Lue keskustelun säännöt.
Väitän: Sosiaalinen ahdistus johtuu kapitalismista.
12.09.2023 |
Kapitalistisessa järjestelmässä kilpailu ja muiden ihmisten satuttaminen oman edun tavoittelun nimissä ei ole vain hyväksyttyä, vaan siihen rohkaistaan koska koko järjestelmä perustuu tähän. Totta kai ihmisiä ahdistaa olla toistensa ympärillä, koska aistimme intuitiivisesti, ettei toisiin voi luottaa. Tämä on todiste siitä, että kyseinen järjestelmä sotii ihmisluontoa vastaan. Jos jokun on luonnollista, se ei aiheuta ahdistusta.
Terveet ihmissuhteet eivät ahdista, ne voimaannuttavat ja tukevat. Kapitalismi, joka on narsistien ja psykopaattien luoma yhteiskuntajärjestys, ei voi koskaan luoda onnea, koska terveet ihmiset eivät ole hedonistisia nautinnon perässä juoksevia olentoja. Aito onni tulee terveistä sosiaalisista suhteista. Kapitalismi ei voi sellaisia tarjota, koska ihmiset joutuvat jatkuvasti epäilemään ja arvostelemaan toisiaan selviytyäkseen.
Kommentit (214)
Minulle riittää se tieto, että markkinatalousmaista ihmiset eivät pakene epätoivoissaan mihin tahansa muualle, mutta kaikista muista yhteiskuntajärjestelmistä paetaan markkinatalouksiin.
Puheet ovat vain puheita, mutta tosimaailmassa ihmiset haluavat elää markkinataloudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PalstaTrolli kirjoitti:
Jos kokeilisimme kommunismia?
Ihan varmaan se toimii tällä kertaa!
Jos kokeiltaisiin jotain ihmisille luontevampaa ja terveellistä välillä? Joskus elettiin heimoissa, joissa kaikki eli omina isenään omilla rooleillaan, toinen toisiaan tukien, jotenkin vähän osallistuen. Rakennettiin vähän jotain, kalastettiin, jne. Koskahan saataisiin jotain luontevaa taas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja voi olla ihan oikeilla jäljillä.
Meitähän jo lapsesta saakka opetetaan näkemään muut kilpailijoina ja vastustajina, meitä kasvatetaan itsekkyyteen monin eri tavoin, huomaamatta ja hienovaraisesti. Meidän sisäistä, ahneuden ja ylpeyden ajamaa voitonnälkäämme ruokitaan, siihen oikein kannustetaan. Sitä pidetään hyveenä.
Tämä kuvio jatkuu lapsuuden harrastuksista, kouluun, opiskeluun, työelämään, sosiaalisiin hierarkioihin ja yhteiskuntaluokkiin, asuinalueisiin ja työelämään. Kilpailua, kilpailua ja kilpailua. Vertailua, vertailua ja vertailua.
Yritämme pärjätä elämän kilpailussa. Erottautua toinen toisistamme, olla parempia kuin toiset. Haluamme kokea tyytyväisyyttä, ylemmyyden tunnetta ja ylpeyttä omasta erinomaisuudestamme muihin verrattuna. Ajattelemme omaa menestystämme, omaa parastamme ja haluamme voittajina nauttia kaikista elämän tarjoamista ihanuuksista, emme vain huomioi millä hinnalla tämä kaikki useinkin saavutetaan.
Jos taas emme menesty tässä kilpailussa, jos emme omaa vaadittuja ominaisuuksia, emme onnea, emme suhteita, me koemme olevamme arvottomia, häviäjiä elämän suuressa kilvassa. Me voimme huonosti, sairastumme tai sorrumme vaikka päihteisiin. Koemme häpeää ja alemmuudentunnetta, emme osaa arvostaa itseämme.
Tästä kilpailuasetelmasta johtuen me ihmiset emme luota riittävästi toinen toisiimme, emme osaa rakastaa toinen toistamme. Rakastamme kyllä omiamme, mutta emme "vihollisiamme", mitä erinomaista tällaisessa itsekkäässä rakkaudessa oikein on. Osaahan jo eläinkin rakastaa ruokkivaa kättä ja oman laumansa jäseniä.
