Ennen pääsi ilman yliopistotutkintoa ihan hyville liksoille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osittainhan tämä johtuu siitä, että lähes kaikki, joilla on tarmoa ja järkeä myös käyvät sen yliopiston. Se kun on Suomessa ihan ilmaista. 

Toisaalta nykyäänkään ei kaikilla ole sitä tarmoa ja järkeä, eli motivaatiota ja lahjakkuutta, jota korkeakouluopintoihin tarvitaan.

Niin? Ahkerat ja järkevät pärjäsivät ennen ja nyt. Keinot pärjäämiseen vain olivat erilaiset. Jos ei taidot riitä korkeakouluun, niin harvemmin ne riittävät työelämän johtopaikoillekaan. 

Tämä on talous- ja kasvatustieteessä ihan tuttu malli. Eli koulutetut eivät välttämättä pärjää koulutuksensa ansiosta, mutta pärjäävät ihmiset suorittavat myös ne koulutukset. Eivätkä todellakaan jää marisemaan siitä, että ne vaaditaan. 

Maisteri kelpaa töihin valtion, kaupunkien ja kuntien palvelukseen, kun maisterin opinnoilla ei teollisuuden työpaikoilla pärjää.

Mistä ihmeestä tämä käsitys oikein on syntynyt? Epäilen, että lieneekö nämä tyypit itsekään olleet koskaan teollisuudessa töissä ja jos ovat, niin jossain kymmenen hengen nyrkkipajassa korkeintaan. Muuten ei selittyisi se, etteivät ole koskaan törmänneet maisteriin tai diplomi-insinööriin teollisuudessa. 

Tämän lisäksi on muitakin elinkeinoja kuin teollisuus, niin kuin joku ja maintsikin. Media, viestintä, it, rehoitus, tekninen suunnittelu jne. Kaikki pyörivät enimmäkseen korkeakoulutetulla työvoimalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osittainhan tämä johtuu siitä, että lähes kaikki, joilla on tarmoa ja järkeä myös käyvät sen yliopiston. Se kun on Suomessa ihan ilmaista. 

Toisaalta nykyäänkään ei kaikilla ole sitä tarmoa ja järkeä, eli motivaatiota ja lahjakkuutta, jota korkeakouluopintoihin tarvitaan.

Niin? Ahkerat ja järkevät pärjäsivät ennen ja nyt. Keinot pärjäämiseen vain olivat erilaiset. Jos ei taidot riitä korkeakouluun, niin harvemmin ne riittävät työelämän johtopaikoillekaan. 

Tämä on talous- ja kasvatustieteessä ihan tuttu malli. Eli koulutetut eivät välttämättä pärjää koulutuksensa ansiosta, mutta pärjäävät ihmiset suorittavat myös ne koulutukset. Eivätkä todellakaan jää marisemaan siitä, että ne vaaditaan. 

Maisteri kelpaa töihin valtion, kaupunkien ja kuntien palvelukseen, kun maisterin opinnoilla ei teollisuuden työpaikoilla pärjää.

Eikähän teollisuudenkin myynti ja talousjohtaminen pyöri aika lailla kauppatieteen maisterien voimin. Samoin kuin viestintä ja HR.

Talousjohtaminen on vain keksitty nimike yrityksen kirjanpidolle ja muulle rahaliikenteelle. Ei siinä maisterin vuosia kestäviä opintoja tarvitse olla.

Ei kannata puhua asioista joista ei mitään tiedä. Muiden ammatteja ja tehtäviä on aina niin helppo vähätellä kun ei näe mitä kaikkea siihen arkeen oikeasti kuuluu.

Yhtä hyvin voisin väittää että teollisuudessa insinöörin homma on vain vähän hienompaa huoltomiehen hommaa joka katsoo että koneet pysyvät pyörimässä. No tiedät itsekin että ei se ihan niin mene. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.

Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.

Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.

Niin no eri ammateissa maksetaan erilaista palkkaa. Palkka on juuri tietyn työn kysynnän ja tarjonnan tasapainohinta, eli pienin hinta, jolla juuri tähän työhön saadaan työntekijöitä.

Mieshoitajilla, "pojilla", on samat palkat kuin naishoitajilla.

Väitätkö tosissas että hoitajien yms naisvaltaisten alojen palkat määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan?

Kyllä väitän.

Se kysynnän ja tarjonnan tasapainopiste tosin määritellään työnantaja- ja työntekijäliittojen TES-neuvottelupöydässä, eikä yksittäisen työntekijän tasolla. Siitä saamme kiittää yleissitovaa työmarkkinasysteemiämme.

