Onko olemassa narsisteja ilman pahantahtoisuutta?
Siis jotka muuten täyttävät narsismin tunnusmerkit mutta eivät manipuloi, juonittele ja halua kostaa.
Kommentit (198)
Juuh meillä herkkä ja koulukiusattu enkeli-esikoinen purki pahaa oloaan vanhempien selän takana minuun, kuopukseen. Minulla oli siskoni tempperamentin vastakohta, oli kiivas ja puolustauduin epäoikeudenmukaisuutta kohtaan. En vaan osannut pienenä lapsena kertoa sitä pahaa mitä minuun kohdistettiin ja suhtauduin oikuttelulla.
Kun minua ojennettiin ja isosiskoni oli vanhempien kanssa samalla tasolla, katsomassa ojentamistani kiltisti niin hyökkäilin hänen kimppuun koska se oli niin väärin.
Vanhemmilleni näytti, että heillä oli herkkä kiltti esikoinen joka tarvitsi kaiken tuen ja seuran ja minä olin kiukkuinen kovatahtoinen lapsi joka piti jotenkin nujertaa.
Olen kertonut tämän aikuisena mutta siskoni ei pysty ottamaan vastuuta käytöksestään vaan irvii avoimesti sanomisiani. Vanhempani aivot eivät pysty naksahtamaan tähän esittämääni asetelmaan. Joten mitään oikeutta en tule saamaan. Mutta itse tiedän että olen ollut lapsi, joka olisi tarvinnut ja ansainnut paljon enemmän ja suurin rikokseni oli että en sietänyt että minua kohdeltiin huonosti. Nykyään perheeni ei osaa suhtautua minuun kun olen saanut hellyyttä ja rakkautta muilta, niin en enää ole se rakkikoira josta saa viihdettä härnäämällä. Ei kukaan edes tunnu haluavan minua kokonaisena.
Minun on helppo uskoa, että jokaisessa
perheessä on todellisuuksia joita kaikkia ei pysty samaan aikaan ymmärtämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti on itserakas ihminen. Kaikki muu on muuta, toki moni asia liittyy narsismiin eli itserakkauteen. Egoismi on narsismia myös ja siihen lukeutuu kaikki ehdottomuus, ilkeyskin jne. Narsisteiksi on sanottu ilkeitä itserakkaita ihmisiä. Paha ihminen on narsistinen ja nimensä mukaisesti ei ole hyvä ihminen mutta muistakaa myös että hänkään ei ole jokaisen silmissä paha. Aika suhteellisen laaja aihepiiri. Palatakseni asian ytimeen - narsismi on itserakkautta, ei muuta.
Et ole tutustunut aiheeseen yhtään. Narsisti vihaa itseään ja muita, hän on kyvytön rakastamaan. Hänellä ei myöskään ole mitään kosketusta omaan itseensä, koska autenttisen ydinminän sijalla on tyhjyys. Persoona on jäänyt kehittymättä ja tilalle narsisti on muodostanut valeminän.
Miten narsismi kehittyy? Voiko se olla perinnöllinen ominaisuus? Tunnen yhden narsistin, jolla on tietääkseni ollut ihan normaali lapsuus. Kaikki hänen sisaruksensa ovat melko normaaleja.
Vallitsevan teorian mukaan geneettinen alttius lisättynä epäonnistineeseen erkaantumiseen äidistä (äiti joko liian etäinen tai liian tukahduttava).
Käsittääkseni syntymekanismia ei oikein tiedetä.
Tuo äiti-sidos on sinänsä outo, että yleensä kaikki perheen lapset eivät ole narskuja, siellä on vain yksi. Siis normaaliperheissä. Ja normaaliäiti on johdonmukaisesti suht samantyyppinen kaikille lapsille. Erot etäisyydessä tai läheisyydessä ovat suht lähellä toisiaan. Normaali ihminen kyllä tajuaa, jos on kovin erilainen.
Kyseessä ei ole äiti objektiivisesti vaan subjektiivisesti äidin suhde jokaisen lapsen kanssa on erilainen. Joku on lellari, joku näkymätön, joku ylisuojeltu, joku syntipukki jne.
Puhuin yllä normaaleista äideistä.
Täytyy olla häiriintynyt äiti, jos ei tajua ylisuojelevansa jotain tai tekevänsä syntipukkia.
Tiedän ylisuojelevia äitejä, ja he itse tajuavat syyn toimintaan. Ja kun itse tiedostaa, niin pystyy muuttamaan käytöstään.
Ainoa äiti, jonka voit määritellä normaaliksi, on oma äitisi sinua itseäsi kohtaan, ei edes sisaruksiasi. Muista et todellakaan tiedä mitä tietämättäsi tapahtuu tai jää tapahtumatta. Minunkin äitiäni on pidetty maailman parhaana äitinä, vaikka paljon perustarpeitakin jäi täyttämättä.
