Millaisia vaihdevuosioireet voi olla pahimmillaan?

Vierailija kirjoitti:

Sitä olen miettinyt, että jos on aina olleet ns. 'helpot' menkat (säännöllinen kierto, pieni vuotomäärä, ei juuri oireita: pientä mahakipua 1 päivänä, ja edeltävänä yönä unettomuutta, hieman ihon/hiusten rasvoittumista menkkojen alla) niin onko odotettavissa myös 'helpot' (esi-)vaihdevuodet, vai rytiseekö sitten kunnolla?

Omalla kohdalla ainakin kostautui kaikki aiemmat helpot vuodet jo esivaihtarien alkaessa. Korkojen kera.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa ne miehilläkin olla vaihdevuodet,kärttyisyys esim

No totta kai on, ihan samalla tavalla ne hormonitasojen vaihtelut miehiinkin vaikuttaa.

Lisäksi se vaikuttaa myös miehen mielialaan, että alkaa tulla niitä iän mukanaan tuomia kulumia ja kolotuksia kroppaan ja yhtäkkiä se menevä ja vetreä ihminen on muisto vain.

Harvemmin se kipu kenenkään luonnetta jalostaa.

Nykyään tuntuu, että tekee miten kevyen treenin tahansa, niin on tukka ihan likomärkänä. Hikeä saa vain puristaa. Liittyykö tämä jotenkin vaihdevuosiin?

Vierailija kirjoitti:

Pahinta  oli hikoilu työpaikan palavereissa. Vaihdevuosioireet alkoi 53-vuotiaana ja vieläkin 67-vuotiaana niitä on.

 

Itselläni oireet alkoivat noin 47 v kuumuutena, aina oli kuuma ja paheni vaan vuosien kuluessa. Inhottavinta itselläni oli juuri se, että jos vaikka juhliin lähtiessä meikkaa ja laittaa hiukset ja loppusuoralla iskee se kauhea hikikohtaus ja kaikki vaiva on ollut turhaa. Nyt ikää 58 ja jonkin verran vielä kuumottaa. Yöllä heräilen vessaan muutamat kerrat, mutta omalla kohdalla oireet siinä. Vaihdevuosien alkaessa, ennenkuin menkat jäivät kokonaan pois niin aivan järkyttävää vuotoa, mitkään suojat ei pitäneet ja olin kuin teuraseläin. Se oli inhottavaa, ja sitä kesti aikansa, ensin jumalatonta vuotoa monta viikkoa ja sitten vaikka viiden kuukauden tauko. Tätä useampi kerta kunnes loppui kokonaan.

Olen 54v ja menkat jäi pois kun olin 52v. Menkat oli helpot kunnes olin 4kymppinen ja ne muuttui tosi runsaiksi. Kaikenlaisia oireita on. Kuuma, hiki, huono uni, kuiva iho, hiukset ohenee, läskiä pukkaa, pissavaivoja, kipuja, kolotuksia ym ym. Olisi kiva käyttää hk-hoitoa mutta minulla on jo ollut veritulppa niin en uskalla ottaa riskiä. Onneksi ei kuitenkaan vielä ole henkisiä oireita eli ei masenna, itketä tai en saa raivareita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä olen miettinyt, että jos on aina olleet ns. 'helpot' menkat (säännöllinen kierto, pieni vuotomäärä, ei juuri oireita: pientä mahakipua 1 päivänä, ja edeltävänä yönä unettomuutta, hieman ihon/hiusten rasvoittumista menkkojen alla) niin onko odotettavissa myös 'helpot' (esi-)vaihdevuodet, vai rytiseekö sitten kunnolla?

Mulla on aina ollut helpot menkat, kellontarkat, niukat ja kivuttomat. Hain juuri E-pillerit esivaihdevuosioireisiin, olen 44. Yöhikoilu ja unettomuus olisivat pian tehneet minusta työkyvyttömän. Jipii.

Mistään ei kai voi etukäteen tietää. Minulla oli kellontarkat helpot menkat, jotka loppuivat, kun olin 57. Tuli nivelkipuja, jotka haittasivat juoksuharrastusta ja hain hormonilaastarit. Mitään mielialavaihteluita tai esivaihtareita en ole havainnut. En tiedä, onko normaalipainolla ja juoksuharrastuksella vaikutusta.

