Opettajien syyllistäminen koulukiusaamisesta
Kiusaamisesta puhuttaessa usein syyllistetään opettajia tai muuta koulun henkilökuntaa. Tosiasiassa heidän keinot puuttua on melkoisen ohuet, nykyajan lapset tietävät oikeutensa ja siinä on opettaja helposti raastuvassa jos yhtään tiukempaa linjaa yrittää ottaa käyttöön. Opettajilla ei ole riittävästi keinoja tai valtuuksia puuttua tai ne keinot eivät johda mihinkään. Sama on muulla koulun henkilökunnalla, rehtorilla ne toki lienevät parhaimmat. Mutta se on ihan sama mitä joku opettaja, kuraattori tai koulupsykologi yrittää, se on taistelua tuulimyllyjä vastaan kun muutenkin työmäärä on niin järkyttävä, että se on silkkaa tulipalojen sammuttelua ja jos sanot väärän sanan tai sormellakin hipaiset oppilasta kuria pitääksesi olet kohta syytteessä. Eikä paatuneimmille ja vaikeimmin käytöshäiriöisille kiusaajille auta mikään opettajan puhuttelu tai psykologin tunnekasvatus, jos syytä siihen käytökseen ei hoideta kuntoon eikä kiusaamisesta tule mitään oikeita seurauksia.
Tämän soisi ihmisten ymmärtävän kun kiusaamistapauksissa vauhkotaan miten opettajat tai muu henkilökunta ovat laiminlyöneet velvollisuuksiaan. Kun niiden velvollisuuksien täyttämisestä on monin paikoin tehty mahdotonta.
Kommentit (258)
Kun kiusaaja on tunnistettu ja ollaan varmoja henkilöllisyydestä, niin oiva keino puuttua kiusaamiseen on; käytösnumeron tuntuva laskeminen.
Esim käytösnumero korkeintaan 5.
Siinä on viestiä samalla vanhemmille ja jotta saa numeton nousemaan, on käytöksen muututtava.
Uskoisin tuon keinon olevan aika toimiva.
Kuka haluaa mennä eteenpäin tuollaisella käytösnumerolla?
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja.
Valitettavasti jotkut opettajat karttavat kiusaamiseen puuttumista. Ymmärrän senkin. Se on pirullista, työlästä, vie aikaa ja tuskin koskaan johtaa mihinkään koulun mahdollisuuksin.
Puhuminen ja kokoustaminen ei kiusaamista lopeta.
On ollut hetkiä, jolloin on tehnyt mieli lyödä kiusaajan vanhempaa vaikka olen jo kohta eläkeikää lähestyvä kokenut konkari.
Minusta tilanteet menevät vain huonompaan suuntaan. Tapaukset ovat raaempia sekä fyysisesti että henkisesti.
Kiitos vihervassarit!
Vierailija kirjoitti:
Rehtoreita ja opettajia on syyllistettävä. Heillä on mahdollisuus pyytää vaikka poliisi paikalle tarvittaessa. Mutta koulun maine merkitsee enemmän kuin ruhjottu kiusatun mieli. Hävetkää aikuiset!
Olen soittanut poliisit muutaman kerran koululle selvittämään tappeluja. Ei ne poliisit ole muuta tehneet, kirjanneet tapahtuman ja siinä se.
Eli syyllistä minua ihan rauhassa.
Yläkoulun opettaja Helsingistä
"Yle: Parikymmentä lasta jätti menemättä kouluun – syynä yhden lapsen käytös
Vanhempien näkemyksen mukaan tilanne on seurausta inkluusiosta, jossa erityisen tuen tarpeessa olevia sijoitetaan normaaleihin opetusryhmiin. Palvelujohtajan mukaan kyseessä on ”erittäin harvinainen tilanne”.
Vierailija kirjoitti:
Kun kiusaaja on tunnistettu ja ollaan varmoja henkilöllisyydestä, niin oiva keino puuttua kiusaamiseen on; käytösnumeron tuntuva laskeminen.
Esim käytösnumero korkeintaan 5.
Siinä on viestiä samalla vanhemmille ja jotta saa numeton nousemaan, on käytöksen muututtava.
Uskoisin tuon keinon olevan aika toimiva.
Kuka haluaa mennä eteenpäin tuollaisella käytösnumerolla?
Käytösnumero on muinaisjäänne, se ei vaikuta mihinkään.
Koulussamme on oppilaita, joiden mielestä on hienoa saada 5 tai 6 käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja.
Valitettavasti jotkut opettajat karttavat kiusaamiseen puuttumista. Ymmärrän senkin. Se on pirullista, työlästä, vie aikaa ja tuskin koskaan johtaa mihinkään koulun mahdollisuuksin.
Puhuminen ja kokoustaminen ei kiusaamista lopeta.
