Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulle suututtu, kun olet irtisanoutunut?
11.09.2023 |
Olen ollut reilun vuoden työpaikassa, eikä työtehtävät eikä myöskään työyhteisö tunnu ollenkaan omilta. Olen katsellut jo pitkään muita työpaikkoja. Sain myöntävän vastauksen uudesta paikasta. Irtisanouduin ja nyt minua kohdellaan työpaikalla kuin olisin tehnyt rikoksen.
Onko sinullekin käynyt jossain näin?
Kommentit (31)
Yhden kerran olen elämässäni irtisanoutunut.
Ekassa "oikeassa työpaikassa" olin kymmenen vuotta ja nyt on kymmenes vuosi menossa toisessa.
Firman omistaja antoi parin litran samppanjapullon kun otin lopputilin.
Onko tuo nyt sitten hyvä vai huono asia 😂
M40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan tuo on hyvinkin yleistä. Tyypillisesti lakataan tervehtimästä ja ottamasta mukaan mihinkään, tyyliin edes lounaalle. Tietenkään kaikki eivät toimi noin, yleensä lähinnä esimies- ja johtotason henkilöt. Viimeinen pomoni suuttui ihan toden teolla ja tivasi moneen kertaan lähtöni syitä ja yritti saada minua perumaan päätökseni.
Just tuollaista, sanasta sanaan. Ahdistaa olla töissä, maha kipeä ja masentaa. Ap
Vasta vuoden olet ollut ja jo pitkään katsellut muita töitä?
Olisko ollut kaikille reilumpaa lähteä jo koeajalla?
Vierailija kirjoitti:
Vasta vuoden olet ollut ja jo pitkään katsellut muita töitä?
Olisko ollut kaikille reilumpaa lähteä jo koeajalla?
Olen ollut töissä reilun vuoden ja tarkalleen se tarkoittaa 1 v 3 kk. Uusia paikkoja olen katsonut 3 kk. Päätin, että vuoden katson ja yritän sopeutua, enkä luovuta heti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan tuo on hyvinkin yleistä. Tyypillisesti lakataan tervehtimästä ja ottamasta mukaan mihinkään, tyyliin edes lounaalle. Tietenkään kaikki eivät toimi noin, yleensä lähinnä esimies- ja johtotason henkilöt. Viimeinen pomoni suuttui ihan toden teolla ja tivasi moneen kertaan lähtöni syitä ja yritti saada minua perumaan päätökseni.
Just tuollaista, sanasta sanaan. Ahdistaa olla töissä, maha kipeä ja masentaa. Ap
Tsemppiä. Minua helpotti kun ajattelin niin, että nuo ihmiset näyttivät todellisen karvansa ja on parempikin jättää moinen työpaikka taakse. Viimeiset viikot ja päivät ovat ahdistavia, mutta pian se on ohi. Kannattaa vain suunnata kiukkuenergia siihen, että hoitaa työnsä viimeiseen minuuttiin asti hyvin, ettei ne pikkusieluiset pissapäät pääse sanomaan ettei edes töitään hoitanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhden kerran olen elämässäni irtisanoutunut.
Ekassa "oikeassa työpaikassa" olin kymmenen vuotta ja nyt on kymmenes vuosi menossa toisessa.Firman omistaja antoi parin litran samppanjapullon kun otin lopputilin.
Onko tuo nyt sitten hyvä vai huono asia 😂
M40
Alapeukutin, koska samppanjaa ei saa kahden litran pulloissa. Koot ovat 1½ litraa tai kolme litraa. Todennäköisimmin kyse on ollut 1½ litran eli ns. magnum-pullosta.
Ei. Firmoissa ihmisiä tulee ja menee. Samoin firmoja tulee ja menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On. Pomo kohteli kuin ilmaa sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan tuo on hyvinkin yleistä. Tyypillisesti lakataan tervehtimästä ja ottamasta mukaan mihinkään, tyyliin edes lounaalle. Tietenkään kaikki eivät toimi noin, yleensä lähinnä esimies- ja johtotason henkilöt. Viimeinen pomoni suuttui ihan toden teolla ja tivasi moneen kertaan lähtöni syitä ja yritti saada minua perumaan päätökseni.