Jotta osaisimme rakastaa epäitsekkäästi, meidän ei pitäisi nähdä toisia kilpailijoina, tosin silloin meidän pitäisi opetella luopumaan persoonallisesta itsekkyydestämme. Luopumaan toisinaan omasta hyvästämme muiden hyväksi, täysin vapaaehtoisesti ja ilomielin.
Ei siihen kilpailuun tarvitse erikseen ketään opettaa. Kaikki maailmassa on aina ollut kilpailua, oli kyse sitten rakkaudesta, statuksesta, menestyksestä, resursseista, suosiosta, mistä ikinä.
Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka ovat toisia älykkäämpiä, kauniimpia, rohkeampia, kyvykkäämpiä, menestyksekkäämpiä, terveempiä jne jne.
Sellaista tasapäisyyden utopistista ihannetta ei tule koskaan olemaan että kilpailu, kateus, pyrkimys parempaan elämään jne jne lakkaisivat.
Niin, pohjimmiltaanhan kaikki perustuu ihmisen tarpeeseen saada rakastaa ja tulla rakastetuksi, ihmisen tarpeeseen tulla hyväksytyksi.
Siihen tarpeeseen taas ei kaikkien kohdalla tarjoilla samalla kauhalla. Ja inhimillisiä tarpeita on paljon muitakin.
Tosin aito rakkaus ei etsii omaa onneaan, se haluaa palvella muita. Aito ilo syntyy antamisesta, ei ottamisesta. Aito veljeys syntyy kun haluamme luopua itsekkyydestä. Aito hyvinvointi ja rikkaus syntyy kun irrottaudumme ahneudesta. Aito toisten kunnioittaminen syntyy kun opimme ymmärtämään ja hyväksymään toinen toisiamme.
On se aika hemmetin paljon monimutkaisempaa kuin tuo. En tiedä miten tuollaiseen utopiaan mitenkään päästäisiin minkäänlaisella järjestelmällä. Edes ihmisen ymmärtäminen, edes oman itsensä, on äärimmäisen monimutkaista, puhumattakaan sen iäti tuntemattomaksi jäävän lähimmäisen aidosta rakastamisesta ei romanttisessakaan mielessä - kun se itse romanttinen rakkaushan on super-kapitalistinen ilmiö; super-itsekästä. Ei turhaan sanota sodassa ja rakkaudessa.
Eroja ihmisten välillä tulee luonnollisesti vielä pitkään olemaan, mutta miten me näitä eroavaisuuksia hyödynnämme yksilötasolla, se tulee ajan kanssa muuttumaan radikaalisti. Emme enää käytä vahvuuksiamme omaksi hyväksemme, vaan toistemme hyväksi. Ilomme on silloin siinä, että saamme niiden avulla auttaa ja ilahduttaa toisia.
Sen kun näkisi.
Minä uskon vakaasti ihmiskunnan henkiseen perimään, sen suureen kehityspotentiaaliin ja suurenmoiseen tulevaisuuteen. Kun me valjastamme käyttöömme tuon kehityspotentiaaliin, me käännämme katseemme materialistisen elämänymmärryksen vaatimattomalta pinnalta henkisemmän elämänymmärryksen suurenmoisiin korkeuksiin. Silloin me ihmiskuntana puhkeamme kukkaan. Silloin hyvä ottaa viimein voittonsa pahasta.
Mainitsemiasi utopioita voi syntyä juuri siinä määrin ja siinä mittakaavassa, kuin löytyy riittävän kehittynyttä elämänymmärtämystä niiden toteuttamiseksi.
Minäkin uskon, että jos kaikki saa jatkua ilman suurta takapakkia, niin kaikki kehittyy hiljakseen parempaan. Mutta siihen on vielä aivan jäätävän pitkä matka, eivätkä nykyisin elävät tule näkemään tuollaista utopiaa.
Pienessä mittakaavassa tällaisia utopioita on muuten jo ilmennytkin, kuten alkuseurakunta kristinuskon alkuaikoina ja monet muutkin pienet yhteisöt kautta aikojen. Sittemminhän tosin tuon kristillisen alkuseurakunnan apostolit kidutettiin hengiltä ja koko seurakunta pakkoliitettiin osaksi Rooman valtionkirkkoa. Ilmeisesti nämä toimet suoritettiin kateuden voimin, kilpailun hengessä, suuremman maallisen menestyksen toivossa. Mutta se joka miekkaan tarttuu, se miekkaan myös hukkuu.