On ollut hetkiä, jolloin on tehnyt mieli lyödä kiusaajan vanhempaa vaikka olen jo kohta eläkeikää lähestyvä kokenut konkari.
Minusta tilanteet menevät vain huonompaan suuntaan. Tapaukset ovat raaempia sekä fyysisesti että henkisesti.
Meillä auttoi puhuminen/keskustelu ja anteeksipyyntö. Kiusaaminen loppui.
Ei ole tavatonta, että ope itse kiusaa tai tavallaan yllyttää kiusaaman jotain usein kiltti ja arkaa oppilasta esim. nöyryyttämällä häntä. Todella usein opet etsivät syitä kiusatusta.
Olen opiskellut nimenomaan "koulumaailman oikeutta", ja mielestäni isompi ongelma on tämä vallitseva käsitys, ettei opettajat ja koulu saa tai voi tehdä mitään. Edelleen on kohtalaisen laaja keinovalikoima käytössä - siis siihen nähden mitä yleisesti kuvitellaan - mutta ongelmallista on, ettei siellä koluissa ole oikein tietoa tästä, eikä myöskään kotona, että vanhemmat osaisi näitä myöskään vaatia.
Ja tietysti tämä kulttuuri ja sosiaalisessa mediassa usein vanhempien toimesta nostettu meteli aiheuttaa ymmärrettävästikin sen, että vaikka näistä oltaisiinkin tietoisia, ei niitä oikein uskalleta käyttää julkisen kivityksen pelossa, vaikka mitään oikeudellisia seurauksia siitä ei tulisikaan. Etenkin, jos joku on mennyt näissä liian pitkälle ja siitä on ollut hirvittävä mediasirkus ja ehkä jopa se syyte.
Hankala yhtälö. Isoin ongelma kuitenkin on tiedon puute ja sosiaalinen media, joka toisaalta ruokkii tätä ajatusta keinottomuudesta ja toisaalta taas antaa ihan liian suuret mittasuhteet niille epäonnistuneille yrityksille.
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen eli opettaja on hyvä ja lopettaa koulukiusaamisen luokassaan.
Eikö Yacintha saa kutosen osaamisella ysiä ja eikö saa olla koko aikaa puhelimella tunnilla ja eikö pääse joka tunti puoleksi tunniksi vessaan?
Ihan mielenkiinnosta, mitä tekisit itse seuraavissa tilanteissa jos olisit opettaja?
Oppilaan vanhemmat ottavat yhteyttä ja kertovat, että kaverit eivät ota oppilasta välitunnilla leikkeihin mukaan. Muut oppilaat kieltävät tapahtuneen jyrkästi.
Yläkoulussa oppilasta kiusataan somessa vapaa-ajalla. Kiusaajat ovat nimimerkin takana, ja vaikka epäilyksiä syyllisistä on, varmuutta ei ole.
Oppilas on toistuvasti väkivaltainen muita kohtaan. Huoltajat eivät ota tilannetta vakavasti tai syyttävät muita oppilaita ja oppilashuolto lähinnä voivottelee asialle. Lasuja on tehty monta.
Opettajat ovat oikeasti melko kädettömiä tilanteiden edessä. Rehtori pakoilee vastuutaan, lisäresursseja tai tukea ei saa ja yksikään vanhempi ei suostu uskomaan että oma lapsi olisi kiusaaja, ja näin ollen omaa lasta puolustetaan tiikeriemon raivolla.
Vierailija kirjoitti:
Kun kiusaaja on tunnistettu ja ollaan varmoja henkilöllisyydestä, niin oiva keino puuttua kiusaamiseen on; käytösnumeron tuntuva laskeminen.
Esim käytösnumero korkeintaan 5.
Siinä on viestiä samalla vanhemmille ja jotta saa numeton nousemaan, on käytöksen muututtava.
Uskoisin tuon keinon olevan aika toimiva.
Kuka haluaa mennä eteenpäin tuollaisella käytösnumerolla?
Käytösnumero ei vaikuta mihinkään ja kohta se varmaan poistuu koko todistuksesta. Numeron alentaminenkin tulkitaan sillä, että opettaja on ottanut Lucan silmätikuksi ja tällöin voidaan alkaa tehtailemaan opettajasta valituksia.
Kiusaajille tai heidän vanhemmilleen ei käytösnumeroilla ole väliä. Oikeastaan päinvastoin. Usein kiusaajan vanhempi on lapsen puolella. Mitä enemmän koulu yrittää lapsen käytökseen puuttua, sitä enemmän vanhempi lastaan puolustaa. Lapsi siis saa vanhemmaltaan positiivista huomiota käyttäytymällä mahdollisimman huonosti. Vanhempi ja lapsi ovat samalla puolella pahaa koulua vastaan. Itsellä nousee aina niskakarvat pystyyn, kun joku kertoo aina uskovansa ja puolustavansa omaa lastaan. Ei kannattaisi, kaikki lapset pystyvät koiruuksiin, ja lasta puolustelemalla tekee lapselle vain karhunpalveluksen.