Tuo on tarpeetonta äitien syyllistämistä. Kukaan ihminen ei ole täydellinen, ja jollain tasolla meistä kaikista tulee kotivammaisia, mutta kyllä äideistäkin voi sanoa, että äiti on riittävän hyvä äiti.
En suostu uskomaan, että me äidit olemme niin sokeita omalle käyttäytymiselle, ettemme näe itsessämme epäoikeudenmukaista kohtelua. Ja normaali ihminen kykenee ottamaan palautetta vastaan muilta.
Äideissä on narsisteja, epävakaita, asosiaalisia, psykopaatteja, alkkiksia, narkkareita, ped*fiileja, sadisteja, tunnekylmiä jne. Suomessa syntyy vuosittain 600-3000 alkoholin vaurioittamaa lasta.
Pitäisikö kaikki äidit nähdä hyväntahtoisina neitsytmarioina, vaikka olisi itse paholainen?
Totta kai äideissä on kaikkea. Olen kokoajan puhunut normaaleista äideistä. Normaali äiti ei ple paholainen eikä alkkis eikä omaa mitään persoonallisuushäiriötä.
Onko narsisti normaali ? Miksi pitää jänkätä normaaleista ihmisistä, kun puhutaan epänormaaleista ihmisistä?
Tuossa puhuttiin siitä, miksi perheissä on usein vain yksi narsistinen lapsi, ja muut eivät sitä ole.
Se tarkoittaa, että äiti on normaali, eikä itse persoonallisuushäiriöinen tai tunnekylmä.Eikä tarkoita. Kaikki eivät sairastu narsismiin, vaikka heitä kidutettaisiin joka päivä.
Jos on kieroutunut ja toksinen perhe, niin ne kaikki lapset tunnistavat kidutuksen. Kyllä sellaisesta perheestä 80% lapsista on aikuisena vähintään masentuneita, jos ei nyt narsisteja. Ja He tietävät syyn sille.
Mutta jos on normaali ja riittävän tasapainoinen perhe, josta kaikki lapset sanovat aikuisena, että kaikki oli ihan hyvää, niin silti heistä voi joku kasvaa narsistiseksi. Mutta silloin luku on 20 % lapsista.
Meillä se on muuten niin päin, että sen narsistin mielestä äidissä ei ole mitään vikaa, mutta toisten mielestä on. Narsistin mielestä ilkeä, katoileva ja orjuuttava alkkisäiti ei ole koskaan tehnyt mitään epäilyttävää. Narsisti oli hänen lempilapsensa, jota ei koskaan vastuutettu mistään.
Varmaan aika tavanomaista. Mutta ne kaikki muut lapset tunnistavat tilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti on itserakas ihminen. Kaikki muu on muuta, toki moni asia liittyy narsismiin eli itserakkauteen. Egoismi on narsismia myös ja siihen lukeutuu kaikki ehdottomuus, ilkeyskin jne. Narsisteiksi on sanottu ilkeitä itserakkaita ihmisiä. Paha ihminen on narsistinen ja nimensä mukaisesti ei ole hyvä ihminen mutta muistakaa myös että hänkään ei ole jokaisen silmissä paha. Aika suhteellisen laaja aihepiiri. Palatakseni asian ytimeen - narsismi on itserakkautta, ei muuta.
Et ole tutustunut aiheeseen yhtään. Narsisti vihaa itseään ja muita, hän on kyvytön rakastamaan. Hänellä ei myöskään ole mitään kosketusta omaan itseensä, koska autenttisen ydinminän sijalla on tyhjyys. Persoona on jäänyt kehittymättä ja tilalle narsisti on muodostanut valeminän.
Miten narsismi kehittyy? Voiko se olla perinnöllinen ominaisuus? Tunnen yhden narsistin, jolla on tietääkseni ollut ihan normaali lapsuus. Kaikki hänen sisaruksensa ovat melko normaaleja.
Vallitsevan teorian mukaan geneettinen alttius lisättynä epäonnistineeseen erkaantumiseen äidistä (äiti joko liian etäinen tai liian tukahduttava).
Käsittääkseni syntymekanismia ei oikein tiedetä.
Tuo äiti-sidos on sinänsä outo, että yleensä kaikki perheen lapset eivät ole narskuja, siellä on vain yksi. Siis normaaliperheissä. Ja normaaliäiti on johdonmukaisesti suht samantyyppinen kaikille lapsille. Erot etäisyydessä tai läheisyydessä ovat suht lähellä toisiaan. Normaali ihminen kyllä tajuaa, jos on kovin erilainen.
Kyseessä ei ole äiti objektiivisesti vaan subjektiivisesti äidin suhde jokaisen lapsen kanssa on erilainen. Joku on lellari, joku näkymätön, joku ylisuojeltu, joku syntipukki jne.
Puhuin yllä normaaleista äideistä.
