi työnantajani ymmärtää.

Ehkäpä sitä lääkärikäyntiä pidetään tärkeämpänä? Itsekin kyllä juuri viime viikolla mietin että mitäköhän järkeä oli käyttää minun ja opettajan aikaa 20min siihen että voidaan todeta kaiken olevan kunnossa kuten tähänkin asti. Ajoin koululle 20min ja sama takaisin. 

Minun työni sallii tämän kyllä mutta olisihan tuo nyt ollut kaikin puolin järkevämpää pitää edes etänä. Tai jättää kokonaan pitämättä ja käyttää 20min enemmän niiden kanssa joilla on haasteita. Hammastarkastuksissa käyn lapsen kanssa, koska niihin on niin pitkä matka. Pärjäisi kyllä itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sujuvuuden vuoksi, voisiko ne vain olla pitämättä? Miten ne ennenkin pärjäsivät ennen tätä kaikkea?

Niin 1980-luvulla jaettiin joulu-ja kevättodistus. Jos Janipetteri oli rikkonut kivellä koulun ikkunan, opettaja soitti kotiin. Muuten ei. Lapset/nuoret huolehti kokeet itse. Ei tarvinnut niistä kotiin kirjelmöidä vanhemmille. Lapset kävi koulua, vanhemmat kävi töissä. Nyt tästä on tehty tämmöstä piirileikkiä ja hankehumppaa. Ei ihme että kaikki väsyvät. Opettajat, vanhemmat ja oppilaat.

Minulla ei tainnut koskaan olla arviointikeskustelua.

Miksi lapsen asioita pitäisi puida opettajan kanssa? Vai onko vanhempi tukena ja todistajana ettei opettaja puhu jotain kaksin oppilaan kanssa, ettei oppilas traumatisoidu?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ope. Ei ne kaikki ehdottamanne keskusteluajat mulle sovi. En pysty sairaalassa työskennellessä jättää töitä sikseen, et voidaan palaveerata teamssissa sulle sopivana ajankohtana. Heittele enemmän niitä aika ehdotuksia, jos sattuisi mun vapaalle eikä sillon kun kuorsaan yövuorojen välissä. Ja jos lapsi pitää viedä lääkäriin työpäiväni aikana, se usein käy työnantajalle jos akuutti tilanne. Ajanvaraukset sovin vapailleni.

Ei varmasti sovi. Tässä pointti onkin, että huoltajat ymmärtäisivät, että opettajat tekevät töitään omalla työajallaan. Ajat heitellään niiden puitteissa. Emme voi huomioida huoltajan päiväunia näissä. Keskusteluja voi olla 20-30kpl. On mahdotonta järjestää ajat perheiden aikojen mukaan. Sen sijaan voimme huomioida oman jaksamisemme ja rajata työntekomme työaikaan. Jos olet valmis maksamaan opettajalle iltalisät, opettajan lasten hoitokulut, ylimääräiset bensat jne kulut mitä tästä opettajalle koituisi, kun tulee illalla työpaikalle (huom! Näitä ei voi kaikki kotona pitää jo vaitiolovelvollisuudesta johtuen) niin mielelläni tulen juttelemaan illallakin. Siihen saakka pidän kiinni työajoistani ja muun ajan olen vapaalla. Opettaminen on kuitenkin meille vain työ. Huoltajille lapsen asioiden hoitaminen on paljon muutakin. Monesti keskustelu onnistuisi esim. silloin sairaanhoitajankin tauolla tai ruokatunnilla. Voittehan tekin sen 15min joustaa, eikö!