Väität väärin. Kyllä aina on olemassa palkanmaksuvaran maksimi jota ei voida ylittää vaikka olisi miten kova työvoimapula tahansa. Varsinkin julkisella puolella on olemassa se rahamäärä joka on käytössä eikä se muuksi muutu koska siellä ei voi laittaa edes kustannuksia hintoihin.

Ilman muuta on palkanmaksuvaran maksimi, kuten on myös työmarkkinoilla olevien työntekijöiden määrän maksimi. Tämä on osa sitä kysynnän ja tarjonnan tasapainon mekanismia.

Eli siis palkkoja ei määritä vain kysyntä tai tarjonta vaan myös esim. palkanmaksuvara, hintakilpailukyky ja muiden työehtojen tärkeys yritykselle.

Tästä syystä palkat eivät useinkaan seuraa läheskään suoraan kysyntää ja tarjontaa vaan alakohtainen vaihtelu on todella suurta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista kyllä, maisteriksi valmistunut ei tänä päivänä saa sitä ensimmäistäkään tutkintonsa veroista työpaikkaa.

Monelle nuorelle aikuiselle käy niin, että pääsee haastatteluun asti, ja on siinä maaliviivalla toisen hakijan kanssa, ja se toinen saa paikan, kun hällä on sitä kokemusta enemmän. Miten sitä työkokemusta voi saada, jos ei saa sitä ensimmäistäkään paikkaa valmistuttuaan?? Sitten ihmetellään suureen ääneen nuorten aikuistenkin työttömyyttä 🤷🏻

Jos on hankkiutunut naistutkimuksen maisteriksi, ei tarvitse ihmetellä ettei töitä löydy. Kannattaa lukea tekniikan alalla diplomi-insinööriksi. Jos vielä ymmärtää mitä opiskelee ja muistaa asioita vielä tenttien jälkeenkin, voi hyvinkin pärjätä työhaastattelussa ja saada töitä. Ja silloin on usein palkkakin kohdallaan.

Tuota naistutkimusta tuodaan aina esiin vaikka se on varmaan yksi kaikkein pienmmistä aloista korkeakouluista. Humanistisen alan maistereistakin iso osa on lukenut mm. kieliä ja muita vastaavia varsin käytännönläheisiä aineita ja moni valmistuu alansa opettajaksi.

Alansa opettajaksi valmistuminen on vähän sisäänlämpiävää opiskelua. Välttämätöntä toki hyödyllisillekin aloille, mutta jos esimerkiksi kirkkoslaavia opiskellaan vain tullakseen kirkkoslaavin opettajaksi, ei hommassa välttämättä ole järkeä. Sen sijaan lujuuslaskujen, diskreetin kosinimuunnoksen tai Unix-ajurien osaajalle löytyy helposti hyväpalkkaisia hommia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osittainhan tämä johtuu siitä, että lähes kaikki, joilla on tarmoa ja järkeä myös käyvät sen yliopiston. Se kun on Suomessa ihan ilmaista. 

Toisaalta nykyäänkään ei kaikilla ole sitä tarmoa ja järkeä, eli motivaatiota ja lahjakkuutta, jota korkeakouluopintoihin tarvitaan.

Niin? Ahkerat ja järkevät pärjäsivät ennen ja nyt. Keinot pärjäämiseen vain olivat erilaiset. Jos ei taidot riitä korkeakouluun, niin harvemmin ne riittävät työelämän johtopaikoillekaan. 

Tämä on talous- ja kasvatustieteessä ihan tuttu malli. Eli koulutetut eivät välttämättä pärjää koulutuksensa ansiosta, mutta pärjäävät ihmiset suorittavat myös ne koulutukset. Eivätkä todellakaan jää marisemaan siitä, että ne vaaditaan. 

Maisteri kelpaa töihin valtion, kaupunkien ja kuntien palvelukseen, kun maisterin opinnoilla ei teollisuuden työpaikoilla pärjää.

Melkoisen mielenkiintoinen väite. En nyt tarkkaa lukua muista, mutta täytyy kaivaa tilastot esiin.

Joka tapauksessa tekniikan alan dippainsseistä oli aika vähän työttömänä ja hyvin iso osa ysityisellä sektorilla töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osittainhan tämä johtuu siitä, että lähes kaikki, joilla on tarmoa ja järkeä myös käyvät sen yliopiston. Se kun on Suomessa ihan ilmaista. 

Toisaalta nykyäänkään ei kaikilla ole sitä tarmoa ja järkeä, eli motivaatiota ja lahjakkuutta, jota korkeakouluopintoihin tarvitaan.

