Paljonko sulle pitäisi maksaa että menisit yöllä pimeässä yksin 2 km syvälle metsään
Ja viettäisit siellä yksin yön ilman kännykkää ja taskulamppua ja tulentekovälineitä?
Kommentit (227)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille jotka pelkää eläimiä kuten esim karhuja muutama sana kokeneena metsänkulkijana:
Ne eläimet ei tule lähellekkään ihmistä luonnossa, päinvastoin ne ei voi sietää ihmistä ollenkaan ja pysyy mahdollisimman kaukana
Höpön löpö, ainoa syy miksi karhu ei ole nassuttanut ihmistä suuhunsa on se ettei sillä juuri silloin ollut nälkä. Ne tuppaavat kyllä joskus muutenkin käymään kimppuun. En todellakaan ottaisi riskiä karhun kanssa.
Karhu käy ihmisen kimppuun vain mikäli on haavoittunut tai joudut emon ja pennnun väliin. Karhu kuulee ja haistaa ihmisen kaukaa, se pelkää ja väistää ihmisiä. Vaikka isäni työkseen kulki metsissä, hän ei ole koskaan nähnyt karhua. Minäkin olen retkeillyt erämaissa, enkä ole karhua nähnyt.
Pimeässä metsässä pelottaisi nimenomaan se kontrollin menettäminen. Se tieto, että itse ei näe yhtään mitään, mutta pedot kyllä näkee sut.
Muita vastauksia katsomatta tekisin tuon viidestäsadasta eurosta. Tulisi tylsä yö ja mitä siellä metsässä edes tekisi.
Jos saisin ottaa mukaan riippumattosettini niin vaikka viidestäkympistä.
Vierailija kirjoitti:
Mä tuun hakee tänäiltana jokaisen teistä halukkaista ja ajan metsäautotien päähän . Olisko tuossa kello 23 sopiva aika?
Siinä voi alkaa monella ilmaantuu "muuta" tekemistä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsä on turvallinen, isot puut antaa suojaa, ei pelota.
Tosi turvallinen kun törmäät karhuun tai susilaumaan. Tai ärtyisään hirveen. Yksin. Pilkkopimeässä metsässä. Ilman valoja. Huomaa kuinka moni täällä vastaa eikä ole ollut koskaan edes lähellä oikeaa metsää.
Et ole ollut metsässä sinäkään!
Et varmasti törmää mihinkään eläimeen pimeässä metsässä. Älä nyt hoopoja puhu.??? Anteeks? Suurinosa metsäneläimistä ja pedoista elää ja saalistaa öisin.
Entä sitten. Ei ne ihmistä saalista, mutta aistivat kyllä ja väistävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tähän kysymykseen on saatu ajatus? Eli mikä pointti? Ei minulla olisi ainakaan ongelmaa. Mutta kuka siis maksaisi tuosta ihmiselle? Johonkin duuniin kuuluisi lepakoiden seuranta vai mikä juttu?
Hyvähän sieltä kapungin keskustasta on huudella. Et ole koskaan edes käynyt oikeassa metsässä.
Minä asun lähellä kaupungin keskustaa nyt, mutta kasvoin kirjaimellisesti korpimetsässä, jossa lähimmät pienet palvelut ovat 10km päässä, lähin naapuri 3km päässä ja asunnon takaa avautui 30km koskematonta korpimetsää.
Uskallan viettää yöni ilman apuvälineitä niin Helsingin ydinkeskustassa kuin korpimetsässä. Olen 150cm nainen. Kummassakaan ei ole mitään pelättävää kuin oma mielikuvitus. Karhun tai ryöstäjän kohtaaminen on erittäin epätodennäköistä, itse en ole törmännyt kumpaankaan yli 40 vuoteen. Suomessa ei ole sellaisia alueita, jonne ei voisi yksin mennä mihin kellonaikaan tahansa, varsinkaan naisena, jos yhtään on ymmärrystä muiden maiden elämänmenosta.