Se joka miekkaan tarttuu myös menestyy - niin rahassa, vallassa, rakkaudessa, statuksessa. Siitä taas seuraa hyvinvointia, turvallisuutta, resursseja - ainakin omille, tässä ainaisten niukkojen resurssien maailmassa.
Näin on ollut kautta historian, ja ihmisen koko historia on sodankäynnin historiaa. Yksilötasolta globaaliin asti.
Sillä eihän se ollut mikään muu kuin tuo utopistinen alkukristillinen seurakunta, joka ylpeydessään ja loistossaan niin mahtavan materialistisen Roomankin hajotti, tosin ei aseiden voimalla, ei pahalla. On nimittäin olemassa voimaa paljon korkeampaa kuin taipumuksemme kaikenlaiseen pahaan.
On, mutta tuleeko sitä koskaan olemaan tarpeeksi?
Vierailija kirjoitti:
PalstaTrolli kirjoitti:
Jos kokeilisimme kommunismia?
Ihan varmaan se toimii tällä kertaa!
Jos kokeiltaisiin jotain ihmisille luontevampaa ja terveellistä välillä? Joskus elettiin heimoissa, joissa kaikki eli omina isenään omilla rooleillaan, toinen toisiaan tukien, jotenkin vähän osallistuen. Rakennettiin vähän jotain, kalastettiin, jne. Koskahan saataisiin jotain luontevaa taas?
Ainhan tässä ollaan avoimia uusille ideoille, antaa siis palaa.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommunismi ja kapitalismi ovat kummatkin valheita. Ihmiskunta tarvitsee joko niiden synteesin, tai jotain aivan kokonaan uutta. Nykymaailman rahaeliitin harvainvalta ei tule toimimaan pitkällä aikavälillä.
Ai niin kuin jonkun ESG:n? Asiakkaasta pitää tehdä "uusi neuvostoihminen", että saadaan investoijien rahat.
Joo ei ainakaan sellaista systeemiä.
Sinun kannattaa ottaa selvää sanasta synteesi.
Sinulla on liian idealistinen näkemys siitä.
Jos luulet nykymeiningin voivan jatkua ikuisesti, olet idiootti.
Miksei muka voisi? Maailma jatkaa saastumistaan, villieläimet ja monet lajit häviävät maan päältä tätä kirjoittaessa, ihmismassa vaikutuksineen lisää jatkuvasti määräänsä - eikä ketään näytä kiinnostavan siihen mittaan että mitään voitaisiin oikeasti pelastaa. Silti ihmiskunta tulee porskuttamaan hyvin tästä aina seuraavaan asteroidiin, ja varmaan sen jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP kirjoitti älyllisimmän jutun aikoihin... niin totta! Kapitalistinen järjestelmä tosiaan aiheuttaa sen, ettei toisiin ihmisiin voi luottaa ja konkreettisesti se näkyy mm. työelämässäkin. Myös työpaikkakiusaaminen johtuu kapitalistisesta järjestelmästä.
Ei ihmisiin voi luottaa, oli järjestelmä mikä hyvänsä. Historia on yhtä esimerkkiä siitä.
Vierailija kirjoitti:
Kapitalismi on ahdistavaa. Sosialismissa byrokraatit tekisivät kaikki valinnat puolestani.
Ja kaikki, jotka ovat sinulle jotenkin kateellisia tai eivät muuten vaan pidä sinusta - tai vaikka niillä olisi vain tylsää- ilmiantavat sinut ajatusrikoksista isoveljeä/puoluetta/järjestelmää vastaan silmänräpäyksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa voi onneksi valita. Voi elää sosialismissa tukien avulla. Tai tehdä työtä oman elintasonsa parantamiseksi kuten kapitalismissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kapitalismi on talousjärjestelmä jossa pääoma yhdistyy vapaasti työvoiman ja koulutuksen kanssa tuottaen mahdollisimman paljon hyödykkeitä mahdollisimman halvalla. Tämä ei satuta ketään, vaan hyödyttää kaikkia.