Täytyy olla häiriintynyt äiti, jos ei tajua ylisuojelevansa jotain tai tekevänsä syntipukkia.
Tiedän ylisuojelevia äitejä, ja he itse tajuavat syyn toimintaan. Ja kun itse tiedostaa, niin pystyy muuttamaan käytöstään.
Ainoa äiti, jonka voit määritellä normaaliksi, on oma äitisi sinua itseäsi kohtaan, ei edes sisaruksiasi. Muista et todellakaan tiedä mitä tietämättäsi tapahtuu tai jää tapahtumatta. Minunkin äitiäni on pidetty maailman parhaana äitinä, vaikka paljon perustarpeitakin jäi täyttämättä.
Tuo on tarpeetonta äitien syyllistämistä. Kukaan ihminen ei ole täydellinen, ja jollain tasolla meistä kaikista tulee kotivammaisia, mutta kyllä äideistäkin voi sanoa, että äiti on riittävän hyvä äiti.
En suostu uskomaan, että me äidit olemme niin sokeita omalle käyttäytymiselle, ettemme näe itsessämme epäoikeudenmukaista kohtelua. Ja normaali ihminen kykenee ottamaan palautetta vastaan muilta.
Äideissä on narsisteja, epävakaita, asosiaalisia, psykopaatteja, alkkiksia, narkkareita, ped*fiileja, sadisteja, tunnekylmiä jne. Suomessa syntyy vuosittain 600-3000 alkoholin vaurioittamaa lasta.
Pitäisikö kaikki äidit nähdä hyväntahtoisina neitsytmarioina, vaikka olisi itse paholainen?
Totta kai äideissä on kaikkea. Olen kokoajan puhunut normaaleista äideistä. Normaali äiti ei ple paholainen eikä alkkis eikä omaa mitään persoonallisuushäiriötä.
Onko narsisti normaali ? Miksi pitää jänkätä normaaleista ihmisistä, kun puhutaan epänormaaleista ihmisistä?
Tuossa puhuttiin siitä, miksi perheissä on usein vain yksi narsistinen lapsi, ja muut eivät sitä ole.
Se tarkoittaa, että äiti on normaali, eikä itse persoonallisuushäiriöinen tai tunnekylmä.Eikä tarkoita. Kaikki eivät sairastu narsismiin, vaikka heitä kidutettaisiin joka päivä.
Jos on kieroutunut ja toksinen perhe, niin ne kaikki lapset tunnistavat kidutuksen. Kyllä sellaisesta perheestä 80% lapsista on aikuisena vähintään masentuneita, jos ei nyt narsisteja. Ja He tietävät syyn sille.
Mutta jos on normaali ja riittävän tasapainoinen perhe, josta kaikki lapset sanovat aikuisena, että kaikki oli ihan hyvää, niin silti heistä voi joku kasvaa narsistiseksi. Mutta silloin luku on 20 % lapsista.
Kaipaisin vähän jotain tieteellistä faktaa tämän pohjaksi, koska se sotii kaikkea vastaan. Tiedän perheitä, joissa yksi lapsi on ollut insestin uhri eivätkä muut ole tienneet mitään.
Yleensähän narsistia ei läheskään kaikki tajua narsistiksi, vain uhri. Omaa eksää pidettiin mukavana seuramiehenä ja samoissa tilanteissa hän nurkan takana kävi kiusaamassa minua ja jos reagoin jotenkin, minua pidettiin hulluna.
Ihan havainnoista puhun. Ei mistään tieteellisyydestä.
Ei perhe, jossa on insestiä, ole ns normaali perhe. Sinä koko ajan puhut perheistä, joissa on epänormaaliuksia.
Ja minä puhun perheistä, jossa EI ole insestiä, persoonallisuushäiriöitä, tunnekylmyyttä, empatiakyvyttömyyttä, alkoholismia, vakavia mt-ongelmia, syvää masennusta.
Silti kaikki perheen lapset eivät välttämättä kasva tasapainoisiksi.
Eivät välttämättä kasva tasapainoiksiksi, mutta sinä väität, että he kasvavat NARSISTEIKSI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti on itserakas ihminen. Kaikki muu on muuta, toki moni asia liittyy narsismiin eli itserakkauteen. Egoismi on narsismia myös ja siihen lukeutuu kaikki ehdottomuus, ilkeyskin jne. Narsisteiksi on sanottu ilkeitä itserakkaita ihmisiä. Paha ihminen on narsistinen ja nimensä mukaisesti ei ole hyvä ihminen mutta muistakaa myös että hänkään ei ole jokaisen silmissä paha. Aika suhteellisen laaja aihepiiri. Palatakseni asian ytimeen - narsismi on itserakkautta, ei muuta.
Et ole tutustunut aiheeseen yhtään. Narsisti vihaa itseään ja muita, hän on kyvytön rakastamaan. Hänellä ei myöskään ole mitään kosketusta omaan itseensä, koska autenttisen ydinminän sijalla on tyhjyys. Persoona on jäänyt kehittymättä ja tilalle narsisti on muodostanut valeminän.