No tervemenoa. Muista että tyhmyys ja rohkeus on kaks eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsä on turvallinen, isot puut antaa suojaa, ei pelota.
Tosi turvallinen kun törmäät karhuun tai susilaumaan. Tai ärtyisään hirveen. Yksin. Pilkkopimeässä metsässä. Ilman valoja. Huomaa kuinka moni täällä vastaa eikä ole ollut koskaan edes lähellä oikeaa metsää.
Et ole ollut metsässä sinäkään!
Et varmasti törmää mihinkään eläimeen pimeässä metsässä. Älä nyt hoopoja puhu.??? Anteeks? Suurinosa metsäneläimistä ja pedoista elää ja saalistaa öisin.
Entä sitten. Ei ne ihmistä saalista, mutta aistivat kyllä ja väistävät.
Nälkäinen karhu tai susi tai ihan vaan pelästynyt petoeläin hyökkää kyllä myös ihmisen päälle. Oletko ihan daiju?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisille jotka pelkää eläimiä kuten esim karhuja muutama sana kokeneena metsänkulkijana:
Ne eläimet ei tule lähellekkään ihmistä luonnossa, päinvastoin ne ei voi sietää ihmistä ollenkaan ja pysyy mahdollisimman kaukana
Höpön löpö, ainoa syy miksi karhu ei ole nassuttanut ihmistä suuhunsa on se ettei sillä juuri silloin ollut nälkä. Ne tuppaavat kyllä joskus muutenkin käymään kimppuun. En todellakaan ottaisi riskiä karhun kanssa.
Karhu käy ihmisen kimppuun vain mikäli on haavoittunut tai joudut emon ja pennnun väliin. Karhu kuulee ja haistaa ihmisen kaukaa, se pelkää ja väistää ihmisiä. Vaikka isäni työkseen kulki metsissä, hän ei ole koskaan nähnyt karhua. Minäkin olen retkeillyt erämaissa, enkä ole karhua nähnyt.
Mulla alkoi pelottaa, kun näin tuoreet karhun paskat. Silti pelottaa vaikka tietää, että se karhu todennäköisesti juoksee karkuun. Psykologinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Me ikäihmiset muistamme hyvin kun asuimme maalla pimeässä kulkemiset metsäpoluilla.
Kävelimme naapureihin ja matkaa oli useita kilometrejä. Talvella oli valona vain kuu ja en muista, että olisi koskaan pelottanut kulkea. Samoja metsäpolkuja kaverit kulkivat kouluun. Silloin ei ollut puhettakaan mistään koulukyydeistä ja pisimmät matkat olivat hyvinkin viisi kilometriä ja enemmänkin muutamilla.
Kyllikki saarelle kävi huonosti. Maaseudulla syrjäisellä metsikköisellä tiellä.
Vierailija kirjoitti:
Kovastipa on moni menossa syvälle umpipimeään metsään ilman valoa.
Eivätpä taida olla oikeasti kokeilleet et onko näppärää käppäillä siellä sillon kun ei näe metriäkään :D
No ei siellä nyt aloituksen mukaan pimeässä ole tarkoitus kulkea. Tekee illalla makuupaikan ja nukkuu pimeän ajan. Olen yöpynyt omilla mailla metsässä ilman nuotiotakin, kun voin tehdä laavun. Vieraalla maalla olisi vähän riskiä sateesta, eikä kunnon makuualustaakaan saisi elävistä kasveista tehdä.
Nuotio olisi tosin kiva, niin saisi kahvit keitettyä, ja lämmintä ruokaa.
Ihmisen kuuluu pelätä petoja. Näin on ollut kautta aikain. Ei kukaan lähde syötiksi pimeään metsään ilman suojaa.
Vierailija kirjoitti:
Olin päivällä marjassa ja yhtäkkiä esiin juoksi iso hirvi, onneksi mun ohi muta olin saada paskahalvauksen. Eli niille jotka sanovat ettei eläimiin törmää niin kylläpä törmää!