Just tuollaista, sanasta sanaan. Ahdistaa olla töissä, maha kipeä ja masentaa. Ap
Jotenkin saa sellaisen käsityksen, että seuraavissa paikoissa käy sama kuvio. Olen minäkin työpaikkoja vaihtanut muutaman kerran, muttei mulle ole siitä kuittailtu eikä dissattu. Lähtijäiskukkia ja lahjojakin on annettu. Ehkä olivat hyvillään, kun pääsivät minusta eroon😊. Nykyinen paikka on miellyttänyt mua jo 9 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvän työntekijän lähtö harmittaa kovasti, huonon on iso helpotus. Niin se menee.
Ei nyt ehkä suututtu, mutta tyhmiä kommentteja kyllä sateli. Miten sinä sinne pääsit, mäkin haluun jne. Kateudesta johtui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtä työkaveria roikutettiin lyhyissä määräaikaisissa suhteissa ja aina piti ihan oikeasti sopimuksen viimeiseen päivään asti jännittää, onko pomo tulostanut uuden sopimuksen vai ei. Kysymyksiin sai aina vastauksen, että "ei vielä tiedetä, onko työvoimalle tarvetta".
Kun pomo sitten kerran juuri ennen kesälomakautta juoksutti hänelle taas uuden sopimuksen, niin työkaveripa olikin päättänyt pitää vähän lomaa ja vaihtaa sitten uuteen työpaikkaan. Pomo sai raivarin ja tylytti, että kun työkaveri on SAANUT meillä näin pitkään työskennellä, niin miten hän kehtaa juuri ennen kesälomia vain yhtäkkiä jättää firman tällälailla pulaan. Työvuorotkin oli jo suunniteltu!
Ei ole ikinä suututtu vaan lähinnä tehty vastatarjous ja oltu harmistuneita, kun en ottanut sitä vastaan. Hyvässä hengessä on aina työsuhteet päättyneet ja toki itsekin olen tehnyt työni hyvin loppuun ja perehdyttänyt esimiehen kunnolla omien töideni tilasta. Joiltain ystäviltä kuulin kyllä irtisanoutuessani "vain" kahden vuoden työsuhteesta, että mitähän ne vanhassa työpaikassa on päätöksestä mieltä ja ovatkohan vihaisia. Eli vahvasti elää asenne siitä, että irtisanoutuja tekisi muka jotain väärin irtisanoutuessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vasta vuoden olet ollut ja jo pitkään katsellut muita töitä?
Olisko ollut kaikille reilumpaa lähteä jo koeajalla?
Jos firma ja työkaverit on persiistä, ei niille ole velkaa. Ei sen puoleen, ei kukaan ole koskaan pomolleen mitään velkaa varsinkaan nykyään, kun kuka vaan voi saada fudut ilman sen kummempaa syytä.
Vierailija kirjoitti:
Yhtä työkaveria roikutettiin lyhyissä määräaikaisissa suhteissa ja aina piti ihan oikeasti sopimuksen viimeiseen päivään asti jännittää, onko pomo tulostanut uuden sopimuksen vai ei. Kysymyksiin sai aina vastauksen, että "ei vielä tiedetä, onko työvoimalle tarvetta".
Kun pomo sitten kerran juuri ennen kesälomakautta juoksutti hänelle taas uuden sopimuksen, niin työkaveripa olikin päättänyt pitää vähän lomaa ja vaihtaa sitten uuteen työpaikkaan. Pomo sai raivarin ja tylytti, että kun työkaveri on SAANUT meillä näin pitkään työskennellä, niin miten hän kehtaa juuri ennen kesälomia vain yhtäkkiä jättää firman tällälailla pulaan. Työvuorotkin oli jo suunniteltu!
On muuten varmasti juuri näitä pomoja jotka itkee että Suomessa on niiiiiiin kauhea työvoimapula. Vtn pelle.
