Ennen pääsi ilman yliopistotutkintoa ihan hyville liksoille
Kunhan oli vain ahkera ja järkeä.
Enää ei onnistu.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahkera ja pätevä putki- tai sähköHENKILÖ tienaa hyvin ilman yliopistotutkintoa. Kynnyskysymys lieneekin sanat Ahkera ja Pätevä (eli ei vasemmiston kannattaja).
Kuinka saat tähänKIN keskusteluun politiikan yhdistettyä? Persut unohtui sulta..
Kyllä se aika fakta on, että ahkerat ja pätevät perustavat oman firman, laiskat tunarit menevät muille töihin ja piiloutuvat ay-liikkeen selän taa kun yksin eivät pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.
Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.
Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.
Niin no eri ammateissa maksetaan erilaista palkkaa. Palkka on juuri tietyn työn kysynnän ja tarjonnan tasapainohinta, eli pienin hinta, jolla juuri tähän työhön saadaan työntekijöitä.
Mieshoitajilla, "pojilla", on samat palkat kuin naishoitajilla.
Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Monesti ratkaisevaa on se miten iso osa kokonaiskustannuksista palkkakustannukset ovat. Jos palkka on isoin kustannus, niiden noususa yritetään hillitä kaikin tavoin eikä kilpailla palkoista edes silloin kun työvoimaa ei tahdo löytyä. Jos taas palkkakustannukset ovat hyvin pieni osa (kuten vaikkapa paperitehtailla), palkat tuppaavat nousemaan koska korotusvaraa on enemmän joten sillä palkalla ostetaan työrauhaa ja muita yritykselle tärkeämpiä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Ah ihana 60-luku, kyllä silloin vaan oli asiat paremmin.
Kyllä, silloin yli kymmenen prosenttia koko kansakunnasta pakeni Ruotsiin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahkera ja pätevä putki- tai sähköHENKILÖ tienaa hyvin ilman yliopistotutkintoa. Kynnyskysymys lieneekin sanat Ahkera ja Pätevä (eli ei vasemmiston kannattaja).
Kuinka saat tähänKIN keskusteluun politiikan yhdistettyä? Persut unohtui sulta..
Kyllä se aika fakta on, että ahkerat ja pätevät perustavat oman firman, laiskat tunarit menevät muille töihin ja piiloutuvat ay-liikkeen selän taa kun yksin eivät pärjää.
Ja silti aina kun haastatellaan yrittäjiä niin he valittavat miten verotus sitä ja AY-liike tätä. Syy siihen että ei pärjätä on aina jossain muualla kuin siinä itsessä. Ei kuulosta ahkeralta tai pätevältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.
Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.
Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.
Kukaan ei kiellä tyttöä menemästä asfalttimieheksi, jos tuntee jaksavansa.
Tai rekkakuskiksi. Oman pojan kaveri, ikää 21 vuotta, on ilman mitään koulutusta rekkakuskina, ja ihan hyvinhän tuossa tienaa jos vaan jaksaa paahtaa pitkää päivää.
Tienasin duunarina enemmän kuin eläinlääkäri.
Olin ainoa ei insinööri työssäni. Muut saivat tietää.. että sitä suomalaista kateutta.
Homma loppui
Nykyään yrittäjänä eikä ole kukaan vit***lemassa.
Vierailija kirjoitti:
Ahkera ja pätevä putki- tai sähköHENKILÖ tienaa hyvin ilman yliopistotutkintoa. Kynnyskysymys lieneekin sanat Ahkera ja Pätevä (eli ei vasemmiston kannattaja).
Huoh. Mikä termeissä LVI- tai sähköasentaja on sinulle niin vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osittainhan tämä johtuu siitä, että lähes kaikki, joilla on tarmoa ja järkeä myös käyvät sen yliopiston. Se kun on Suomessa ihan ilmaista.
Toisaalta nykyäänkään ei kaikilla ole sitä tarmoa ja järkeä, eli motivaatiota ja lahjakkuutta, jota korkeakouluopintoihin tarvitaan.
Niin? Ahkerat ja järkevät pärjäsivät ennen ja nyt. Keinot pärjäämiseen vain olivat erilaiset. Jos ei taidot riitä korkeakouluun, niin harvemmin ne riittävät työelämän johtopaikoillekaan.
Tämä on talous- ja kasvatustieteessä ihan tuttu malli. Eli koulutetut eivät välttämättä pärjää koulutuksensa ansiosta, mutta pärjäävät ihmiset suorittavat myös ne koulutukset. Eivätkä todellakaan jää marisemaan siitä, että ne vaaditaan.