Niin? Ahkerat ja järkevät pärjäsivät ennen ja nyt. Keinot pärjäämiseen vain olivat erilaiset. Jos ei taidot riitä korkeakouluun, niin harvemmin ne riittävät työelämän johtopaikoillekaan. 

Tämä on talous- ja kasvatustieteessä ihan tuttu malli. Eli koulutetut eivät välttämättä pärjää koulutuksensa ansiosta, mutta pärjäävät ihmiset suorittavat myös ne koulutukset. Eivätkä todellakaan jää marisemaan siitä, että ne vaaditaan. 

Maisteri kelpaa töihin valtion, kaupunkien ja kuntien palvelukseen, kun maisterin opinnoilla ei teollisuuden työpaikoilla pärjää.

Duoda noin...

Diplomi-insinööri on maisteritason tutkinto.

Väität siis etteivät dippainssit pärjää teollisuuden työpaikoilla.

Minä taas sanon sinulle että höpö höpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osittainhan tämä johtuu siitä, että lähes kaikki, joilla on tarmoa ja järkeä myös käyvät sen yliopiston. Se kun on Suomessa ihan ilmaista. 

Toisaalta nykyäänkään ei kaikilla ole sitä tarmoa ja järkeä, eli motivaatiota ja lahjakkuutta, jota korkeakouluopintoihin tarvitaan.

Niin? Ahkerat ja järkevät pärjäsivät ennen ja nyt. Keinot pärjäämiseen vain olivat erilaiset. Jos ei taidot riitä korkeakouluun, niin harvemmin ne riittävät työelämän johtopaikoillekaan. 

Tämä on talous- ja kasvatustieteessä ihan tuttu malli. Eli koulutetut eivät välttämättä pärjää koulutuksensa ansiosta, mutta pärjäävät ihmiset suorittavat myös ne koulutukset. Eivätkä todellakaan jää marisemaan siitä, että ne vaaditaan. 

Maisteri kelpaa töihin valtion, kaupunkien ja kuntien palvelukseen, kun maisterin opinnoilla ei teollisuuden työpaikoilla pärjää.

Eikähän teollisuudenkin myynti ja talousjohtaminen pyöri aika lailla kauppatieteen maisterien voimin. Samoin kuin viestintä ja HR.

Talousjohtaminen on vain keksitty nimike yrityksen kirjanpidolle ja muulle rahaliikenteelle. Ei siinä maisterin vuosia kestäviä opintoja tarvitse olla.

Sanot sinä millä kokemuksella ja pätevyydellä? Ja ei, talousjohtaminessa kirjanpidolla on loppujen vain pieni rooli. Toki sen pitää olla oikein, mutta ei ole johtamisen ydin. Mutta ehkäpä tätä on turha yrittää selittää sinulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista kyllä, maisteriksi valmistunut ei tänä päivänä saa sitä ensimmäistäkään tutkintonsa veroista työpaikkaa.

Monelle nuorelle aikuiselle käy niin, että pääsee haastatteluun asti, ja on siinä maaliviivalla toisen hakijan kanssa, ja se toinen saa paikan, kun hällä on sitä kokemusta enemmän. Miten sitä työkokemusta voi saada, jos ei saa sitä ensimmäistäkään paikkaa valmistuttuaan?? Sitten ihmetellään suureen ääneen nuorten aikuistenkin työttömyyttä 🤷🏻

Jos on hankkiutunut naistutkimuksen maisteriksi, ei tarvitse ihmetellä ettei töitä löydy. Kannattaa lukea tekniikan alalla diplomi-insinööriksi. Jos vielä ymmärtää mitä opiskelee ja muistaa asioita vielä tenttien jälkeenkin, voi hyvinkin pärjätä työhaastattelussa ja saada töitä. Ja silloin on usein palkkakin kohdallaan.

Tuota naistutkimusta tuodaan aina esiin vaikka se on varmaan yksi kaikkein pienmmistä aloista korkeakouluista. Humanistisen alan maistereistakin iso osa on lukenut mm. kieliä ja muita vastaavia varsin käytännönläheisiä aineita ja moni valmistuu alansa opettajaksi.

Alansa opettajaksi valmistuminen on vähän sisäänlämpiävää opiskelua. Välttämätöntä toki hyödyllisillekin aloille, mutta jos esimerkiksi kirkkoslaavia opiskellaan vain tullakseen kirkkoslaavin opettajaksi, ei hommassa välttämättä ole järkeä. Sen sijaan lujuuslaskujen, diskreetin kosinimuunnoksen tai Unix-ajurien osaajalle löytyy helposti hyväpalkkaisia hommia.

Oletko kuullut esim. sellaisista kielistä kuin englanti, ruotsi, saksa tai ranska? Meinaan, että aika monelta it- jampalta jäisi duunit puolitiehen, ellei joku olisi heille joskus englantia opettanut. 