Itse työskentelin monta vuotta määrä-aikaisena kesät. Oli kaustyötä yleensä huhtikuusta-lokakuulle. Varmaan 7 kesää meni näin. Aina sitten sovittiin sopimuksen loputtua että ensi vuonna jatkuu jolloi muuta ilmaannu. Tammikuussa kävin ostoksilla kyseissä paikassa ja pomo kyseli tulenko taas kesäksi töihin. Minulla oli silloin haastattelu tulossa vakituiseen työhön. Vastasin että en uskalla vielä lupautua. Mutta en kertonut syytä. Sovittiin että soitellaan parin viikonpäästä uudestaan asiasta. Viikon päästä ilmoitin että tulen töihin. Ilmoitti vaam kylmästi että töitä ei enää ole tarjolla. Olin pöyristynyt. Olin ollut seitsemänä vuonna töissä ja tunsin talon tavat. Enkä koskaan saanut moitteita työstäni. Työkaverit oli yhtä pöyristyneitä.. ja vihaisia pomon toiminnasta. En ole käynyt siinä firmassa sen jälkeen. Työ oli ihanaa ja tykkäsin siitä mutta kyllä loukkaanuin. Annoin paljon ja olin sitoutunut tein ylitöitä kun pyydettiin. Monta kyyneltä tirautin pettymyksestä. Onneksi töitä on löytynyt muualta jatkossa.
Joo, jo vuosikymmeniä sitten irtisanouduin 3 kk jälkeen. Ei suopeasti katsottu. Eivät oli alunperinkään minua sinne, mutta oli pakko valita koska olin ainoa pätevä ( julkinen sektori).
Sain vakiviran omalta paikkakunnalta
Vierailija kirjoitti:
Itse työskentelin monta vuotta määrä-aikaisena kesät. Oli kaustyötä yleensä huhtikuusta-lokakuulle. Varmaan 7 kesää meni näin. Aina sitten sovittiin sopimuksen loputtua että ensi vuonna jatkuu jolloi muuta ilmaannu. Tammikuussa kävin ostoksilla kyseissä paikassa ja pomo kyseli tulenko taas kesäksi töihin. Minulla oli silloin haastattelu tulossa vakituiseen työhön. Vastasin että en uskalla vielä lupautua. Mutta en kertonut syytä. Sovittiin että soitellaan parin viikonpäästä uudestaan asiasta. Viikon päästä ilmoitin että tulen töihin. Ilmoitti vaam kylmästi että töitä ei enää ole tarjolla. Olin pöyristynyt. Olin ollut seitsemänä vuonna töissä ja tunsin talon tavat. Enkä koskaan saanut moitteita työstäni. Työkaverit oli yhtä pöyristyneitä.. ja vihaisia pomon toiminnasta. En ole käynyt siinä firmassa sen jälkeen. Työ oli ihanaa ja tykkäsin siitä mutta kyllä loukkaanuin. Annoin paljon ja olin sitoutunut tein ylitöitä kun pyydettiin. Monta kyyneltä tirautin pettymyksestä. Onneksi töitä on löytynyt muualta jatkossa.
Monissa firmoissa pomojen käsitys sitoutumisesta on aika yksipuolista.
Mulla useita työsuhteita, josta irtisanoutunut.
Kerran ruvettiin vänkäämään vastaan, että ethän sää mihinkään lähde. Toisessa paikassa erittäin ystävällinen ja ammattitaitoinen esimies muuttui täysin, kun irtisanomisilmoituksen jätin. Ei mm. vastannut enää viesteihin yhtään mitään ja ei sanonut huomenta. Yhdessä paikassa jätettiin lomakorvaukset maksamatta. Onhan näitä.
Itse pyrin aina näissä tilanteissa olemaan se fiksumpi osapuoli. ENkä rupea vaikeaksi.
Oman kokemukseni mukaan tuo on hyvinkin yleistä. Tyypillisesti lakataan tervehtimästä ja ottamasta mukaan mihinkään, tyyliin edes lounaalle. Tietenkään kaikki eivät toimi noin, yleensä lähinnä esimies- ja johtotason henkilöt. Viimeinen pomoni suuttui ihan toden teolla ja tivasi moneen kertaan lähtöni syitä ja yritti saada minua perumaan päätökseni.