Näin on. Kapitalismi on ihmisluonnon mukainen järjestelmä. Se että on mahdollista omistaa asunto, maatila tai yritys ja omille lapsilleen voi jättää perinnön, kannustaa monia yrittämään. Ihmiset pitivät harvoin huolta yhtä hyvää yhteisestä omaisuudesta kuten puistopenkeistä ,verrattuna siihen että heillä puutarhakalusto omassa pihassa. Vaikka kaikille ihmisille antaisi käyttöön sama könttäsumman rahaa, niin luultavasti kuukauden päästä osa olisi kolme kertaa rikkaampia, osa pahasta velkautuneita ja jotkut juoneet itsensä hengiltä.
Kapitalismissa kysynnän ja tarjonnan laki mahdollistaa sen että ihmisille tuotetaan sellaisia tavaroita ja palveluita, joita he haluavat eikä sitä määrää mikään valtion keskussuunnitteluvirasto, joka ei ymmärrä ihmisten todellisia tarveita. Neuvostoihmisetkin olisivat olleet onnellisempi, jos kaupasta olisi saanut niillä kädessä olevilla ruplilla olisi voinut ostaa halutessaan lihaa ja banaaneja. Sen sijaan neuvostovaltiolle oli tärkeämpää rakentaa panssarivaunuja ja lentokoneita kansan elintason kustannuksella.
Tämä todistaa koko pointtini. Sinä keskityt vain materiaalisiin hyödykkeisiin, tavaroihin, omaan etuusi, omaan napaasi. Pinnallista ja itsekästä, muiden kanssa kilpailua. Sitten halveksit muita ihmisiä, joilla on vaikeaa, ylenkatsot ja haukut. Ymmärrän, jotkut aidosti näkevät maailman näin, ja tämä olikin pointtini. Olet ihan täydellisesti yhdessä viestissä kiteyttänyt sen ilkeyden ja itsekkyyden, jonka takia kapitalismi aiheuttaa kipua ja ahdistusta ihmisissä. Toivottavasti kyynisyytesi katoaa ja opit vielä tuntemaan lämpöä muita kohtaan, mutta en tiedä onko se mahdollista.
Sitä lämpöä ainakin Ukrainalaiset saa joka yö ja päivä. En sitten tiedä ovatko siitä kovin iloisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuvostoliitossa ei ollut ahdistuneita. Kukaan ei nät halunnut sikäläiseen mielisairaalaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP kirjoitti älyllisimmän jutun aikoihin... niin totta! Kapitalistinen järjestelmä tosiaan aiheuttaa sen, ettei toisiin ihmisiin voi luottaa ja konkreettisesti se näkyy mm. työelämässäkin. Myös työpaikkakiusaaminen johtuu kapitalistisesta järjestelmästä.
Ei ihmisiin voi luottaa, oli järjestelmä mikä hyvänsä. Historia on yhtä esimerkkiä siitä.
Katse vaan naapuriin. Kyllä neukkukommari on sitten rehellinen ja luotettava eikä valehtele koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää whataboutismi kommunismista. Kapitalismiko ei ole johtanut ihmisten kuolemiin? Riistoon, köyhyyteen? Sotiin? Ympäristön tuhoon? Kommunismilla on ollut tuhoisia seurauksia, mutta on aikamoista sokeutta väittää, että kapitalismi pelittää hienosti, eikä aiheuta kärsimystä.
Mt-ongelmat tulevat vasemmistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää whataboutismi kommunismista. Kapitalismiko ei ole johtanut ihmisten kuolemiin? Riistoon, köyhyyteen? Sotiin? Ympäristön tuhoon? Kommunismilla on ollut tuhoisia seurauksia, mutta on aikamoista sokeutta väittää, että kapitalismi pelittää hienosti, eikä aiheuta kärsimystä.
Ei se ole whataboutismia, jos teillä ei oikeasti ole sille mitään muuta vaihtoehtoja. Te vain harhautatte ihmisiä sanomalla, että kapitalismi on syyllinen siihen ja siihen, ja sitten te sanotte, että "kuinka te voitte puollustaa sellaista systeemiä?". Meidän pitää puollustaa, kun te voitte rauhassa hyökätä vaikka ei teillä ole mitään oikeaa vaihtoehtoa sille.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää whataboutismi kommunismista. Kapitalismiko ei ole johtanut ihmisten kuolemiin? Riistoon, köyhyyteen? Sotiin? Ympäristön tuhoon? Kommunismilla on ollut tuhoisia seurauksia, mutta on aikamoista sokeutta väittää, että kapitalismi pelittää hienosti, eikä aiheuta kärsimystä.