Toki, mutta ei joka kerta. Näillä "Iik, en mee metsään!" ihmisillä on se ajatus, että heti, kun on kävellyt 500m luontopolulta syrjään, niin siellä on joka kerta kytiksellä karhu-ilves-susi ruokaliina kaulassa.
Asuin 20 vuotta korpimetsässä. Hirven näin ehkä 15 kertaa. Karhua en koskaan, muuta kuin jäljet, sama suden kanssa. Ilvestä en ole nähnyt ikinä. Kettujakin olen nähnyt vasta kaupungissa asuttuani rauhallisella alueella 10 vuotta, sekä Englannin matkoilla. Tähän lasketaan joka vuotiset marjastukset, sienestykset, metsissä leikkiminen, pyöräily ja kävely korpiteitä pitkin, autoilu jne.
En menisi mistään hinnasta yksin. Pelkään pimeää metsää. Ja rakastan luontoa, meillä on korpimökkikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tähän kysymykseen on saatu ajatus? Eli mikä pointti? Ei minulla olisi ainakaan ongelmaa. Mutta kuka siis maksaisi tuosta ihmiselle? Johonkin duuniin kuuluisi lepakoiden seuranta vai mikä juttu?
Hyvähän sieltä kapungin keskustasta on huudella. Et ole koskaan edes käynyt oikeassa metsässä.
Minä asun lähellä kaupungin keskustaa nyt, mutta kasvoin kirjaimellisesti korpimetsässä, jossa lähimmät pienet palvelut ovat 10km päässä, lähin naapuri 3km päässä ja asunnon takaa avautui 30km koskematonta korpimetsää.
Uskallan viettää yöni ilman apuvälineitä niin Helsingin ydinkeskustassa kuin korpimetsässä. Olen 150cm nainen. Kummassakaan ei ole mitään pelättävää kuin oma mielikuvitus. Karhun tai ryöstäjän kohtaaminen on erittäin epätodennäköistä, itse en ole törmännyt kumpaankaan yli 40 vuoteen. Suomessa ei ole sellaisia alueita, jonne ei voisi yksin mennä mihin kellonaikaan tahansa, varsinkaan naisena, jos yhtään on ymmärrystä muiden maiden elämänmenosta.
No tervemenoa. Muista että tyhmyys ja rohkeus on kaks eri asiaa.
Niinhän minä menenkin :) Ihan normaalisti käyn lähikaupassa, joka on auki 24/7, yksin kävellen klo 2-4 aikaan ostoksilla, kun on rauhallista.
Metsää pelkäävät eniten ne, jotka eivät metsissä ole käyneet tai asuneet, ja Helsinkiä pelkäävät eniten ne, jotka eivät siellä ole asuneet. Itse olen asunut jo 15 vuotta, ei ongelmia. Isoin ongelma on ollut metrossa maailman synnystä inttämään jäänyt suomalainen mies.
Suomalaiselle naiselle vaarallisinta eivät ole karhut tai tuntemattomat tyypit vaan oma mies, ihan tutkitusti. Ihan sama missä päin Suomea asuu.
Vierailija kirjoitti:
Olin päivällä marjassa ja yhtäkkiä esiin juoksi iso hirvi, onneksi mun ohi muta olin saada paskahalvauksen. Eli niille jotka sanovat ettei eläimiin törmää niin kylläpä törmää!
Hirvi voi käydä päälle, jos puolustaa vasojaan tai on kiimassa. Todella pelottava eläin.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, ettet ole koskaan ollut pimeässä luonnossa. Kun silmä tottuu, valoa kyllä on. Hyvin näkee kulkea. Tietenkään missään kaupungin valosaasteen alueen metsikössä ei, koska katuvalot ym hämmentävät luonnon valon. Mutta meneopä jonnekin, missä katuvaloja ei ole kymmenien kilometrien säteellä, jo pelkkä tähti taivas on upea! Kuutamossa puhumattakaan.
Talvella, kun on lunta ja kuutamo, on yhtä valoisaa kuin päivällä, kuu luo pitkiä varjoja.
