Lue keskustelun säännöt.
Voisitko muuttaa pikkukaupunkiin elääksesi siellä loppu elämän?
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Asuin pk-seudulla yli 20 vuotta.
Muutin perheineni kaksi vuotta sitten Helsingin ydinkeskustasta vanhasta kerrostalosta uuteen omakotitaloon, pieneen kaksikieliseen kuntaan.
Onhan tämä elämää, kun kerrankin on asunto jossa ilmanvaihdon pääasiallinen kanava ei ole ulko-oven postiluukku.
Jos asunnossa tulee kuuma, nappia painamalla saat ilmastoinnin päälle.
Saunassa ei kukaan muu oksentele tai jätä käytettyjä spärdäreitä lauteille, ellet sitä itse tee.
Lasten leikkipaikalta et löydä neuloja, koiranbasgaa tai kaljapurkkeja, jos et itse niitä sinne vie.
Autoja saa vaikka useamman etuovelle ja takaovelle ja vaikka nurmikolle jos haluaa.
Jos haluat vaihtaa renkaat tai pestä menopelit pihalla, se onnistuu. Halutessasi paikallinen kaveri tulee pientä rahaa vastaan kotiisi ne tekemään.Terveyskeskuksessa työntekijät sanovat että "on ihan kauhea jono" jos sinua ennen on kaksi potilasta.
Koko paikkakunnalla ei ole yhtään kaljabaaria, ruokaravintoloita on useampi.
Palvelua saa molemmilla kotimaisilla kielillä, eikä tarvitse vaihtaa englanniksi jos haluat asioida jossain.
Ja mikä parasta, ei yhden ainutta muualta tullutta eikä äskakkosta koululaitoksessa.
M40
Kivalta kuulosti ennen viimeistä lausetta. Sovit hyvin johonkin umpioon. Älä vain muuta takaisin sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ns. vanhuuden haave on pitkään ollut joku tuppukylä mutta aika ajoin pysähdyn miettimään sitä kuinka paljon kätevämpää kaupungissa asuminen on (nyt Turussa) niin vaikea olisi sulkea kaikki mahdollisuudet ja käpertyä sinne luonnon helmaan, niin ihanalta kuin se tuntuukin. Jos olisi mökki jossain täällä Turun seudun maalaiskunnissa, esim. Pöytyällä niin ehkä se olisi paras sitten eläkeläisenä?
Nyt olisi vaikea luopua ihan vaikka pizzatilauksista tai siitä että voi matkustaa teatteriin vartissa.
Mitä siellä maalla sitten yksin tekisin. Alkaisin höperöidä jonkun salaliittoteorian kimpussa kuitenkin jos oikeita livekontakteja ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Mun ns. vanhuuden haave on pitkään ollut joku tuppukylä mutta aika ajoin pysähdyn miettimään sitä kuinka paljon kätevämpää kaupungissa asuminen on (nyt Turussa) niin vaikea olisi sulkea kaikki mahdollisuudet ja käpertyä sinne luonnon helmaan, niin ihanalta kuin se tuntuukin. Jos olisi mökki jossain täällä Turun seudun maalaiskunnissa, esim. Pöytyällä niin ehkä se olisi paras sitten eläkeläisenä?
Nyt olisi vaikea luopua ihan vaikka pizzatilauksista tai siitä että voi matkustaa teatteriin vartissa.
Mitä siellä maalla sitten yksin tekisin. Alkaisin höperöidä jonkun salaliittoteorian kimpussa kuitenkin jos oikeita livekontakteja ei olisi.
Raisio, Naantali, Rusko? Etenkin viimeksi mainittu. Ja sieltä pääsee nopeasti pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ns. vanhuuden haave on pitkään ollut joku tuppukylä mutta aika ajoin pysähdyn miettimään sitä kuinka paljon kätevämpää kaupungissa asuminen on (nyt Turussa) niin vaikea olisi sulkea kaikki mahdollisuudet ja käpertyä sinne luonnon helmaan, niin ihanalta kuin se tuntuukin. Jos olisi mökki jossain täällä Turun seudun maalaiskunnissa, esim. Pöytyällä niin ehkä se olisi paras sitten eläkeläisenä?