Nämä palstatrollit eivät osaa muuta tehdä kuin hokea kirkkoslaavia ja naistutkimusta (jota ei edes enää opeteta missään). Kuvittelisi, että trollailun lomassa voisi vaikka vähän googlailla, niin tietäisi, mitä siellä yliopistolla tehdään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osittainhan tämä johtuu siitä, että lähes kaikki, joilla on tarmoa ja järkeä myös käyvät sen yliopiston. Se kun on Suomessa ihan ilmaista. 

Toisaalta nykyäänkään ei kaikilla ole sitä tarmoa ja järkeä, eli motivaatiota ja lahjakkuutta, jota korkeakouluopintoihin tarvitaan.

Niin? Ahkerat ja järkevät pärjäsivät ennen ja nyt. Keinot pärjäämiseen vain olivat erilaiset. Jos ei taidot riitä korkeakouluun, niin harvemmin ne riittävät työelämän johtopaikoillekaan. 

Tämä on talous- ja kasvatustieteessä ihan tuttu malli. Eli koulutetut eivät välttämättä pärjää koulutuksensa ansiosta, mutta pärjäävät ihmiset suorittavat myös ne koulutukset. Eivätkä todellakaan jää marisemaan siitä, että ne vaaditaan. 

Maisteri kelpaa töihin valtion, kaupunkien ja kuntien palvelukseen, kun maisterin opinnoilla ei teollisuuden työpaikoilla pärjää.

Eikähän teollisuudenkin myynti ja talousjohtaminen pyöri aika lailla kauppatieteen maisterien voimin. Samoin kuin viestintä ja HR.

Talousjohtaminen on vain keksitty nimike yrityksen kirjanpidolle ja muulle rahaliikenteelle. Ei siinä maisterin vuosia kestäviä opintoja tarvitse olla.

Epäilemättä pienyrityksen talousjohtaminen onnistuu ihan kansakoulupohjalta. Tämähän on se näkökulma, josta sinä talousjohtamisen tehtäväkenttää tarkastelet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.

Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.

Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.

Kukaan ei kiellä tyttöä menemästä asfalttimieheksi, jos tuntee jaksavansa.

Tai rekkakuskiksi. Oman pojan kaveri, ikää 21 vuotta, on ilman mitään koulutusta rekkakuskina, ja ihan hyvinhän tuossa tienaa jos vaan jaksaa paahtaa pitkää päivää.

Hoitajatko ei jaksa painaa pitkää päivää?

Väitän että rekkakuski ei pysty eikä jaksa tehdä hoitajan töitä. Aina miesvaltaisilla aloilla sössötetään jotain työn raskaudesta ja vaativuudesta. Koneet hoitaa. Eiköhän tulevaisuudessa nuo miesvaltaiset raskaat (muka) alat naisvaltaistu. Samaan aikaan myös palkkakehitys näillä aloilla tulee katkeamaan. Katsokaapa vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.

Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.

Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.

Niin no eri ammateissa maksetaan erilaista palkkaa. Palkka on juuri tietyn työn kysynnän ja tarjonnan tasapainohinta, eli pienin hinta, jolla juuri tähän työhön saadaan työntekijöitä.

Mieshoitajilla, "pojilla", on samat palkat kuin naishoitajilla.

Väitätkö tosissas että hoitajien yms naisvaltaisten alojen palkat määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan?

Kyllä väitän.

Se kysynnän ja tarjonnan tasapainopiste tosin määritellään työnantaja- ja työntekijäliittojen TES-neuvottelupöydässä, eikä yksittäisen työntekijän tasolla. Siitä saamme kiittää yleissitovaa työmarkkinasysteemiämme.

Väität väärin. Kyllä aina on olemassa palkanmaksuvaran maksimi jota ei voida ylittää vaikka olisi miten kova työvoimapula tahansa. Varsinkin julkisella puolella on olemassa se rahamäärä joka on käytössä eikä se muuksi muutu koska siellä ei voi laittaa edes kustannuksia hintoihin.

Ilman muuta on palkanmaksuvaran maksimi, kuten on myös työmarkkinoilla olevien työntekijöiden määrän maksimi. Tämä on osa sitä kysynnän ja tarjonnan tasapainon mekanismia.

Eli siis palkkoja ei määritä vain kysyntä tai tarjonta vaan myös esim. palkanmaksuvara, hintakilpailukyky ja muiden työehtojen tärkeys yritykselle.

Tästä syystä palkat eivät useinkaan seuraa läheskään suoraan kysyntää ja tarjontaa vaan alakohtainen vaihtelu on todella suurta.