Itsellä kamalimmat oli jatkuva kuumuus, joka ei sopinut tilanteeseen ollenkaan. Siis saatoin olla vaikka parvekkeella ja pihalla 10 astetta t-paidassa ja hikoilin silti kuin sika ja tuntui kuin olisi aurinkorannoilla.

Menkat loppui 51,5 v. Alkoi kakki mahdolliset ikävät oireet. Hikoilen vieläkin 63v. ihan älyttömästi. Ja kohta palelen. Ihan älytöntä tämä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiki päällä on koko ajan. Päivälläkin. Kotona parvekkeen ovi auki jatkuvasti ja yöllä vain ohut peitto päällä. Ihme kyllä ei ole luonteeseeni vaikuttanut mitenkään. Kyse on sopeutumisesta. Jotenkin tähän vain tottuu että on jatkuvasti kuuma. Sain kyllä lääkäriltä Vagisania, mutta en ole vielä ottanut käyttöön. En oikein halua hormooneja. Toivoisin minäkin että tämä hikoilu loppuisi joskus. Sydänkin hakkaa joskus aika lujaa. Sydän-parkani puolesta olen huolissani miten se kestää tätä.

Hei, ethän kuitenkaan asu ekassa (tai tokassakaan kerroksessa)? Saati maantasalla.

Tuo yöllä auki oleva partsin ovi on nykymaailmassa sellainen vaaratekijä, että sitä tosiaan voi saada härtslaagin kun herää siihen että joku uppo-outo jätkä seisoo omassa makkarissa.

Niin kuin tässä:

9/2023

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009845293.html

Hirveä tilanne!

Rytmihäiriöitä ja liian vähäistä unta.

Vierailija kirjoitti:

Tämä!

Ja miksi vaihdevuosista pitää nykyään jankata, jankata ja jankata jatkuvasti? Kaikkialla ja joka mediassa - radiossa, televisiossa, sanomalehdissä, aikakausilehdissä ja jokaisella verkkopalstalla? Ällöttävää!

Vierailija kirjoitti:

Vaihdevuodet ovat naiselle alamäen, raihnaisuuden ja vanhuuden alku. Hedelmätön nainen, joka ei kykene enää tulemaan raskaaksi ja synnyttämään lasta, on ns. biologinen turhake.

Ikääntyvällä naisella on paljon ongelmia. Kotona ja työpaikalla vaihdevuosihirviö on usein ns. vi**umainen ihminen. Hän käyttäytyy epäystävällisesti ja töykeästi muita ihmisiä kohtaan. Ikääntyvä nainen käyttäytyy omituisesti ja saa jopa raivokohtauksia aivan naurettavista asioista. Ikääntyvän naisen kannattaakin mennä peilin eteen. Peilin edessä hän voi lausua ääneen itselleen ne samat rumat sanat, jotka tuli huudettua suutuspäissään kotona, työpaikalla tai jossain muualla. Oppii olemaan!

Ikääntyvän naisen ongelmia ovat muun muassa saamattomuus, väsymys, vetämättömyys, ilkeily, kärttyisyys, äkkipikaisuus, hitaus, huono keskittymiskyky, muistihäiriöt, unohtelu, ahdistuneisuus, masentuneisuus, unihäiriöt, kuumat aallot, sydämen rytmihäiriöt, virtsankarkailu, nivelkivut, seksuaalinen haluttomuus ja ylipaino.

Hormonikorvaushoidon mainostajat ovat suuria lääketehtaita ja hyvätuloisia lääkäreitä. Hormonien myynti ikääntyville vaihdevuosi-ikäisille naisille on valtava maailmanlaajuinen bisnes. Lääkeyhtiöt, lääkärit ja gynekologit mainostavat, että hormonikorvaushoito on ikääntyvälle naiselle nuoruuden lähde. Pa**apuhetta!

Lääkeyhtiöt ja lääkärit jättävät usein kertomatta, että hormonikorvaushoito lisää naisen riskiä sairastua rintasyöpään. Hormonit aiheuttavat ikäviä sivuvaikutuksia ja muita haittoja. Muun muassa päänsärkyä, turvotusta, painon vaihteluita, mielialamuutoksia, rintojen arkuutta ja ihon rasvoittumista.

Herkkis on hyvä ja EI lue häntä ällöttäviä juttuja. 🙂

Vierailija kirjoitti:

Itsellä kamalimmat oli jatkuva kuumuus, joka ei sopinut tilanteeseen ollenkaan. Siis saatoin olla vaikka parvekkeella ja pihalla 10 astetta t-paidassa ja hikoilin silti kuin sika ja tuntui kuin olisi aurinkorannoilla.