Nyt olisi vaikea luopua ihan vaikka pizzatilauksista tai siitä että voi matkustaa teatteriin vartissa.
Mitä siellä maalla sitten yksin tekisin. Alkaisin höperöidä jonkun salaliittoteorian kimpussa kuitenkin jos oikeita livekontakteja ei olisi.
Raisio, Naantali, Rusko? Etenkin viimeksi mainittu. Ja sieltä pääsee nopeasti pois.
Littoista olen nyt viimeksi katsellut kun siellä olisi ranta kävelymatkan päässä mutta ei ole mitään sen kummempia suunnitelmia.
Vierailija kirjoitti:
Voisin. Suurehkossa liki koko aikuisikäni asuneena muuttaisin mielelläni vaikka 5-15.000 asukkaan paikkaan kunhan peruspalvelut löytyy. Lieveilmiöitä vähemmän ja enemmän luontoa lähellä.
5-5000 asukkaan paikoissa ei ole terveyspalveluja, ne siis ovat vähintään 100 km päässä. Ainakaan iltaisin, viikonloppuisin ja puhumattakaan päivystyksestä.
Tästä pitkä miinus ja syy sille miksi minä en enää halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin. Suurehkossa liki koko aikuisikäni asuneena muuttaisin mielelläni vaikka 5-15.000 asukkaan paikkaan kunhan peruspalvelut löytyy. Lieveilmiöitä vähemmän ja enemmän luontoa lähellä.
Mitkä peruspalvelut olisi edellytys?
Mitä jos terveyskeskus päivisin, mutta iltaisin ja viikonloppuisin vaatii matkan esim tunnin päähän?
Kuinka usein siellä tulee iltaisin tai viikonloppuisin käytyä?
Asun jo pikkukaupungissa.
Olen kotoisin maalta Etelä-Suomesta.
Nyt asun Pirkanmaalla.
Ihan kiva paikka mutta asukkaat negatiivisia nillittäjiä.
Voin ihan hyvin asua täällä loppuelämäni, mutta jos tilaisuus parempaan tulee, saatan ainakin harkita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun ns. vanhuuden haave on pitkään ollut joku tuppukylä mutta aika ajoin pysähdyn miettimään sitä kuinka paljon kätevämpää kaupungissa asuminen on (nyt Turussa) niin vaikea olisi sulkea kaikki mahdollisuudet ja käpertyä sinne luonnon helmaan, niin ihanalta kuin se tuntuukin. Jos olisi mökki jossain täällä Turun seudun maalaiskunnissa, esim. Pöytyällä niin ehkä se olisi paras sitten eläkeläisenä?
Nyt olisi vaikea luopua ihan vaikka pizzatilauksista tai siitä että voi matkustaa teatteriin vartissa.
Mitä siellä maalla sitten yksin tekisin. Alkaisin höperöidä jonkun salaliittoteorian kimpussa kuitenkin jos oikeita livekontakteja ei olisi.
Naapurikaupungeistakin pääsee palvelujen äärelle nopeampaa kuin jostain Kakskerran tai Paattisten perukoilta.
Huvittaa osin nuo jutut kuinka palvelut on lähellä suuressa kaupungissa. Pääkaupunkiseudullakin niihin palveluihin voi olla tosi pitkä matka. Espoossakin tuli ajeltua täysin maaseudulla, kun "poikittaiset" yhteydet olivat huonot.
Asuin 19 vuotta pikkupaikkakunnalla Pirkanmaalla. Se riitti pienessä kaupungissa asumiseksi suomessa. Espanjassa asuin pienessä kaupungissa seitsemisen vuotta 90-luvulla, se oli hyvää aikaa. Nykyään asun Helsingissä, täällä voin olla omissa oloissani, jos haluan. Kaikki tarvittava, läheisistä alkaen, on täällä, nyt kun ikävä kyllä vanhempanikin ovat jo kuolleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Synnyin pikkukaupingissa ja elin lapsuuteni ja nuoruuteni pikkukaupungissa ja vihasin sitä. Täytettyäni 18v muutin kaupunkiin ja takaisin pikkukaupunkiin en enää koskaan halua muuttaa.