Miten narsismi kehittyy? Voiko se olla perinnöllinen ominaisuus? Tunnen yhden narsistin, jolla on tietääkseni ollut ihan normaali lapsuus. Kaikki hänen sisaruksensa ovat melko normaaleja.
Vallitsevan teorian mukaan geneettinen alttius lisättynä epäonnistineeseen erkaantumiseen äidistä (äiti joko liian etäinen tai liian tukahduttava).
Käsittääkseni syntymekanismia ei oikein tiedetä.
Tuo äiti-sidos on sinänsä outo, että yleensä kaikki perheen lapset eivät ole narskuja, siellä on vain yksi. Siis normaaliperheissä. Ja normaaliäiti on johdonmukaisesti suht samantyyppinen kaikille lapsille. Erot etäisyydessä tai läheisyydessä ovat suht lähellä toisiaan. Normaali ihminen kyllä tajuaa, jos on kovin erilainen.
Kyseessä ei ole äiti objektiivisesti vaan subjektiivisesti äidin suhde jokaisen lapsen kanssa on erilainen. Joku on lellari, joku näkymätön, joku ylisuojeltu, joku syntipukki jne.
Puhuin yllä normaaleista äideistä.
Täytyy olla häiriintynyt äiti, jos ei tajua ylisuojelevansa jotain tai tekevänsä syntipukkia.
Tiedän ylisuojelevia äitejä, ja he itse tajuavat syyn toimintaan. Ja kun itse tiedostaa, niin pystyy muuttamaan käytöstään.
Ainoa äiti, jonka voit määritellä normaaliksi, on oma äitisi sinua itseäsi kohtaan, ei edes sisaruksiasi. Muista et todellakaan tiedä mitä tietämättäsi tapahtuu tai jää tapahtumatta. Minunkin äitiäni on pidetty maailman parhaana äitinä, vaikka paljon perustarpeitakin jäi täyttämättä.
Tuo on tarpeetonta äitien syyllistämistä. Kukaan ihminen ei ole täydellinen, ja jollain tasolla meistä kaikista tulee kotivammaisia, mutta kyllä äideistäkin voi sanoa, että äiti on riittävän hyvä äiti.
En suostu uskomaan, että me äidit olemme niin sokeita omalle käyttäytymiselle, ettemme näe itsessämme epäoikeudenmukaista kohtelua. Ja normaali ihminen kykenee ottamaan palautetta vastaan muilta.
Äideissä on narsisteja, epävakaita, asosiaalisia, psykopaatteja, alkkiksia, narkkareita, ped*fiileja, sadisteja, tunnekylmiä jne. Suomessa syntyy vuosittain 600-3000 alkoholin vaurioittamaa lasta.
Pitäisikö kaikki äidit nähdä hyväntahtoisina neitsytmarioina, vaikka olisi itse paholainen?
Totta kai äideissä on kaikkea. Olen kokoajan puhunut normaaleista äideistä. Normaali äiti ei ple paholainen eikä alkkis eikä omaa mitään persoonallisuushäiriötä.
Onko narsisti normaali ? Miksi pitää jänkätä normaaleista ihmisistä, kun puhutaan epänormaaleista ihmisistä?
Tuossa puhuttiin siitä, miksi perheissä on usein vain yksi narsistinen lapsi, ja muut eivät sitä ole.
Se tarkoittaa, että äiti on normaali, eikä itse persoonallisuushäiriöinen tai tunnekylmä.Eikä tarkoita. Kaikki eivät sairastu narsismiin, vaikka heitä kidutettaisiin joka päivä.
Jos on kieroutunut ja toksinen perhe, niin ne kaikki lapset tunnistavat kidutuksen. Kyllä sellaisesta perheestä 80% lapsista on aikuisena vähintään masentuneita, jos ei nyt narsisteja. Ja He tietävät syyn sille.
Mutta jos on normaali ja riittävän tasapainoinen perhe, josta kaikki lapset sanovat aikuisena, että kaikki oli ihan hyvää, niin silti heistä voi joku kasvaa narsistiseksi. Mutta silloin luku on 20 % lapsista.
Kaipaisin vähän jotain tieteellistä faktaa tämän pohjaksi, koska se sotii kaikkea vastaan. Tiedän perheitä, joissa yksi lapsi on ollut insestin uhri eivätkä muut ole tienneet mitään.
Yleensähän narsistia ei läheskään kaikki tajua narsistiksi, vain uhri. Omaa eksää pidettiin mukavana seuramiehenä ja samoissa tilanteissa hän nurkan takana kävi kiusaamassa minua ja jos reagoin jotenkin, minua pidettiin hulluna.
Ihan havainnoista puhun. Ei mistään tieteellisyydestä.