Tämä! Tosin mulla tämä kuumottelu on siitä erikoinen, että usein ei varsinaisesti tunnu edes kuumalta (kuten siis vaikka saunassa tai auringonpaahteessa) vaan se kuumuudentunne hohkaa vaan jostain sisuksista ja hiki valuu päältä ja etenkin kasvot punoittaa vaikka sitten iho esim käsivarsissa olisi ihan normi tai jopa viileäkin.

Lisäksi toinen todella ärsyttävä uutuus olossa on sellainen outo kömpelyys eli sitä saattaa teloa itsensä vaikka oven pieleen vaikka siitä on aiemmin osannut kulkea jonkun miljoona kertaa ilman ongelmia ja samoin sellainen sorminäppäryys muuttuu eli yhtäkkiä vaan ei oikein mikään pysy käsissä kuten ennen.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tuntuu, että tekee miten kevyen treenin tahansa, niin on tukka ihan likomärkänä. Hikeä saa vain puristaa. Liittyykö tämä jotenkin vaihdevuosiin?

Sama. Eikä tarvitse tehdä edes treeniä vaan ihan normikauppareissukin riittää siihen että on hikisempi kuin ennen juoksulenkin jälkeen.

Ainoa pienenpieni hopeareunus on se, että eipähän enää tarvitse suolasuihkeita eikä muitakaan kohottajia tukkaansa laittaa vaan kroppa hoitaa sen puolen..

Itse olen miettinyt sitäkin, että osuipa sopivasti nämä (esi)vaihtarit alkamaan sellaiseen aikaan että maailmanmeno on aivan järjetöntä ja ihmiset muuttui ihan muutamassa vuodessa muista piittaamattomiksi ja todella huonotapaisiksi/äänekkäiksi että taatusti viduttaa kaikki. Vai muuttuiko ja se ainoa muuttuja olinkin minä? Vai sekä että?

Nykyään on kuitenkin sietokyky tämän vv-oireilun takana niin nollissa että oikeasti välillä käy mielessä, että käyn kohta kuristamassa nuo naapurin kakarat jotka riehuu ja karjuu pihalla kuin mieltä vailla. Minä, joka olen kaikkea muuta kuin ärhäkkä saati väkivaltainen ihminen.

Itseasiassa tuntuu että tämä vv-oireilu saa samanlaisen fiiliksen mitä tuli joskus nuorena kun tuli otettua muutama huikka liikaa ja ne vikat tilkkaset oli muuttuneet siksi kuuluisaksi rähinämehuksi. Tosin silloin sitä halusi vaan äkkiä nukkumaan ja se julmettu kiukkukin pysyi muilta salassa humalatilasta huolimatta ja aamulla se oli poissa. Tämä raivokiukku sen sijaan ei poistu nukkumalla sikälimikäli edes saa nukutuksi.

Kyllä monilla tapahtuu tosi selvä vanhenemisnotkahdus siinä viidenkympin heitteillä, itsellänikin.  Ulkonäkö, kunto, vointi, jaksaminen, kaikki.  

Tätä ketjua lukiessa aloin miettiä miten voi olla mahdollista että tälläistä asiaa, mikä koskettaa puolta maailman ihmisistä, ei edelleenkään vielä tunneta eikä oireisiin ole olemassa monipuolista arsenaalia tehokkaita ja turvallisia lääkevalmisteita.  Eihän esimerkiksi kuumien aaltojen syntymekanismia edes tunneta vielä!!  Väkisin tulee mieleen olisiko tilanne sama jos vastaavat vaivat olisivat miehillä? 

Luin hiljattain uutisjutun jossa nyt noin 70-vuotiaat naiset muistelivat omia vaihdevuosiaan, ja he kaikki totesivat että eipä niistä silloin mitään puhuttu kenenkään kanssa. Hyvä että nyt on alettu sentän edes vähän puhumaan! Jospa sitä tietoakin pikku hiljaa karttuisi lisää ja apu- ja hoitokeinoja myös.

Vaihdevuosioireita:  ääretön vitutus.  Mieliala vaihteli muutaman minuutin välein.

Hikoilin kuin sika.  Itketti paljon ihan mitättömistä syistä.