Muutin vajaa vuosi sitten lapsuuden kotikaupunkiin, joka on 5 kertaa pienempi kuin edellinen, vaikkei sekään mikään kovin iso ollut. Joka tapauksessa, haluaisin asua täällä vaikka kuinka kauan nyt, mutta harmittavasti täältä ei löydy oman alan töitä. Pitää etsiä töitä ja asuinpaikkaa muualta.
N31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä voisin muuttaa ja muutinkin jo noin 12 vuotta sitten takaisin pohjois-karjalaan espoosta. välillä ikävä joitain juttuja espoossa mutta en muuta takaisin enää. muuttaminen muutenkin jo niin raskas prosessi, ettei ihan kevyesti tule muutettua enää.
Vierailija kirjoitti:
Onko järjetöntä ostaa omaa pikkupaikkakunnalta, josta tuskin saisi omiaan pois mikäli haluaisi myydä?
Ei minusta, mutta pitää tosiaan laskea niin että asuntoa ei saa ikinä myytyä. Olen harkinnut eläkepäiviksi jotain 20,000 euron siistikuntoista kaksiota Itä-Suomesta, pikkukaupungista jossa vesistöjä sekä luontoa lähellä. Pääkaupunkiseudullahan tuo asuntoon mevevä rahasumma uppoaa jo kahdessa vuodessa vuokraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin pk-seudulla yli 20 vuotta.
Muutin perheineni kaksi vuotta sitten Helsingin ydinkeskustasta vanhasta kerrostalosta uuteen omakotitaloon, pieneen kaksikieliseen kuntaan.
Onhan tämä elämää, kun kerrankin on asunto jossa ilmanvaihdon pääasiallinen kanava ei ole ulko-oven postiluukku.
Jos asunnossa tulee kuuma, nappia painamalla saat ilmastoinnin päälle.
Saunassa ei kukaan muu oksentele tai jätä käytettyjä spärdäreitä lauteille, ellet sitä itse tee.
Lasten leikkipaikalta et löydä neuloja, koiranbasgaa tai kaljapurkkeja, jos et itse niitä sinne vie.
Autoja saa vaikka useamman etuovelle ja takaovelle ja vaikka nurmikolle jos haluaa.
Jos haluat vaihtaa renkaat tai pestä menopelit pihalla, se onnistuu. Halutessasi paikallinen kaveri tulee pientä rahaa vastaan kotiisi ne tekemään.Terveyskeskuksessa työntekijät sanovat että "on ihan kauhea jono" jos sinua ennen on kaksi potilasta.
Koko paikkakunnalla ei ole yhtään kaljabaaria, ruokaravintoloita on useampi.
Palvelua saa molemmilla kotimaisilla kielillä, eikä tarvitse vaihtaa englanniksi jos haluat asioida jossain.
Ja mikä parasta, ei yhden ainutta muualta tullutta eikä äskakkosta koululaitoksessa.
M40
Kivalta kuulosti ennen viimeistä lausetta. Sovit hyvin johonkin umpioon. Älä vain muuta takaisin sieltä.
Tottahan tuo viimeinen lause on ainakin näin entisen hesalaisen silmin.. He, jotka eivät ole joutuneet asumaan ns. monikulttuurisen elämän keskellä eivät voi oikeasti tietää mitä se todellisuudessa on. Joten tämä elämä tosiaan pienessä kylässä ( ja juu - mekin asumme kaksikielisessa paikassa - ruotsi pääkieli) tämä elo on aivan erilaista ja niin rauhallista nyt kun ei ole näitä ns. muualta maailmasta tulleita. Kaikki pelaa ja toimii niin kuin pitää.