Koulun keinot ovat todella vähäiset, koska puhuminen ei paatuneisiin tehoa. Erottaminen pitäisi tehdä helpommaksi ja vastuu opettamisesta pitäisi tällöin siirtää vanhemmille. Nythän se on koululla.
Kyllä opettajat puuttuu. Mutta miten se auttaa, se on toinen asia.
Meidän yläkoulussa kiusaajat puhutetaan usean aikuisen toimesta. Kiusaajille sanotaan, että tämä loppuu NYT. Jos ei lopu, vanhemmat kutsutaan koululle ja tehdään lastensuojeluilmoitus ja rehtori ja kuraattori tulee kuvioon mukaan (joskus myös poliisi). Tähän loppuu opettajan keinot.
Rehtori on ainoa, joka voi antaa kirjallisia varoituksia ja erottaa määräaikaisesti, mutta oppilaita erotetaan aivan äärimmäisen harvoin. Opettajana olen usein ollut turhautunut rehtorin kyvyttömyyteen tarttua näihin kiusaamiskeisseihin. He mielellään antavat opettajien hoitaa. Ja opettajat voivat ainoastaan keskustella. Ja joidenkin häiriintyneiden kiusaajien kanssa keskustelu ei auta, vaikka keskusteltaisiin joka päivä.
Joten olkaa hyvät ja kertokaa, mitä opettaja voi vielä tehdä? Jos joku olisi keksinyt, se olisi varmasti jo tiedossa ja käytössä kaikissa kouluissa. Ei opettajat halua, että ketään kiusataan.
T.yläkoulun ope
Vierailija kirjoitti:
Aloittakaa se kiusaamisen kitkeminen heti ekaluokalta. Ei passaa odottaa 5. lk ja sitten pyöritellä päätä.
Jokainen kiusaaja keskusteluun, haastatteluun. Asia väännetään rautalangasta, kuitenkin fiksusti, rauhallisesti ja ahdistelematta. Vanhemmat mukaan kuuntelemaan. Voi kokeilla jotain palkkiota kun kiusaaminen loppuu. Ja myöhemmin seuranta keskustelu, notta loppuiko kiusaaminen.
Ja sitten käytännössä:
Opettaja soittaa sinulle keskellä päivää ja pyytää tulemaan tällaiseen haastatteluun. Pääsetkö tulemaan?
ja sitten toinen asia:
Mihin ne muut oppilaat laitetaan siksi aikaa, kun keskustellaan? Siellä on 25 muksua ilman opettajaa. Jos ohjaaja menee valvomaan, niin edelleen ne ovat ilman opetusta.
Ajatus on hyvä, mutta ei valitettavasti onnistu koulun arjessa.
Sanoisin, että paras tapa olisi tuplata opettajien määrä niin, että joka luokassa olisi kaksi opettajaa. Silloin asioihin voisi tarttua heti ja muiden lasten opetus ei kärsi. Lisäksi aikuisia asiaan puuttuvia ja kasvattavia olisi enemmän. Yksi syy kiusaamiseen on se, etkö kouluissa mennään minimihenkilökunnalla. Se näkyy.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien pitäisi ottaa vastuu lapsistaan eikä sysätä kaikkea muiden vastuulle. Kiusattua pitäisi uskoa ja nostaa asia pöydälle ja lopun pitäisi olla vanhempien vastuulla.
Totta mutta ne lasten vanhemmat ei ole siellä koulussa.
Koulussa rehtorilla ja opettajilla on vastuu jokaisen oppilaan turvallisesta koulupäivästä.
Oma kokemus opettajista: alalle hakeutuu lähinnä ns. "kilttejä kympin tyttöjä" (anteeksi em. ilmaus, mutta se kuvaa useimpia parhaiten vaikka huono termi onkin) joilta puuttuu 100% sellainen "kovuus" ja jopa härskiys millä noita kiusaajia ja muita tulee ojentaa.
Ei pidä piipittää ja lässyttää 'sääntöjen mukaan', vaan ihan oikeasti näyttää se kaapin paikka. Sanomattakin en selvää, että tuossa mennään 'harmaalle' alueelle ja jopa sen yli, mutta kovakalloisimmat eivät usko lässytystä, vaan ihan muita keinoja.
Usein jo epäilyksen siemen riittää, se että osaa vakuuttavasti, sanon ihan suoraan: uhkailla jollakin/viitata että joku ikävä seuraus esim. perheelle tulossa tmv.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta, mitä tekisit itse seuraavissa tilanteissa jos olisit opettaja?