Maisteri kelpaa töihin valtion, kaupunkien ja kuntien palvelukseen, kun maisterin opinnoilla ei teollisuuden työpaikoilla pärjää.
Eikähän teollisuudenkin myynti ja talousjohtaminen pyöri aika lailla kauppatieteen maisterien voimin. Samoin kuin viestintä ja HR.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.
Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.
Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.
Niin no eri ammateissa maksetaan erilaista palkkaa. Palkka on juuri tietyn työn kysynnän ja tarjonnan tasapainohinta, eli pienin hinta, jolla juuri tähän työhön saadaan työntekijöitä.
Mieshoitajilla, "pojilla", on samat palkat kuin naishoitajilla.
Väitätkö tosissas että hoitajien yms naisvaltaisten alojen palkat määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan?
Kyllä väitän.
Se kysynnän ja tarjonnan tasapainopiste tosin määritellään työnantaja- ja työntekijäliittojen TES-neuvottelupöydässä, eikä yksittäisen työntekijän tasolla. Siitä saamme kiittää yleissitovaa työmarkkinasysteemiämme.
Vierailija kirjoitti:
Surullista kyllä, maisteriksi valmistunut ei tänä päivänä saa sitä ensimmäistäkään tutkintonsa veroista työpaikkaa.
Monelle nuorelle aikuiselle käy niin, että pääsee haastatteluun asti, ja on siinä maaliviivalla toisen hakijan kanssa, ja se toinen saa paikan, kun hällä on sitä kokemusta enemmän. Miten sitä työkokemusta voi saada, jos ei saa sitä ensimmäistäkään paikkaa valmistuttuaan?? Sitten ihmetellään suureen ääneen nuorten aikuistenkin työttömyyttä 🤷🏻
Jos on hankkiutunut naistutkimuksen maisteriksi, ei tarvitse ihmetellä ettei töitä löydy. Kannattaa lukea tekniikan alalla diplomi-insinööriksi. Jos vielä ymmärtää mitä opiskelee ja muistaa asioita vielä tenttien jälkeenkin, voi hyvinkin pärjätä työhaastattelussa ja saada töitä. Ja silloin on usein palkkakin kohdallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osittainhan tämä johtuu siitä, että lähes kaikki, joilla on tarmoa ja järkeä myös käyvät sen yliopiston. Se kun on Suomessa ihan ilmaista.
Toisaalta nykyäänkään ei kaikilla ole sitä tarmoa ja järkeä, eli motivaatiota ja lahjakkuutta, jota korkeakouluopintoihin tarvitaan.
Niin? Ahkerat ja järkevät pärjäsivät ennen ja nyt. Keinot pärjäämiseen vain olivat erilaiset. Jos ei taidot riitä korkeakouluun, niin harvemmin ne riittävät työelämän johtopaikoillekaan.
Tämä on talous- ja kasvatustieteessä ihan tuttu malli. Eli koulutetut eivät välttämättä pärjää koulutuksensa ansiosta, mutta pärjäävät ihmiset suorittavat myös ne koulutukset. Eivätkä todellakaan jää marisemaan siitä, että ne vaaditaan.
Maisteri kelpaa töihin valtion, kaupunkien ja kuntien palvelukseen, kun maisterin opinnoilla ei teollisuuden työpaikoilla pärjää.
Ööö? Ok. Meinaat, ettei ole maistereita (ja saman tasoisen tutkinnon suorittaineita DI:tä) näkynyt teollisusfirmojen johdossa? Et varmaan myöskään ole koskaan käynyt yhdenkään teollisuusfirman tuotekehityspuolella.
Eikä nyt aleta sitten puhua mitään esim. rahoitus-, tai IT-alasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.
Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.
Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.
Niin no eri ammateissa maksetaan erilaista palkkaa. Palkka on juuri tietyn työn kysynnän ja tarjonnan tasapainohinta, eli pienin hinta, jolla juuri tähän työhön saadaan työntekijöitä.
Mieshoitajilla, "pojilla", on samat palkat kuin naishoitajilla.
Väitätkö tosissas että hoitajien yms naisvaltaisten alojen palkat määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan?
Kyllä väitän.
Se kysynnän ja tarjonnan tasapainopiste tosin määritellään työnantaja- ja työntekijäliittojen TES-neuvottelupöydässä, eikä yksittäisen työntekijän tasolla. Siitä saamme kiittää yleissitovaa työmarkkinasysteemiämme.
