Esihenkilöitä ei saa työpaikalla häiritä yhteydenotoilla

Vähän sama kokemus. Pois lukien hallinnollinen esihenkilö, joka vastailee kyllä, mutta hänelle kohdistuvat kysymykset koskevat useimmiten työjärjestelyjä, oman työsuhteen asioita tms. Hän ei työn tekemiseen liittyvissä kysymyksissä osaa neuvoa.

Työnjohdolliset henkilöt ovat ohjeistaneet 'mielellään' esittämään kysymykset päivittäisissä palavereissa, joista he ovat poissa noin 50% ajasta, koska sopivat muuta. Sanovat "priorisoivansa". Eikä heille saa myöskään välittää suoraan asiakkaan kysymyksiä itse vastattavaksi, vaan meidän ruohonjuuritasolta pitää vastata, vaikka kysymys ei kuuluisi meidän osaamisalueelle tai vastuualueelle (it-ala). Täytyy vaan koittaa nyhtää jotain tietoa, että vastauksen saa itse kirjattua, vaikka asian vastuuhenkilöllä vastaamiseen menisi se 5min.

Se on esiMIES, tulee englannin kielen sanasta foreMAN. MIES, ymmärrättekö? Ja ihan syystä. Oletteko muka aikuisten oikeasti koskaan kuulleetkaan naisesta, joka olisi menestyksellisesti toiminut esiMIEHEN tehtävissä?

esihenkilö suomen kielen raiskausta

Vierailija kirjoitti:

Vähän sama kokemus. Pois lukien hallinnollinen esihenkilö, joka vastailee kyllä, mutta hänelle kohdistuvat kysymykset koskevat useimmiten työjärjestelyjä, oman työsuhteen asioita tms. Hän ei työn tekemiseen liittyvissä kysymyksissä osaa neuvoa.

Työnjohdolliset henkilöt ovat ohjeistaneet 'mielellään' esittämään kysymykset päivittäisissä palavereissa, joista he ovat poissa noin 50% ajasta, koska sopivat muuta. Sanovat "priorisoivansa". Eikä heille saa myöskään välittää suoraan asiakkaan kysymyksiä itse vastattavaksi, vaan meidän ruohonjuuritasolta pitää vastata, vaikka kysymys ei kuuluisi meidän osaamisalueelle tai vastuualueelle (it-ala). Täytyy vaan koittaa nyhtää jotain tietoa, että vastauksen saa itse kirjattua, vaikka asian vastuuhenkilöllä vastaamiseen menisi se 5min.

Meilläkin toivotaan sitä, että työhön liittyvät kysymykset käytäisiin ensisijaisesti läpi ryhmäpalavereissa, joita järjestetään harvakseltaan. Esihenkilöt eivät ehdi ennen niitä asioihin perehtyä, joten hyvin vähän siellä saat kommentteja asiasta esittelyn jälkeen.

Yleensä esihenkilö kommentoi jotain hyvin yleispiirteistä aiheeseen liittyen ja sen jälkeen ohjeistaa muotoilemaan vastauksen sopivaan muotoon ja tarkistuttamaan sen vielä hänellä ennen kuin sen laittaa eteenpäin. Vastausajat asiakkaille ovat tosi pitkiä.

Vierailija kirjoitti:

Se on esiMIES, tulee englannin kielen sanasta foreMAN. MIES, ymmärrättekö? Ja ihan syystä. Oletteko muka aikuisten oikeasti koskaan kuulleetkaan naisesta, joka olisi menestyksellisesti toiminut esiMIEHEN tehtävissä?

Lääkitys kunnossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on esiMIES, tulee englannin kielen sanasta foreMAN. MIES, ymmärrättekö? Ja ihan syystä. Oletteko muka aikuisten oikeasti koskaan kuulleetkaan naisesta, joka olisi menestyksellisesti toiminut esiMIEHEN tehtävissä?

Lääkitys kunnossa?

No kyllä on. Viina, terva ja sauna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla on 180 alaista ja jokainen kysyy sitä oikeaa fonttia julkaisuun ja saako lähteä klo 15 töistä ja onko kahvitauot pakko pitää vai saako vähentää työaikaa ja saako perjantaina olla etänä ja onko jouluaatto lomapäivä, niin ymmärrän ihan hyvin että viestit pitää tulla yhdellä kanavalla.

Mutta kun sen esihenkilön työ on auttaa alaisiaan! Ilman alaisia ei ole esihenkilöä. Jos tämä ei sovi, on väärässä asemassa.