En. Viihdyn täällä ns. mettäperällä, sen syrjäisemmässä torpassa.
En alle 50 000 asukkaan kaupunkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No - itse olin useamman polven hesalainen - lapseni asuvat vielä siellä, mutta itse muutin mieheni kanssa pieneen kylään tunnin matkan päähän hesasta. Talo oli halpa - tontti iso -ja ne palvelut, joita välttämättä tarvitsee ovat lähellä. Eikä ole ongelmia naapurustoista. En muuttaisi takaisin. Meillä sinänsä eri juttu, koska eläkkeellä - työelämä esti aikaisemman muuton. Eläkkeellä hesassa asuminen olisi tullut meille liian kalliiksi - täällä pärjäämme oikein hyvin. Koska matka hesaan ei ole liian pitkä, niin lapsiakin tulee nähtyä jopa enemmän kuin pääkaupungissa asuessamme ja lisäksi voimme majoittaa yöpyjät mikä ei onnistunut hesassa kun kaksiossa siellä asuimme vuokralla. Täällä pelaa terveyskeskuskäynnit ihan eri tavalla - pääset vastaanotolle nopeasti. En voi muuta kuin suositella.
Mikä kaupunki? Kuulostaa että voisi harkita samaa.
Pointti on varmaan se, että mikä tahansa pikkupaikka 100km säteellä Helsingistä täyttää tämän unelman.
Itselle riitti puoli vuotta töitä Helsingissä. Pienellä paikkakunnalla on luontoa eri tavalla lähellä, Suomen valtti on luonto, mitä monet ulkomailta tulevat håmmästelevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No - itse olin useamman polven hesalainen - lapseni asuvat vielä siellä, mutta itse muutin mieheni kanssa pieneen kylään tunnin matkan päähän hesasta. Talo oli halpa - tontti iso -ja ne palvelut, joita välttämättä tarvitsee ovat lähellä. Eikä ole ongelmia naapurustoista. En muuttaisi takaisin. Meillä sinänsä eri juttu, koska eläkkeellä - työelämä esti aikaisemman muuton. Eläkkeellä hesassa asuminen olisi tullut meille liian kalliiksi - täällä pärjäämme oikein hyvin. Koska matka hesaan ei ole liian pitkä, niin lapsiakin tulee nähtyä jopa enemmän kuin pääkaupungissa asuessamme ja lisäksi voimme majoittaa yöpyjät mikä ei onnistunut hesassa kun kaksiossa siellä asuimme vuokralla. Täällä pelaa terveyskeskuskäynnit ihan eri tavalla - pääset vastaanotolle nopeasti. En voi muuta kuin suositella.
Mikä kaupunki? Kuulostaa että voisi harkita samaa.
Pointti on varmaan se, että mikä tahansa pikkupaikka 100km säteellä Helsingistä täyttää tämän unelman.
Itselle riitti puoli vuotta töitä Helsingissä. Pienellä paikkakunnalla on luontoa eri tavalla lähellä, Suomen valtti on luonto, mitä monet ulkomailta tulevat håmmästelevät.
Asun Helsingissä, metsä tuossa takana ja meren rantaan alle kilometri. Pitkät luontopolut menevät tosi läheltä. Ei se aina täälläkään niin kaukana ole.
Voisin, Saksalaiseen, Sveitsiläiseen, Italialaiseen tai Ranskalaiseen, mutta en koskaan suomalaiseen. Keski-Eurooppa on niin tiheästi rakennettu, että siellä pikkukaupungitkin ovat palveluiden parissa ja etäisyydet asutuskeskuksiin pienet. Lisäksi ne ovat vanhoja ja viihtyisiä suomalaisen laatikkoarkkitehtuurin sijaan. Suomalaiset pikkukaupungit ovat todella masentavia.
Mikä ihme siinä on, että jengi ajattelee että ostan asunnon, asun siinä ja myydessä saan ainakin omat takaisin.
Ihmeellinen käyttöhyödyke, kun mitä enemmän se kuluu, sitä enemmän sen arvo nousee...