Väität väärin. Kyllä aina on olemassa palkanmaksuvaran maksimi jota ei voida ylittää vaikka olisi miten kova työvoimapula tahansa. Varsinkin julkisella puolella on olemassa se rahamäärä joka on käytössä eikä se muuksi muutu koska siellä ei voi laittaa edes kustannuksia hintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osittainhan tämä johtuu siitä, että lähes kaikki, joilla on tarmoa ja järkeä myös käyvät sen yliopiston. Se kun on Suomessa ihan ilmaista.
Toisaalta nykyäänkään ei kaikilla ole sitä tarmoa ja järkeä, eli motivaatiota ja lahjakkuutta, jota korkeakouluopintoihin tarvitaan.
Niin? Ahkerat ja järkevät pärjäsivät ennen ja nyt. Keinot pärjäämiseen vain olivat erilaiset. Jos ei taidot riitä korkeakouluun, niin harvemmin ne riittävät työelämän johtopaikoillekaan.
Tämä on talous- ja kasvatustieteessä ihan tuttu malli. Eli koulutetut eivät välttämättä pärjää koulutuksensa ansiosta, mutta pärjäävät ihmiset suorittavat myös ne koulutukset. Eivätkä todellakaan jää marisemaan siitä, että ne vaaditaan.
Maisteri kelpaa töihin valtion, kaupunkien ja kuntien palvelukseen, kun maisterin opinnoilla ei teollisuuden työpaikoilla pärjää.
Meillä on teollisuuden pörssiyhtiössä töissä satoja maistereita. Kauppatieteiden ja luonnontieteiden pääasiassa, mutta myös muita. Ihan hyvin ovat pärjänneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.
Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.
Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.
Niin no eri ammateissa maksetaan erilaista palkkaa. Palkka on juuri tietyn työn kysynnän ja tarjonnan tasapainohinta, eli pienin hinta, jolla juuri tähän työhön saadaan työntekijöitä.
Mieshoitajilla, "pojilla", on samat palkat kuin naishoitajilla.
Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Monesti ratkaisevaa on se miten iso osa kokonaiskustannuksista palkkakustannukset ovat. Jos palkka on isoin kustannus, niiden noususa yritetään hillitä kaikin tavoin eikä kilpailla palkoista edes silloin kun työvoimaa ei tahdo löytyä. Jos taas palkkakustannukset ovat hyvin pieni osa (kuten vaikkapa paperitehtailla), palkat tuppaavat nousemaan koska korotusvaraa on enemmän joten sillä palkalla ostetaan työrauhaa ja muita yritykselle tärkeämpiä asioita.
Tämä on totta. Esimerkiksi TVO:n atoomivoimalaitoksilla palkkakulut ovat aika tarkalleen yksi prosentti kaikista kuluista. Eli täysin mitättömät. Laitoksen taloutta ei heitä piirunkaan vertaa pannaanko seuraavaksi palkankorotukseksi prosentti vai kymmenen. Sen sijaan laitokset hetkeksikin pysäyttävän lakon hinta laskettaisiin miljoonissa päivää kohden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista kyllä, maisteriksi valmistunut ei tänä päivänä saa sitä ensimmäistäkään tutkintonsa veroista työpaikkaa.
Monelle nuorelle aikuiselle käy niin, että pääsee haastatteluun asti, ja on siinä maaliviivalla toisen hakijan kanssa, ja se toinen saa paikan, kun hällä on sitä kokemusta enemmän. Miten sitä työkokemusta voi saada, jos ei saa sitä ensimmäistäkään paikkaa valmistuttuaan?? Sitten ihmetellään suureen ääneen nuorten aikuistenkin työttömyyttä 🤷🏻Tuossa nimenomaan näkyy se että edelleen se *hyvä tyyppi* saa sen ekan paikan vastavalmistuneenakin.
No kukahan sen määrittelee, hyvä tyypin? Hyvä veli-verkostoko?
Tämä.
"Hyvä tyyppi" on monesti ilkeä kiusaaja.
Hymypatsaatkin menevät koulukiusaajille.
T: tuntematon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista kyllä, maisteriksi valmistunut ei tänä päivänä saa sitä ensimmäistäkään tutkintonsa veroista työpaikkaa.