Mies sanoi, että muutuin kuin toiseksi ihmiseksi.  Voi miesrukkaa...

Nyt ovat vaihdevuodet jo poissa ja mieskin on kuollut.

Aivan hirveät jalkakivut ennen kuukautisia. Vaivasivat lähinnä öisin. Nyt ovat kadonneet, syön poron luuliemijauhetta (en syö muuten lihaa), jotta saisin kollageenia ja se on auttanut tai sitten vaan sattumalta loppuivat aloitettuani sen käytön. Hiki haisee kauhealta. Kuukautiskierto 55-65 päivää. Ei mielialaoireita, ehkä vähän synkkyyttä. Paino nousi yht äkkiä 5 kg.

Vierailija kirjoitti:

Aivan hirveät jalkakivut ennen kuukautisia. Vaivasivat lähinnä öisin. Nyt ovat kadonneet, syön poron luuliemijauhetta (en syö muuten lihaa), jotta saisin kollageenia ja se on auttanut tai sitten vaan sattumalta loppuivat aloitettuani sen käytön. Hiki haisee kauhealta. Kuukautiskierto 55-65 päivää. Ei mielialaoireita, ehkä vähän synkkyyttä. Paino nousi yht äkkiä 5 kg.

Tuo hienhajun muuttuminen on jotain ihan järkkyä. Miten se voikaan olla yhtäkkiä noin ärtsyn kitkerän pistävä ja tavallaan ei edes hienhajuista vaan sitä katkuaa kuin joku ketun syötti.

Vierailija kirjoitti:

Sitä olen miettinyt, että jos on aina olleet ns. 'helpot' menkat (säännöllinen kierto, pieni vuotomäärä, ei juuri oireita: pientä mahakipua 1 päivänä, ja edeltävänä yönä unettomuutta, hieman ihon/hiusten rasvoittumista menkkojen alla) niin onko odotettavissa myös 'helpot' (esi-)vaihdevuodet, vai rytiseekö sitten kunnolla?

Minulla on ollut ihan karmeat menkat 13-vuotiaasta asti, runsasta vuotoa ja aivan järkyttävät kivut. Jopa niin, että olen pyörtynyt kipujen takia. Mutta vaihdevuodet, helpot. Mitään esivaihdevuosia en edes huomannut. Sitten yhtenä päivänä menkat vaan loppui eikä palanneet. Gynekologi tutki tilanteen ja sanoi ettei ole odotettavissakaan enää kun mahdollisesti pientä tiputtelua (ei ole ollut).

Ettei sitä varmaan voi tietää eikä ennustaa etukäteen miten käy. Vai jos on kärsinyt menkkojen aikaan niin pääseekö vaihdevuosissa helpommalla ja päinvastoin? 🤔 Että jossain kohtaa se kärsimys tulee sitten kuitenkin. Onkohan tuota tutkittu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä olen miettinyt, että jos on aina olleet ns. 'helpot' menkat (säännöllinen kierto, pieni vuotomäärä, ei juuri oireita: pientä mahakipua 1 päivänä, ja edeltävänä yönä unettomuutta, hieman ihon/hiusten rasvoittumista menkkojen alla) niin onko odotettavissa myös 'helpot' (esi-)vaihdevuodet, vai rytiseekö sitten kunnolla?

Minulla on ollut ihan karmeat menkat 13-vuotiaasta asti, runsasta vuotoa ja aivan järkyttävät kivut. Jopa niin, että olen pyörtynyt kipujen takia. Mutta vaihdevuodet, helpot. Mitään esivaihdevuosia en edes huomannut. Sitten yhtenä päivänä menkat vaan loppui eikä palanneet. Gynekologi tutki tilanteen ja sanoi ettei ole odotettavissakaan enää kun mahdollisesti pientä tiputtelua (ei ole ollut).

Ettei sitä varmaan voi tietää eikä ennustaa etukäteen miten käy. Vai jos on kärsinyt menkkojen aikaan niin pääseekö vaihdevuosissa helpommalla ja päinvastoin? 🤔 Että jossain kohtaa se kärsimys tulee sitten kuitenkin. Onkohan tuota tutkittu?

Mulla oli kauheat menkat - nyt on kauheat vaihtarit. Mun äidillä oli helpot menkat - ja helpot vaihtarit. Tasan ei käy onnenlahjat, kaikki kombot on varmaan mahdollisia.