Ei perhe, jossa on insestiä, ole ns normaali perhe. Sinä koko ajan puhut perheistä, joissa on epänormaaliuksia.
Ja minä puhun perheistä, jossa EI ole insestiä, persoonallisuushäiriöitä, tunnekylmyyttä, empatiakyvyttömyyttä, alkoholismia, vakavia mt-ongelmia, syvää masennusta.
Silti kaikki perheen lapset eivät välttämättä kasva tasapainoisiksi.Eivät välttämättä kasva tasapainoiksiksi, mutta sinä väität, että he kasvavat NARSISTEIKSI.
Alkuperäinen väitteeni, tai ihmettelyni, oli se, että miten normaalista perheestä voi tulla yksi narsisti lapsi, mutta muut ovat normaaleita.
Syy-seuraussuhde ei mene toisinpäin. Että kaikki normaaleiden perheiden vinoon kasvaneet lapset ovat narsisteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti on itserakas ihminen. Kaikki muu on muuta, toki moni asia liittyy narsismiin eli itserakkauteen. Egoismi on narsismia myös ja siihen lukeutuu kaikki ehdottomuus, ilkeyskin jne. Narsisteiksi on sanottu ilkeitä itserakkaita ihmisiä. Paha ihminen on narsistinen ja nimensä mukaisesti ei ole hyvä ihminen mutta muistakaa myös että hänkään ei ole jokaisen silmissä paha. Aika suhteellisen laaja aihepiiri. Palatakseni asian ytimeen - narsismi on itserakkautta, ei muuta.
Et ole tutustunut aiheeseen yhtään. Narsisti vihaa itseään ja muita, hän on kyvytön rakastamaan. Hänellä ei myöskään ole mitään kosketusta omaan itseensä, koska autenttisen ydinminän sijalla on tyhjyys. Persoona on jäänyt kehittymättä ja tilalle narsisti on muodostanut valeminän.
Miten narsismi kehittyy? Voiko se olla perinnöllinen ominaisuus? Tunnen yhden narsistin, jolla on tietääkseni ollut ihan normaali lapsuus. Kaikki hänen sisaruksensa ovat melko normaaleja.
Vallitsevan teorian mukaan geneettinen alttius lisättynä epäonnistineeseen erkaantumiseen äidistä (äiti joko liian etäinen tai liian tukahduttava).
Käsittääkseni syntymekanismia ei oikein tiedetä.
Tuo äiti-sidos on sinänsä outo, että yleensä kaikki perheen lapset eivät ole narskuja, siellä on vain yksi. Siis normaaliperheissä. Ja normaaliäiti on johdonmukaisesti suht samantyyppinen kaikille lapsille. Erot etäisyydessä tai läheisyydessä ovat suht lähellä toisiaan. Normaali ihminen kyllä tajuaa, jos on kovin erilainen.
Kyseessä ei ole äiti objektiivisesti vaan subjektiivisesti äidin suhde jokaisen lapsen kanssa on erilainen. Joku on lellari, joku näkymätön, joku ylisuojeltu, joku syntipukki jne.
Puhuin yllä normaaleista äideistä.
Täytyy olla häiriintynyt äiti, jos ei tajua ylisuojelevansa jotain tai tekevänsä syntipukkia.
Tiedän ylisuojelevia äitejä, ja he itse tajuavat syyn toimintaan. Ja kun itse tiedostaa, niin pystyy muuttamaan käytöstään.
Ainoa äiti, jonka voit määritellä normaaliksi, on oma äitisi sinua itseäsi kohtaan, ei edes sisaruksiasi. Muista et todellakaan tiedä mitä tietämättäsi tapahtuu tai jää tapahtumatta. Minunkin äitiäni on pidetty maailman parhaana äitinä, vaikka paljon perustarpeitakin jäi täyttämättä.
Tuo on tarpeetonta äitien syyllistämistä. Kukaan ihminen ei ole täydellinen, ja jollain tasolla meistä kaikista tulee kotivammaisia, mutta kyllä äideistäkin voi sanoa, että äiti on riittävän hyvä äiti.
En suostu uskomaan, että me äidit olemme niin sokeita omalle käyttäytymiselle, ettemme näe itsessämme epäoikeudenmukaista kohtelua. Ja normaali ihminen kykenee ottamaan palautetta vastaan muilta.
Äideissä on narsisteja, epävakaita, asosiaalisia, psykopaatteja, alkkiksia, narkkareita, ped*fiileja, sadisteja, tunnekylmiä jne. Suomessa syntyy vuosittain 600-3000 alkoholin vaurioittamaa lasta.
Pitäisikö kaikki äidit nähdä hyväntahtoisina neitsytmarioina, vaikka olisi itse paholainen?
Totta kai äideissä on kaikkea. Olen kokoajan puhunut normaaleista äideistä. Normaali äiti ei ple paholainen eikä alkkis eikä omaa mitään persoonallisuushäiriötä.