Oppilaan vanhemmat ottavat yhteyttä ja kertovat, että kaverit eivät ota oppilasta välitunnilla leikkeihin mukaan. Muut oppilaat kieltävät tapahtuneen jyrkästi.
Yläkoulussa oppilasta kiusataan somessa vapaa-ajalla. Kiusaajat ovat nimimerkin takana, ja vaikka epäilyksiä syyllisistä on, varmuutta ei ole.
Oppilas on toistuvasti väkivaltainen muita kohtaan. Huoltajat eivät ota tilannetta vakavasti tai syyttävät muita oppilaita ja oppilashuolto lähinnä voivottelee asialle. Lasuja on tehty monta.
Opettajat ovat oikeasti melko kädettömiä tilanteiden edessä. Rehtori pakoilee vastuutaan, lisäresursseja tai tukea ei saa ja yksikään vanhempi ei suostu uskomaan että oma lapsi olisi kiusaaja, ja näin ollen omaa lasta puolustetaan tiikeriemon raivolla.
Juuri näin. Kouluille siirretään ja syytetään asioista, jotka eivät kouluille edes kuulu eikä koulu voi tehdä asialle mitään. Koulu liittyy monesti asian vain sillä, että oppilaat ovat koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta, mitä tekisit itse seuraavissa tilanteissa jos olisit opettaja?
Oppilaan vanhemmat ottavat yhteyttä ja kertovat, että kaverit eivät ota oppilasta välitunnilla leikkeihin mukaan. Muut oppilaat kieltävät tapahtuneen jyrkästi.
Yläkoulussa oppilasta kiusataan somessa vapaa-ajalla. Kiusaajat ovat nimimerkin takana, ja vaikka epäilyksiä syyllisistä on, varmuutta ei ole.
Oppilas on toistuvasti väkivaltainen muita kohtaan. Huoltajat eivät ota tilannetta vakavasti tai syyttävät muita oppilaita ja oppilashuolto lähinnä voivottelee asialle. Lasuja on tehty monta.
Opettajat ovat oikeasti melko kädettömiä tilanteiden edessä. Rehtori pakoilee vastuutaan, lisäresursseja tai tukea ei saa ja yksikään vanhempi ei suostu uskomaan että oma lapsi olisi kiusaaja, ja näin ollen omaa lasta puolustetaan tiikeriemon raivolla.
Kaksi ensimmäistä ovat tietysti hankalia kun mitään varmuutta ei ole, mutta väkivaltaisesti käyttäytyvän oppilaan saa opettajakin määrätä poistumaan loppupäiväksi ja myös ihan fyysisesti poistaa tilasta jos ei käskystä lähde. Hirveä haloohan siitä tietysti tulee ja onhan se väärin, että opettaja ylipäätään voi joutua tällaiseen tilanteeseen. Ei pitäisi kuulua opettajan työnkuvaan ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittakaa se kiusaamisen kitkeminen heti ekaluokalta. Ei passaa odottaa 5. lk ja sitten pyöritellä päätä.
Jokainen kiusaaja keskusteluun, haastatteluun. Asia väännetään rautalangasta, kuitenkin fiksusti, rauhallisesti ja ahdistelematta. Vanhemmat mukaan kuuntelemaan. Voi kokeilla jotain palkkiota kun kiusaaminen loppuu. Ja myöhemmin seuranta keskustelu, notta loppuiko kiusaaminen.Ja sitten käytännössä:
Opettaja soittaa sinulle keskellä päivää ja pyytää tulemaan tällaiseen haastatteluun. Pääsetkö tulemaan?ja sitten toinen asia:
Mihin ne muut oppilaat laitetaan siksi aikaa, kun keskustellaan? Siellä on 25 muksua ilman opettajaa. Jos ohjaaja menee valvomaan, niin edelleen ne ovat ilman opetusta.Ajatus on hyvä, mutta ei valitettavasti onnistu koulun arjessa.
Sanoisin, että paras tapa olisi tuplata opettajien määrä niin, että joka luokassa olisi kaksi opettajaa. Silloin asioihin voisi tarttua heti ja muiden lasten opetus ei kärsi. Lisäksi aikuisia asiaan puuttuvia ja kasvattavia olisi enemmän. Yksi syy kiusaamiseen on se, etkö kouluissa mennään minimihenkilökunnalla. Se näkyy.
Oppituntien jälkeen tietysti.
t. toinen ope
Vanhempien pitäisi ottaa vastuu lapsistaan eikä sysätä kaikkea muiden vastuulle. Kiusattua pitäisi uskoa ja nostaa asia pöydälle ja lopun pitäisi olla vanhempien vastuulla.