Monelle nuorelle aikuiselle käy niin, että pääsee haastatteluun asti, ja on siinä maaliviivalla toisen hakijan kanssa, ja se toinen saa paikan, kun hällä on sitä kokemusta enemmän. Miten sitä työkokemusta voi saada, jos ei saa sitä ensimmäistäkään paikkaa valmistuttuaan?? Sitten ihmetellään suureen ääneen nuorten aikuistenkin työttömyyttä 🤷🏻Jos on hankkiutunut naistutkimuksen maisteriksi, ei tarvitse ihmetellä ettei töitä löydy. Kannattaa lukea tekniikan alalla diplomi-insinööriksi. Jos vielä ymmärtää mitä opiskelee ja muistaa asioita vielä tenttien jälkeenkin, voi hyvinkin pärjätä työhaastattelussa ja saada töitä. Ja silloin on usein palkkakin kohdallaan.
Tuota naistutkimusta tuodaan aina esiin vaikka se on varmaan yksi kaikkein pienmmistä aloista korkeakouluista. Humanistisen alan maistereistakin iso osa on lukenut mm. kieliä ja muita vastaavia varsin käytännönläheisiä aineita ja moni valmistuu alansa opettajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osittainhan tämä johtuu siitä, että lähes kaikki, joilla on tarmoa ja järkeä myös käyvät sen yliopiston. Se kun on Suomessa ihan ilmaista.
Toisaalta nykyäänkään ei kaikilla ole sitä tarmoa ja järkeä, eli motivaatiota ja lahjakkuutta, jota korkeakouluopintoihin tarvitaan.
Niin? Ahkerat ja järkevät pärjäsivät ennen ja nyt. Keinot pärjäämiseen vain olivat erilaiset. Jos ei taidot riitä korkeakouluun, niin harvemmin ne riittävät työelämän johtopaikoillekaan.
Tämä on talous- ja kasvatustieteessä ihan tuttu malli. Eli koulutetut eivät välttämättä pärjää koulutuksensa ansiosta, mutta pärjäävät ihmiset suorittavat myös ne koulutukset. Eivätkä todellakaan jää marisemaan siitä, että ne vaaditaan.
Maisteri kelpaa töihin valtion, kaupunkien ja kuntien palvelukseen, kun maisterin opinnoilla ei teollisuuden työpaikoilla pärjää.
Eikähän teollisuudenkin myynti ja talousjohtaminen pyöri aika lailla kauppatieteen maisterien voimin. Samoin kuin viestintä ja HR.
Talousjohtaminen on vain keksitty nimike yrityksen kirjanpidolle ja muulle rahaliikenteelle. Ei siinä maisterin vuosia kestäviä opintoja tarvitse olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.
Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.
Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.
Mikä estää tyttöjä hakeutumasta asfalttihommiin? Ja kannattaa muistaa, että sitä asfalttia ei voi ihan koko vuotta levittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika viettää amiksen jälkeen välivuotta ja tienaa käteen 4-5t€/kk. Toinen opiskelee amiksen jälkeen ammattikorkeassa ja on sijoituksillaan tienannut jo lähes 60t€ parissa vuodessa.
Niinpä. Pojille maksetaan, tytöille ei.
Esim asfalttimiesten liksat on ihan eri tasoa hoitajien kanssa kaiken maailman syihin vedoten.
Niin no eri ammateissa maksetaan erilaista palkkaa. Palkka on juuri tietyn työn kysynnän ja tarjonnan tasapainohinta, eli pienin hinta, jolla juuri tähän työhön saadaan työntekijöitä.
Mieshoitajilla, "pojilla", on samat palkat kuin naishoitajilla.
Väitätkö tosissas että hoitajien yms naisvaltaisten alojen palkat määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan?
Kyllä väitän.
Se kysynnän ja tarjonnan tasapainopiste tosin määritellään työnantaja- ja työntekijäliittojen TES-neuvottelupöydässä, eikä yksittäisen työntekijän tasolla. Siitä saamme kiittää yleissitovaa työmarkkinasysteemiämme.
Väität väärin. Kyllä aina on olemassa palkanmaksuvaran maksimi jota ei voida ylittää vaikka olisi miten kova työvoimapula tahansa. Varsinkin julkisella puolella on olemassa se rahamäärä joka on käytössä eikä se muuksi muutu koska siellä ei voi laittaa edes kustannuksia hintoihin.
Ilman muuta on palkanmaksuvaran maksimi, kuten on myös työmarkkinoilla olevien työntekijöiden määrän maksimi. Tämä on osa sitä kysynnän ja tarjonnan tasapainon mekanismia.
Maisteri kelpaa töihin valtion, kaupunkien ja kuntien palvelukseen, kun maisterin opinnoilla ei teollisuuden työpaikoilla pärjää.