Valtiolta löytyy kyllä rahaa it-aloille, kaiken maailman konsulteille, asvattimiehille, junankulettajille, jopa hoitoalan keikkafirmoille, muttei hoitajille. Aina löytyy kaikenmaailman selityksiä miksi miesvaltaisille aloille maksetaan, naisvaltaisille ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.

Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.

Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.

Niin no eri ammateissa maksetaan erilaista palkkaa. Palkka on juuri tietyn työn kysynnän ja tarjonnan tasapainohinta, eli pienin hinta, jolla juuri tähän työhön saadaan työntekijöitä.

Mieshoitajilla, "pojilla", on samat palkat kuin naishoitajilla.

Väitätkö tosissas että hoitajien yms naisvaltaisten alojen palkat määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan?

Kyllä väitän.

Se kysynnän ja tarjonnan tasapainopiste tosin määritellään työnantaja- ja työntekijäliittojen TES-neuvottelupöydässä, eikä yksittäisen työntekijän tasolla. Siitä saamme kiittää yleissitovaa työmarkkinasysteemiämme.

Väität väärin. Kyllä aina on olemassa palkanmaksuvaran maksimi jota ei voida ylittää vaikka olisi miten kova työvoimapula tahansa. Varsinkin julkisella puolella on olemassa se rahamäärä joka on käytössä eikä se muuksi muutu koska siellä ei voi laittaa edes kustannuksia hintoihin.

Ilman muuta on palkanmaksuvaran maksimi, kuten on myös työmarkkinoilla olevien työntekijöiden määrän maksimi. Tämä on osa sitä kysynnän ja tarjonnan tasapainon mekanismia.

Eli siis palkkoja ei määritä vain kysyntä tai tarjonta vaan myös esim. palkanmaksuvara, hintakilpailukyky ja muiden työehtojen tärkeys yritykselle.

Tästä syystä palkat eivät useinkaan seuraa läheskään suoraan kysyntää ja tarjontaa vaan alakohtainen vaihtelu on todella suurta.

Luettelemasi asiat ovat osa työn tasapainohinnan mekanismia ja nimenomaan työn kysynnän taustalla olevia rajoitteita. Työn tarjonta eli työntekijäpuoli vähät välittää palkanmaksuvarasta tai kilpailukyvystä, on "herrojen asia" huolehtia näistä.

Työn kysynnän ja tarjonnan tasapaino on aina alakohtaista, usein jopa henkilötasolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.

Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.

Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.

Hoitajilla on kovempi palkka kuin asfalttimiehillä, joiden palkkaa nostaa älyttömät ylityömäärät kun lyhyen kesäkauden aikana paiskitaan töitä vuorokaudet ympäri.

"Asfalttityöntekijä -tehtävänimikkeellä mediaanipalkka on 4 825 euroa, joka on Oikotien datan perusteella suurempi kuin palkansaajilla keskimäärin tänä vuonna. Asfalttityöntekijä-tehtävänimikkeen pienin palkka on 2 200 euroa kuukaudessa ja suurin palkka 5 000 euroa kuukaudessa."

Peruspalkka asfalttimiehellä siis noin 2200e, hoitajilla yli 3000e. Ja on niitä yli- yö- ja sunnuntaitöitä hoitajillekin niin paljon kuin jaksaa tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista kyllä, maisteriksi valmistunut ei tänä päivänä saa sitä ensimmäistäkään tutkintonsa veroista työpaikkaa.

Monelle nuorelle aikuiselle käy niin, että pääsee haastatteluun asti, ja on siinä maaliviivalla toisen hakijan kanssa, ja se toinen saa paikan, kun hällä on sitä kokemusta enemmän. Miten sitä työkokemusta voi saada, jos ei saa sitä ensimmäistäkään paikkaa valmistuttuaan?? Sitten ihmetellään suureen ääneen nuorten aikuistenkin työttömyyttä 🤷🏻

Jos on hankkiutunut naistutkimuksen maisteriksi, ei tarvitse ihmetellä ettei töitä löydy. Kannattaa lukea tekniikan alalla diplomi-insinööriksi. Jos vielä ymmärtää mitä opiskelee ja muistaa asioita vielä tenttien jälkeenkin, voi hyvinkin pärjätä työhaastattelussa ja saada töitä. Ja silloin on usein palkkakin kohdallaan.

Tuota naistutkimusta tuodaan aina esiin vaikka se on varmaan yksi kaikkein pienmmistä aloista korkeakouluista. Humanistisen alan maistereistakin iso osa on lukenut mm. kieliä ja muita vastaavia varsin käytännönläheisiä aineita ja moni valmistuu alansa opettajaksi.