Ärsyttää tyhmät kommarit, jotka ei usko, että kommarius on totalitarismia, missä ihmishengellä ei ole merkitystä. 100 miljoonaa uhria huutaa haudassa ja tämä pölkkypää jatkaa uskossaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää whataboutismi kommunismista. Kapitalismiko ei ole johtanut ihmisten kuolemiin? Riistoon, köyhyyteen? Sotiin? Ympäristön tuhoon? Kommunismilla on ollut tuhoisia seurauksia, mutta on aikamoista sokeutta väittää, että kapitalismi pelittää hienosti, eikä aiheuta kärsimystä.
Ärsyttää tyhmät kommarit, jotka ei usko, että kommarius on totalitarismia, missä ihmishengellä ei ole merkitystä. 100 miljoonaa uhria huutaa haudassa ja tämä pölkkypää jatkaa uskossaan.
Onko kapitalismissa ihmishengellä merkitystä? Ja tarkentaen: onko työttömällä/sairaalla/vammaisella merkitystä?
Mitä tapahtuisi, jos kapitalismissa vietäisiin se kilpailu loppuun asti?
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää whataboutismi kommunismista. Kapitalismiko ei ole johtanut ihmisten kuolemiin? Riistoon, köyhyyteen? Sotiin? Ympäristön tuhoon? Kommunismilla on ollut tuhoisia seurauksia, mutta on aikamoista sokeutta väittää, että kapitalismi pelittää hienosti, eikä aiheuta kärsimystä.
Plus että esimerkiksi Suomessa tämänhetkinen ongelma ei ole kommunismi, koska Suomi ei ole kommunistinen maa. Sen sijaan Suomessa on enemmän ja enemmän kapitalismin tyypillisiä ongelmia, kuten eriarvoistumista ja köyhyydestä johtuvia mielenterveys- ja päihdeongelmia. Eli keskitytään puhumaan kapitalismista, ei historiasta ja kommunismin nimissä aiemmin tehdyistä virheistä muissa maissa.
Vierailija kirjoitti:
joo, ennen kuin Adam Smith keksi kapitalismin 1700 luvulla ihmiset elivät harmoniassa käsi kädessä laulaen kumbayaa
Adam Smith ei ensinnäkään keksinyt kapitalismia, vaan pohti vapaan kaupankäynnin hyötyjä silloin, kun kilpailu tapahtuu ilman toimijoita, joilla on paljon markkinavoimaa tai kartelleja yms., jotka pystyvät vaikuttamaan hintoihin. Smithin vapaat markkinat ovat verrannollisia markkinaan, jossa ei ole informaation asymmetriaa myyjien ja ostajien välillä, jossa ei ole suuria paljon markkinavoimaa omaavia yrityksiä, ja jossa myyjät toimivat reilusti ilman kartelleja yms. Tällaista markkinaa ei käytännössä ideaalina esiinny missään maailman kolkassa. Lisäksi Adam Smith toi myös esille vapaiden markkinoiden ja työnjaon erikoistumisen haitat. Erikoistuminen hänen mukaansa teki monista ihmisistä tylsäpäisiä ja kavensi heidän taitojaan. lisäksi hän ajatteli, että esimerkiksi koulutusta ei pidä tuottaa vapailla markkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Minulle riittää se tieto, että markkinatalousmaista ihmiset eivät pakene epätoivoissaan mihin tahansa muualle, mutta kaikista muista yhteiskuntajärjestelmistä paetaan markkinatalouksiin.
Puheet ovat vain puheita, mutta tosimaailmassa ihmiset haluavat elää markkinataloudessa.
Köyhistä maista paetaan, koska isot kapitalistiset korporaatiot sortavat näiden maiden asukkaita käyttämällä heitä halpatyövoimana. Ihmiset siis muuttavat varakkaisiin maihin, ja siirtyvän alistajan puolelle koska eivät halua olla enää alistettuja. Kiva, että sinusta tämä on ihan terve ja toimiva malli. Itsehän pidän tätä surullisena ja sydäntä raastavana, mutta kukin tyylillään.
Jos luulet nykymeiningin voivan jatkua ikuisesti, olet idiootti.