Onko narsisti normaali ? Miksi pitää jänkätä normaaleista ihmisistä, kun puhutaan epänormaaleista ihmisistä?
Tuossa puhuttiin siitä, miksi perheissä on usein vain yksi narsistinen lapsi, ja muut eivät sitä ole.
Se tarkoittaa, että äiti on normaali, eikä itse persoonallisuushäiriöinen tai tunnekylmä.Eikä tarkoita. Kaikki eivät sairastu narsismiin, vaikka heitä kidutettaisiin joka päivä.
Jos on kieroutunut ja toksinen perhe, niin ne kaikki lapset tunnistavat kidutuksen. Kyllä sellaisesta perheestä 80% lapsista on aikuisena vähintään masentuneita, jos ei nyt narsisteja. Ja He tietävät syyn sille.
Mutta jos on normaali ja riittävän tasapainoinen perhe, josta kaikki lapset sanovat aikuisena, että kaikki oli ihan hyvää, niin silti heistä voi joku kasvaa narsistiseksi. Mutta silloin luku on 20 % lapsista.
Kaipaisin vähän jotain tieteellistä faktaa tämän pohjaksi, koska se sotii kaikkea vastaan. Tiedän perheitä, joissa yksi lapsi on ollut insestin uhri eivätkä muut ole tienneet mitään.
Yleensähän narsistia ei läheskään kaikki tajua narsistiksi, vain uhri. Omaa eksää pidettiin mukavana seuramiehenä ja samoissa tilanteissa hän nurkan takana kävi kiusaamassa minua ja jos reagoin jotenkin, minua pidettiin hulluna.
Ihan havainnoista puhun. Ei mistään tieteellisyydestä.
Ei perhe, jossa on insestiä, ole ns normaali perhe. Sinä koko ajan puhut perheistä, joissa on epänormaaliuksia.
Ja minä puhun perheistä, jossa EI ole insestiä, persoonallisuushäiriöitä, tunnekylmyyttä, empatiakyvyttömyyttä, alkoholismia, vakavia mt-ongelmia, syvää masennusta.
Silti kaikki perheen lapset eivät välttämättä kasva tasapainoisiksi.Eivät välttämättä kasva tasapainoiksiksi, mutta sinä väität, että he kasvavat NARSISTEIKSI.
Alkuperäinen väitteeni, tai ihmettelyni, oli se, että miten normaalista perheestä voi tulla yksi narsisti lapsi, mutta muut ovat normaaleita.
Syy-seuraussuhde ei mene toisinpäin. Että kaikki normaaleiden perheiden vinoon kasvaneet lapset ovat narsisteja.
Niin. Samaa ihmettelen minäkin. Ja sitä, että onko se narsisti edes narsisti vai psykopaatti tai muulla tavalla häiriintynyt?
Tuntemani narsisti on ihan hyväntahtoinen muita kohtaan kyllä. Manipulointi johtuu lähinnä läheisriippuvuudesta.
Ei narsismi ole mikään synonyymi pahuudelle, monet ihmiset ovat pahoja vaikka eivät ole varsinaisia narsisteja ison kaavan mukaan. Useimmat ovat muutenkin vähän narsisteja ja itsekkäitä joka tapauksessa.
Ei, vaan jos pyhittää koko elämänsä huomion saamiseen ja pätemisiin. Että normaalin elämän viettäminen ei onnistu, kun jahtaa vain huomiota ja tekee itsensä tärkeäksi.
Ap
00340 kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, siis ihailua, arvostusta ja huomiota jahtaava ainoastaan itseään rakastava ihminen ei siis ole narsisti? Jos hän ei ole kostonhimoinen muita kohtaan?
Ap
Ihailun, arvostelun ja huomion tarve on ihan normaali ilmiö. Itsekeskeisyys voi olla kypsymättömyytta tai egon haurautta olematta narsistiseen pers.häiriöön viittaavaa. Vain psykiatri voi asettaa kyseisen diagnoosin elämänhistorian ja syvälle juurtuneiden, jäykkien ajatusmallien sekä kaavamaisen, yhä uudelleen vaikeuksiin johtavan käyttäytymisen pohjalta.
*arvostuksen.
Jos jokin asia toisessa kovasti ärsyttää, voisi ennemmin lähteä siitä miksi nuo tietyt asiat toisessa niin tekevät. Onko vaikkapa ihailun/huomion tarve tai arvostuksen nälkä itseltä kiellettyä, jolloin se toisessa näyttäytyy kuin huutomerkkinä.
Ap yritti siis vastata tähän, mutta lainaus ei onnistunut
Vierailija kirjoitti:
Ei narsismi ole mikään synonyymi pahuudelle, monet ihmiset ovat pahoja vaikka eivät ole varsinaisia narsisteja ison kaavan mukaan. Useimmat ovat muutenkin vähän narsisteja ja itsekkäitä joka tapauksessa.