Alansa opettajaksi valmistuminen on vähän sisäänlämpiävää opiskelua. Välttämätöntä toki hyödyllisillekin aloille, mutta jos esimerkiksi kirkkoslaavia opiskellaan vain tullakseen kirkkoslaavin opettajaksi, ei hommassa välttämättä ole järkeä. Sen sijaan lujuuslaskujen, diskreetin kosinimuunnoksen tai Unix-ajurien osaajalle löytyy helposti hyväpalkkaisia hommia.

On helppo vähätellä asioita joita ei itse pidä tärkeänä. Totuus on kuitenkin se että maailma menee eteenpäin juuri siksi että ihminen on ollut utelias ihan kaikilla elämän aloilla, ei vain niillä joista on näkynyt suoria nopeita hyötyjä. Moni nykyisin hyvin käytännönläheinen asia on alunperin saanut pohjansa hyvinkin teoreettisen tutkimuksen myötä jonka suoria hyötyjä ei ole silloin nähty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.

Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.

Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.

Niin no eri ammateissa maksetaan erilaista palkkaa. Palkka on juuri tietyn työn kysynnän ja tarjonnan tasapainohinta, eli pienin hinta, jolla juuri tähän työhön saadaan työntekijöitä.

Mieshoitajilla, "pojilla", on samat palkat kuin naishoitajilla.

Väitätkö tosissas että hoitajien yms naisvaltaisten alojen palkat määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan?

Kyllä väitän.

Se kysynnän ja tarjonnan tasapainopiste tosin määritellään työnantaja- ja työntekijäliittojen TES-neuvottelupöydässä, eikä yksittäisen työntekijän tasolla. Siitä saamme kiittää yleissitovaa työmarkkinasysteemiämme.

Väität väärin. Kyllä aina on olemassa palkanmaksuvaran maksimi jota ei voida ylittää vaikka olisi miten kova työvoimapula tahansa. Varsinkin julkisella puolella on olemassa se rahamäärä joka on käytössä eikä se muuksi muutu koska siellä ei voi laittaa edes kustannuksia hintoihin.

Ilman muuta on palkanmaksuvaran maksimi, kuten on myös työmarkkinoilla olevien työntekijöiden määrän maksimi. Tämä on osa sitä kysynnän ja tarjonnan tasapainon mekanismia.

Eli siis palkkoja ei määritä vain kysyntä tai tarjonta vaan myös esim. palkanmaksuvara, hintakilpailukyky ja muiden työehtojen tärkeys yritykselle.

Tästä syystä palkat eivät useinkaan seuraa läheskään suoraan kysyntää ja tarjontaa vaan alakohtainen vaihtelu on todella suurta.

Luettelemasi asiat ovat osa työn tasapainohinnan mekanismia ja nimenomaan työn kysynnän taustalla olevia rajoitteita. Työn tarjonta eli työntekijäpuoli vähät välittää palkanmaksuvarasta tai kilpailukyvystä, on "herrojen asia" huolehtia näistä.

Työn kysynnän ja tarjonnan tasapaino on aina alakohtaista, usein jopa henkilötasolla. 

Kyllä ja juuri siksi eri alojen palkkataso ei käytännössä enää juurikaan muodostu kysynnästä ja tarjonnasta vaan hyvin monista asioista jotka ovat vuosikymmenten aikana muokanneet sen vallitsevan palkkatason sellaiseksi kuin se nyt on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.

Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.

Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.

Niin no eri ammateissa maksetaan erilaista palkkaa. Palkka on juuri tietyn työn kysynnän ja tarjonnan tasapainohinta, eli pienin hinta, jolla juuri tähän työhön saadaan työntekijöitä.

Mieshoitajilla, "pojilla", on samat palkat kuin naishoitajilla.

Väitätkö tosissas että hoitajien yms naisvaltaisten alojen palkat määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan?

Kyllä väitän.

Se kysynnän ja tarjonnan tasapainopiste tosin määritellään työnantaja- ja työntekijäliittojen TES-neuvottelupöydässä, eikä yksittäisen työntekijän tasolla. Siitä saamme kiittää yleissitovaa työmarkkinasysteemiämme.

Väität väärin. Kyllä aina on olemassa palkanmaksuvaran maksimi jota ei voida ylittää vaikka olisi miten kova työvoimapula tahansa. Varsinkin julkisella puolella on olemassa se rahamäärä joka on käytössä eikä se muuksi muutu koska siellä ei voi laittaa edes kustannuksia hintoihin.