Jopa syyspimeällä pimeässä metsässä näkee, paremmin kuin kaupungin "pimeässä".
Älä puhu pask.. pimeä on pimeä metsässäkin. Eikä siellä näe yhtään mitään.
Nyt on puhe pimeästä metsästä.
Aloituksesta puuttuu niin paljon oleellisia tietoja, että taitaa olla kaupunkilaisnaisen tekemä tai sitten jonkun testimielessä.
Vuodenaika? Mitä varusteita saisi olla mukana? Missä päin maailmaa tämä metsä sijaitsee? Olisiko nykyaika vai esimerkiksi sotatilanne? jne.
Suomalaiseen metsään menen yöpymään oikeilla varusteilla ilmaiseksi ja jossain tilanteessa, kuten kertausharjoituksissa olen tosiasiassa joutunut siitä maksamaankin, kun osa ansioista tulee pörssin päiväkaupasta.
ps. suomalaisille metsä on ollut turvapaikka, toisin kuin suurimmalle osalle muista maista ja Taru Sormusten Herrasta -tyyppisille saagoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tähän kysymykseen on saatu ajatus? Eli mikä pointti? Ei minulla olisi ainakaan ongelmaa. Mutta kuka siis maksaisi tuosta ihmiselle? Johonkin duuniin kuuluisi lepakoiden seuranta vai mikä juttu?
Hyvähän sieltä kapungin keskustasta on huudella. Et ole koskaan edes käynyt oikeassa metsässä.
Minä asun lähellä kaupungin keskustaa nyt, mutta kasvoin kirjaimellisesti korpimetsässä, jossa lähimmät pienet palvelut ovat 10km päässä, lähin naapuri 3km päässä ja asunnon takaa avautui 30km koskematonta korpimetsää.
Uskallan viettää yöni ilman apuvälineitä niin Helsingin ydinkeskustassa kuin korpimetsässä. Olen 150cm nainen. Kummassakaan ei ole mitään pelättävää kuin oma mielikuvitus. Karhun tai ryöstäjän kohtaaminen on erittäin epätodennäköistä, itse en ole törmännyt kumpaankaan yli 40 vuoteen. Suomessa ei ole sellaisia alueita, jonne ei voisi yksin mennä mihin kellonaikaan tahansa, varsinkaan naisena, jos yhtään on ymmärrystä muiden maiden elämänmenosta.
No tervemenoa. Muista että tyhmyys ja rohkeus on kaks eri asiaa.
Niinhän minä menenkin :) Ihan normaalisti käyn lähikaupassa, joka on auki 24/7, yksin kävellen klo 2-4 aikaan ostoksilla, kun on rauhallista.
Metsää pelkäävät eniten ne, jotka eivät metsissä ole käyneet tai asuneet, ja Helsinkiä pelkäävät eniten ne, jotka eivät siellä ole asuneet. Itse olen asunut jo 15 vuotta, ei ongelmia. Isoin ongelma on ollut metrossa maailman synnystä inttämään jäänyt suomalainen mies.
Suomalaiselle naiselle vaarallisinta eivät ole karhut tai tuntemattomat tyypit vaan oma mies, ihan tutkitusti. Ihan sama missä päin Suomea asuu.
Olen metsässä syntynyt ja kyllä minä pelkään metsäneläimiä. Pelkään hirviä ja karhuja.
Kesällä täällä paistaa aurinko yötä päivää ja on lämmintäkin. Ei mitään ongelmaa, olen ollutkin. Pimeän aikaan syksyllä alkaa jolla jo sen verran kylmää, että pitäisi olla hyvä varustus, että tarkenee ilman tulia. Jos tuntipalkka olisi jotain 35€/tunti+päiväraha, niin voisin mennäkin.
Olin saada sydärin, kun törmäsin villisikalaumaan. Kuun valolla lähdin ulkoilemaan yöhön. No pakoon ne juoksi, mutta silti itsekin pelästyin.