Näin minäkin sen näen. En usko että narsisti välttämättä olisi varsinaisesti pahantahtoinen. Itse ajattelen pahantahtoisen ihmisen olevan sellainen, joka valitsee tahallaan satuttaa, vaikka voisi toimia toisin. En usko että ainakaan kaikki narsistit tietoisesti tekevät tätä valintaa, vaan se luonnehäiriö estää heitä valitsemasta mitään muuta. Tietyllä tavalla se valinnan mahdollisuus on heiltä pois otettu.
Itse enemmän säälin narsisteja. He eivät voi itselleen mitään. He eivät ikinä pääse pakoon itseään, eivätkä voi muuttaa sitä mitä he ovat. He ovat niin sanotusti damaged goods.
Vierailija kirjoitti:
No, siis ihailua, arvostusta ja huomiota jahtaava ainoastaan itseään rakastava ihminen ei siis ole narsisti? Jos hän ei ole kostonhimoinen muita kohtaan?
Ap
Jotkut ihmiset voivat olla tuollaisia. Ehkä kypsyvät muita tavatessaan, ehkä eivät. Riippuu vuorovaikutuksesta ja siitä, mihin oppivat.
Ei kuulosta terveeltä. Eivätkö narsistit usein kuitenkin koe joidenkin olevan ihailunsa arvoisia tai tasavertaisia, edes joidenkin harvojen merkkihenkilöiden? Tyyliin "minä ja professori X"
Vierailija kirjoitti:
Juuh meillä herkkä ja koulukiusattu enkeli-esikoinen purki pahaa oloaan vanhempien selän takana minuun, kuopukseen. Minulla oli siskoni tempperamentin vastakohta, oli kiivas ja puolustauduin epäoikeudenmukaisuutta kohtaan. En vaan osannut pienenä lapsena kertoa sitä pahaa mitä minuun kohdistettiin ja suhtauduin oikuttelulla.
Kun minua ojennettiin ja isosiskoni oli vanhempien kanssa samalla tasolla, katsomassa ojentamistani kiltisti niin hyökkäilin hänen kimppuun koska se oli niin väärin.Vanhemmilleni näytti, että heillä oli herkkä kiltti esikoinen joka tarvitsi kaiken tuen ja seuran ja minä olin kiukkuinen kovatahtoinen lapsi joka piti jotenkin nujertaa.
Olen kertonut tämän aikuisena mutta siskoni ei pysty ottamaan vastuuta käytöksestään vaan irvii avoimesti sanomisiani. Vanhempani aivot eivät pysty naksahtamaan tähän esittämääni asetelmaan. Joten mitään oikeutta en tule saamaan. Mutta itse tiedän että olen ollut lapsi, joka olisi tarvinnut ja ansainnut paljon enemmän ja suurin rikokseni oli että en sietänyt että minua kohdeltiin huonosti. Nykyään perheeni ei osaa suhtautua minuun kun olen saanut hellyyttä ja rakkautta muilta, niin en enää ole se rakkikoira josta saa viihdettä härnäämällä. Ei kukaan edes tunnu haluavan minua kokonaisena.
Minun on helppo uskoa, että jokaisessa
perheessä on todellisuuksia joita kaikkia ei pysty samaan aikaan ymmärtämään.
Meillä jätettiin lapset hoitamaan riidat keskenään. Ja kiusaamiset. Minä halusin olla omissa oloissani, mutta yksi sisarus purki kaiken pahan olonsa minuun. Olen antanut anteeksi, vaikka hän ei ole koskaan pyytänyt anteeksiantoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistinen persoonallisuus pohjautuu huonoon itsetuntoon joka kumpuaa ydinhäpeästä. Kasvun kriittisissä vaiheissa lapsi ei ole saanut vastavuoroisuutta tai empatiaa vaan käytöstä joka on synnyttänyt hänessä noloutta ja häpeää. Lapsen katseeseen ei ole vastattu, hänelle on naurettu tai häntä on vähätelty.
Siksi turvallinen empatia on ainut keino saavuttaa narsistin minuuden ja minäkuvan eheyttämistä. Tunnen hyvin vahvasti narsistisen henkilön joka todella huonoon tilaan joutuessaan sai minulta kaiken tuen ja ymmärryksen, tästä alkoi pieni kehitys hänen persoonassaan. Tutustuin aiheeseen ja empatia on terapeutillekin keino kommunikoida narsistin kanssa.
vaikeaahan se on. mielenkiintoista että narsistin on pakko saada tietää uudesta ihmisestä jotain mihin verrata itseään jotta pääsee tämän ihmisen yläpuolelle. Se on ihan pakonomaista ja mielenkiintoista miten narsisti sen jälkeen estää kaiken tiedon joka voisi horjuttaa tätä asetelmaa. Hän selittää jonkun ihmisen itsensä alapuolelle sekä itselleen että muille.