Ilman muuta on palkanmaksuvaran maksimi, kuten on myös työmarkkinoilla olevien työntekijöiden määrän maksimi. Tämä on osa sitä kysynnän ja tarjonnan tasapainon mekanismia.

Eli siis palkkoja ei määritä vain kysyntä tai tarjonta vaan myös esim. palkanmaksuvara, hintakilpailukyky ja muiden työehtojen tärkeys yritykselle.

Tästä syystä palkat eivät useinkaan seuraa läheskään suoraan kysyntää ja tarjontaa vaan alakohtainen vaihtelu on todella suurta.

Valtiolta löytyy kyllä rahaa it-aloille, kaiken maailman konsulteille, asvattimiehille, junankulettajille, jopa hoitoalan keikkafirmoille, muttei hoitajille. Aina löytyy kaikenmaailman selityksiä miksi miesvaltaisille aloille maksetaan, naisvaltaisille ei.

Valtiolla? Vain noin 1.1% sairaanhoitajista työskentelee valtion palveluksessa. Pääosa kunnissa tai yksityisellä. "Junankulettajat" ovat kyllä kaikki valtiolla töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osittainhan tämä johtuu siitä, että lähes kaikki, joilla on tarmoa ja järkeä myös käyvät sen yliopiston. Se kun on Suomessa ihan ilmaista. 

Toisaalta nykyäänkään ei kaikilla ole sitä tarmoa ja järkeä, eli motivaatiota ja lahjakkuutta, jota korkeakouluopintoihin tarvitaan.

Niin? Ahkerat ja järkevät pärjäsivät ennen ja nyt. Keinot pärjäämiseen vain olivat erilaiset. Jos ei taidot riitä korkeakouluun, niin harvemmin ne riittävät työelämän johtopaikoillekaan. 

Tämä on talous- ja kasvatustieteessä ihan tuttu malli. Eli koulutetut eivät välttämättä pärjää koulutuksensa ansiosta, mutta pärjäävät ihmiset suorittavat myös ne koulutukset. Eivätkä todellakaan jää marisemaan siitä, että ne vaaditaan. 

Maisteri kelpaa töihin valtion, kaupunkien ja kuntien palvelukseen, kun maisterin opinnoilla ei teollisuuden työpaikoilla pärjää.

Eikähän teollisuudenkin myynti ja talousjohtaminen pyöri aika lailla kauppatieteen maisterien voimin. Samoin kuin viestintä ja HR.

Talousjohtaminen on vain keksitty nimike yrityksen kirjanpidolle ja muulle rahaliikenteelle. Ei siinä maisterin vuosia kestäviä opintoja tarvitse olla.

Epäilemättä pienyrityksen talousjohtaminen onnistuu ihan kansakoulupohjalta. Tämähän on se näkökulma, josta sinä talousjohtamisen tehtäväkenttää tarkastelet.

Ja kun katselee keskimääräisen pienyrityksen talouslukuja ja sitä miten suunnitelmallisesti siellä rahaa käytetään niin voi todeta että pienet talousalan opinnot eivät olisi monelle kansakoulupohjaiselle yrittäjällekään pahitteeksi. Monen pienen yrityksen budjetointi perustuu siihen paljonko rahaa pitäisi saada että ei mennä miinukselle, ei sille miten tilannetta saataisiin kehitettyä niin että syntyy oikeaa aitoa kasvua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.

Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.

Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.

Niin no eri ammateissa maksetaan erilaista palkkaa. Palkka on juuri tietyn työn kysynnän ja tarjonnan tasapainohinta, eli pienin hinta, jolla juuri tähän työhön saadaan työntekijöitä.

Mieshoitajilla, "pojilla", on samat palkat kuin naishoitajilla.

Väitätkö tosissas että hoitajien yms naisvaltaisten alojen palkat määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan?

Kyllä väitän.

Se kysynnän ja tarjonnan tasapainopiste tosin määritellään työnantaja- ja työntekijäliittojen TES-neuvottelupöydässä, eikä yksittäisen työntekijän tasolla. Siitä saamme kiittää yleissitovaa työmarkkinasysteemiämme.

Väität väärin. Kyllä aina on olemassa palkanmaksuvaran maksimi jota ei voida ylittää vaikka olisi miten kova työvoimapula tahansa. Varsinkin julkisella puolella on olemassa se rahamäärä joka on käytössä eikä se muuksi muutu koska siellä ei voi laittaa edes kustannuksia hintoihin.

Ilman muuta on palkanmaksuvaran maksimi, kuten on myös työmarkkinoilla olevien työntekijöiden määrän maksimi. Tämä on osa sitä kysynnän ja tarjonnan tasapainon mekanismia.

