Baby blues / Lapsivuodemasennus - kokemuksia?
Vaikean raskausmyrkytyksen, pitkän sairaalassaolon ja keskoslapsen syntymän jälkeen olen sairastunut lapsivuodemasennukseen. Olisiko täällä kohtalotovereita? Olisi kiva kuulla, mikä helpotti oloanne ja miten hoiditte itseänne /teitä hoidettiin? Lääkkeitä, terapiaa, keskusteluapua? Kuinka kauan masennus kesti?
Olen ihan hajalla tämän tilani kanssa. Kaikille teeskeneteln että ihan hyvin menee vaikka koko ajan ahdistaa.
Kommentit (6)
Olen ollut lääkärin juttusilla nyt neljä kertaa. Masennuslääkitystä pohditaan. Ahdistukseen olen saanut lääkettä jota otan nyt tarvittaessa.
Olen sairastanut masennusta ennenkin ja käynyt silloin puolentoista vuoden terapian läpi. Lääkeitä meni silloin pitkään, en edes tarkkaan muista kuinka piytkän ajan niitä söin.
Mieheni kyllä tukee minua parhaansa mukaan, ihanampaa miestä ei voisi olla.
vauva on nyt 1 kk ikäinen.
Vierailija:
Hei! Itse sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen toisen lapseni jälkeen. Nyt siitä on reilu vuosi ja hengissä ollaan. En tiedä oletko jo käynyt lääkärissä, mutta se kannattaa. Lääkäri päättää kanssasi yhdessä tarvitsetko lääkitystä ja muuta terapiaa. Myös kotiin olisi tärkeää saada apua arjen pyörittämiseen. Saatko mieheltäsi tukea ja apua vauvan hoidossa? Minä syön edelleen lääkettä ja käyn terapiassa, mutta voiton puolella olen jo. Alussa oli tosi vaikeaa, se ahdistus ja unettomuus oli kamalaa. Onko vauvasi minkä ikäinen? On tärkeää, että haet apua ajoissa ja saat nauttia vauvastasi.
Omasta asennoitumisesta riippuu paljon.
sinnittelin väsymyksen rajoille aina siihen asti kun vauva oli 4,5kk. Pystyin vetämään " kaikki hyvin" roolia, vaikka kävinkin neuvola psykologin kanssa juttelemassa rankasta synnytyksestä ja raskauden herättämistä tunteista.
Lopulta olin unettomien öiden ja ruokahaluttomuuden (-30kg/3kk) seurauksena niin psyykkisesti rappiolla, että mieheni kirjaimellisesti vei minut akuuttiin sairaalahoitoon. Olin sairaalassa 3 viikkoa hoidettavana, diagnoosina erittäin vaikea, psykoositasoinen masennus.
Minut pelasti hyvä hoito, oikea lääkitys, hyvä ja jatkuva terapia, läheisten tuki sekä pieni vauvani, jota opin rakastamaan ihan uudella tavalla kun selvisin väsymiskierteestäni ulos.
Lääkkeitä söin 6kk ja kävin säännöllisesti psykologin juttusilla. 8 kk sairaalajakson jälkeen, todettiin, että olen selvinnyt " voittajana" ja toipumista pidettiin käsittämättömänä (sairaalassa minua hoitanut psykiatri arveli huomattavasti pidempää toipumisjaksoa).
Toivotan sinulle paljon voimia ja rakastavia ihmisiä ympärille, SINÄ selviät varmasti!!!
Pari päivää jokaisen synnytyksen jälkeen olen saanut baby bluesin eli itkeskellyt pari päivää ihan turhia asioita. Tämä menee kuitenkin onneksi ohi 1-2 päivässä. Lapsivuodemasennuksesta ei onneksi ole kokemusta muuta kuin ystäväni kautta. Hänellä se kesti yli 1v, kun ei tajunnut hakea apua tarpeeksi ajoissa. Älä ujostele/pelkää hakea apua, nopeammin pääset nauttimaan lapsestasi!
siivouksista, ruokanlaitosta, jne?? Kotihommat odottaa, valmisruokaa saa kaupasta. Ota aikaa vaan itsellesi ja vauvan kanssa olemiseen. Kaikki muu on toissijaista. Lähde ulos. Kun pääset pois kodista hengittämään raitista ilmaa, kuuntelemaan hiljaisuutta, mieli virkistyy... Ei tartte olla täydellinen!! Pyydä kaveria/sukulaista lapsenvahdiksi. Ei se vauva siihen kuole, jos äiti on pari kolme tuntia poissa!
Hei! Itse sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen toisen lapseni jälkeen. Nyt siitä on reilu vuosi ja hengissä ollaan. En tiedä oletko jo käynyt lääkärissä, mutta se kannattaa. Lääkäri päättää kanssasi yhdessä tarvitsetko lääkitystä ja muuta terapiaa. Myös kotiin olisi tärkeää saada apua arjen pyörittämiseen. Saatko mieheltäsi tukea ja apua vauvan hoidossa? Minä syön edelleen lääkettä ja käyn terapiassa, mutta voiton puolella olen jo. Alussa oli tosi vaikeaa, se ahdistus ja unettomuus oli kamalaa. Onko vauvasi minkä ikäinen? On tärkeää, että haet apua ajoissa ja saat nauttia vauvastasi.