Narsistit ovat mielenkiintoisia ihmisiä.
Jos narsismi kumpuaa lapsuudessa koetusta häpeästä, niin miten on mahdollista että he eivät koe aikuisina minkäänlaista häpeää? Teoria kuulostaa aika ontuvalta.
Tilanteiden manipulointi, kysyttömyys ottaa vastuuta teoistaan on merkki siitä häpeästä. Kuin lapsi joka ei suostu kuuntelemaan käskyjä tai sitä mitä on tehnyt väärin, nämä kieltävät koko totuuden olemassaolon ja kääntää omat vikansa uhrin syyksi ja kannettavaksi.
Eli narsistin reaktio häpeän tunteeseen on kuin kolmevuotiaalla. "En se minä ollut!!".
Ja aivan kuten kolmevuotias joka keksii mielikuvitus olennon, tapahtumat sen ympärille ja syyttää sitä tapahtumista, myös narsisti keksii mielikuvitus vihollisensa, mutta ihan oikeasta ihmisestä ja asettaa tähän häpeänsä. Kolmevuotiasta pitää ohjata ja auttaa häpeäkokemuksen terveeseen käsittelyyn, mutta aikuisen kanssa sitä ei voi enää tehdä. Narsisti jätettiin varhaislapsuudessa täysin yksin käsittelemään pelkotilojaan ja häpeäkokemuksiaan ja mielikuvituksen käytöstä ja häpeän siirrosta tuli hänelle selviytymiskeino.
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan jos pyhittää koko elämänsä huomion saamiseen ja pätemisiin. Että normaalin elämän viettäminen ei onnistu, kun jahtaa vain huomiota ja tekee itsensä tärkeäksi.
Ap
Ei tuollainen käyttäytyminen vielä tee kenestäkään narsistia. Tulee myös mieleen, että kyseessä on sinun tulkintasi hänen käytöksestään - arvostelet hänen persoonaansa ja toimintaansa. Miten hänen tulisi käyttäytyä ollakseen "normaali" sinun asteikollasi? Mitä tämä "päteminen" oikein konkreettisesti on tai itsensä "tärkeäksi tekeminen"? Miksi olet hänen seurassaan, jos sinulla on tarve arvostella ja tuomita hänen käyttäytymistään?
Narsistilla on objektisuhteiden häiriö. Hän käyttää muita ihmisiä oman itsensä osaobjekteina, mutta myös narsististen ihmisten seuraan vapaaehtoisesti hakeutuvilla on samanlaista problematiikkaa. He tulevat narsistin "nielaisemiksi" (introjektio) mielellään, koska heillä on ihailun nälkää ja tarve ihailla toista (sijoittaa omia antejaan ja kykyjään muihin).
Narsisteja on paljon mm. kirkon piirissä töissä. Osaavat hyvin piilottaa nuo piirteet ja työpaikalla heistä pidetään ja heitä arvostetaan, ovat ihmisläheisiä ja tulevat hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Kotona voi tilanne olla toinen.
Eli en sanoisi että kaikki ovat pahantahtoisia tarkoituksella, mutta eivät pysty läheisiltään peittämään niitä piirteitä mitkä tekevät narsistista narsistin.
Mielestäni on. Tosin he eivät ole narsisteja vaan autisteja. Eivät ymmärrä toisten ihmisten tunteiden päälle, yleensä eivät yleensäkään tunteile vaan ovat tunnekylmiä. Toimivat samalla tavalla kuin narsistit, mutteivat tahallaan vaan koska eivät osaa muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden joka on kyllä muuten kiltti ja hyväntahtoinen yleensä, mutta välillä tulee näitä outoja kaasuvalotustilanteita ja kuin tekisi tahallaan asioita joiden olen kertonut tuottavan itselleni ahdostusta. Lisäksi puhunut minusta selkäni takana kaverilleni ja kieltää nämä puhumoset, vaikka ylistelee itseään aivan pirun rehelliseksi ja luotettavaksi.
Narsistit hokevat olevansa juuri sitä mitä he EIVÄT ole. Eli rehellisiä, luotettavia, rakastavia, reiluja. Hah, juuri tasan päinvastoin!
Narsistien kohdalla on tärkeää päästää heidän sanahelinää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sanaan ei voi yhtään luottaa. Totuuden heistä kertovat heidän tekonsa ja miten kohtelevat ihmisiä.
Juuri näin. Narsisti on mielestään aina uhri, joten hän ei ole mielestään koskaan vahingoittanut toisia. Kostonhalu on suuri, varsinkin, jos on vetäytynyt taustalle tai laittanut välit poikki. Narsistin omakuva on täysin utopinen.
Psykopaatti on psykopaatti ihan synnynnäisesti kehittymättä sellaiseksi. Asosiaalisesta en tiedä. Olisiko sitten kuitenkin kyse ehkä tuollaisesta?