Eli siis palkkoja ei määritä vain kysyntä tai tarjonta vaan myös esim. palkanmaksuvara, hintakilpailukyky ja muiden työehtojen tärkeys yritykselle.

Tästä syystä palkat eivät useinkaan seuraa läheskään suoraan kysyntää ja tarjontaa vaan alakohtainen vaihtelu on todella suurta.

Valtiolta löytyy kyllä rahaa it-aloille, kaiken maailman konsulteille, asvattimiehille, junankulettajille, jopa hoitoalan keikkafirmoille, muttei hoitajille. Aina löytyy kaikenmaailman selityksiä miksi miesvaltaisille aloille maksetaan, naisvaltaisille ei.

Valtiota et voi tässä syyttää.

Vaan persaukista kuntatyönantajaa ja Millariikkaa. He sairaanhoitajien palkoista neuvottelemalla sopivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista kyllä, maisteriksi valmistunut ei tänä päivänä saa sitä ensimmäistäkään tutkintonsa veroista työpaikkaa.

Monelle nuorelle aikuiselle käy niin, että pääsee haastatteluun asti, ja on siinä maaliviivalla toisen hakijan kanssa, ja se toinen saa paikan, kun hällä on sitä kokemusta enemmän. Miten sitä työkokemusta voi saada, jos ei saa sitä ensimmäistäkään paikkaa valmistuttuaan?? Sitten ihmetellään suureen ääneen nuorten aikuistenkin työttömyyttä 🤷🏻

Jos on hankkiutunut naistutkimuksen maisteriksi, ei tarvitse ihmetellä ettei töitä löydy. Kannattaa lukea tekniikan alalla diplomi-insinööriksi. Jos vielä ymmärtää mitä opiskelee ja muistaa asioita vielä tenttien jälkeenkin, voi hyvinkin pärjätä työhaastattelussa ja saada töitä. Ja silloin on usein palkkakin kohdallaan.

Tuota naistutkimusta tuodaan aina esiin vaikka se on varmaan yksi kaikkein pienmmistä aloista korkeakouluista. Humanistisen alan maistereistakin iso osa on lukenut mm. kieliä ja muita vastaavia varsin käytännönläheisiä aineita ja moni valmistuu alansa opettajaksi.

Alansa opettajaksi valmistuminen on vähän sisäänlämpiävää opiskelua. Välttämätöntä toki hyödyllisillekin aloille, mutta jos esimerkiksi kirkkoslaavia opiskellaan vain tullakseen kirkkoslaavin opettajaksi, ei hommassa välttämättä ole järkeä. Sen sijaan lujuuslaskujen, diskreetin kosinimuunnoksen tai Unix-ajurien osaajalle löytyy helposti hyväpalkkaisia hommia.

Oletko kuullut esim. sellaisista kielistä kuin englanti, ruotsi, saksa tai ranska? Meinaan, että aika monelta it- jampalta jäisi duunit puolitiehen, ellei joku olisi heille joskus englantia opettanut. 

Nämä palstatrollit eivät osaa muuta tehdä kuin hokea kirkkoslaavia ja naistutkimusta (jota ei edes enää opeteta missään). Kuvittelisi, että trollailun lomassa voisi vaikka vähän googlailla, niin tietäisi, mitä siellä yliopistolla tehdään. 

Ai että oikein palstatrollí? Mitäs jos ensin lukisit ja ihan ajatuksella, mitä kirjoitin. Lainaan: "Alansa opettajaksi valmistuminen... Välttämätöntä toki hyödyllisillekin aloille..."

Vastauksena kysymykseesi: olen kuullut sellaisista kielistä kuin englanti, ruotsi, saksa tai ranska. Kolmea näistä puhun itsekin, ja yksi niistä on toinen äidinkieleni. Ne ovat juuri niitä juttuja, joihin minunkin mielestäni on hyödyllistä valmistua, koska niitä kannattaa opettaa muillekin kuin toisille opettajille. (Tosin ruotsin opetuksen määrästä ja myös opettajien määrästä voitaisiin käydä pitkä keskustelu.) Hyödyllisyys koskee tietenkin myös fysiikan, matematiikan, suomen, kemian, historian ja aika monen muunkin yleishyödyllisen alan opettajia, ja monien erikoisalojenkin opettajia. Sen sijaan jos opiskelee jotain niin harvinaista, ettei asialla juuri ole käytännön sovelluksia, voi työpaikan löytäminen olla vaikeaa, puhumattakaan hyväpalkkaisesta työpaikasta. Tämän sanominen ei ole trollauŝta vaan ihan tervettä järkeä.

Ei se yliopiston käyminen tarkoita automaattisesti hyviä liksoja, ei todellakaan.