Näin sen pitäisi olla. Työpaikalla asia nähdään kuitenkin toisin. Organisaatiossa toivotaan työntekijöiltä itseohjautuvuutta, mutta ei kuitenkaan anneta riittävästi valtuuksia hoita tehtäviä itsenäisesti.

Tai sitten ongelmaksi muodostuu se, että annetaan valtuutus, mutta jätetään esim. jakamatta tietoa, johon esihenkilöt on perehdytetty, ja sitten tulee virheitä. Eli käytännössä ei pääse tilaisuuksiin, joissa tietoa jaetaan, ei saada palkkaa lisävastuusta, ja sitten jos tekee virheen niin joutuu kuitenkin itse kantamaan sen vastuun. Tai no, firmassa pomotasolla huokaillaan, että "minähän tästäkin vastuun kannan", mutta tosia asiassa se ei näy millään lailla muun kuin virheen tekijän arjessa.

Meillä taas 50 hengen tiimin lähiesihenkilö haluaa olla tietoinen jokaikisestä pikku nippelistä. Jos haluan varata kalenteriin jollekin asiakkaalle tavallista pidemmän ajan, niin on kysyttävä lupa pomolta. Jos minulla on aamulla hammaslääkäri ja haluaisin tulla vasta yhdeksäksi (jota ennen minulla on vain paperitöitä, jotka voin tehdä työpäivän lopulla) on kysyttävä lupa. Jos on tarve sopia mikä tahansa kokous, työkavereiden tai firman ulkopuolisten henkilöiden kanssa, on kysyttävä lupa. Mutta näihin lupiin ei sitten kuitenkaan tule vastausta kovin nopeasti, aina ei tule koskaan. Ja jos laitan uusintakyselyn että missä mennään, huomasitko aiemman viestini, niin tulee ikävän oloinen viesti takaisin, että kaikki kyllä huomioidaan. Vaikka oikeasti hän saattaa näitä unohtaa. Tämä hankaloittaa todella paljon työskentelyä. Kokousten sopiminen on erittäin hankalaa ja hidasta. Pieni vapaus ei minusta olisi ollenkaan haitaksi.

Ne on siellä vaan byrokratiaa varten, niinkuin neuvostoliitossa.

Monella työpaikalla kysellään itsestäänselvyyksiä vielä vuosienkin työsuhteen jälkeen. Usein samat ihmiset kyselevät samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Vaikka asiat on kerrottu ja opetettu sataan kertaan. Ei riitä että kuuntelee ja nyökkää. On opeteltava tai laitettava tieto itselleen muistiin. Käytettävä työpaikan manuaaleja ja oppaita. Jokaista pikkuasiaa asiaa ei tarvitse esimieheltä erikseen viestillä kysyä. Voi ottaa ihan itse selvää. Kyseessä on aikuisten työpaikka, ei päiväkoti. 

Ymmärrän täysin, että samoille ihmisille samojen asioiden papukaijan tavoin toistaminen turhauttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Monella työpaikalla kysellään itsestäänselvyyksiä vielä vuosienkin työsuhteen jälkeen. Usein samat ihmiset kyselevät samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Vaikka asiat on kerrottu ja opetettu sataan kertaan. Ei riitä että kuuntelee ja nyökkää. On opeteltava tai laitettava tieto itselleen muistiin. Käytettävä työpaikan manuaaleja ja oppaita. Jokaista pikkuasiaa asiaa ei tarvitse esimieheltä erikseen viestillä kysyä. Voi ottaa ihan itse selvää. Kyseessä on aikuisten työpaikka, ei päiväkoti. 

Ymmärrän täysin, että samoille ihmisille samojen asioiden papukaijan tavoin toistaminen turhauttaa. 

Voi olla, mutta siitä esihenkilöt saavat palkkansa. Eivät siitä, että jättävät ihmiset yksin töidensä kanssa, jolloin mikään ei etene jos ei ole näkemystä mitä pitäisi tehdä. Ei pidä hakeutua johtotehtäviin, jos henkinen kantti ei siihen riitä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä taas 50 hengen tiimin lähiesihenkilö haluaa olla tietoinen jokaikisestä pikku nippelistä. Jos haluan varata kalenteriin jollekin asiakkaalle tavallista pidemmän ajan, niin on kysyttävä lupa pomolta. Jos minulla on aamulla hammaslääkäri ja haluaisin tulla vasta yhdeksäksi (jota ennen minulla on vain paperitöitä, jotka voin tehdä työpäivän lopulla) on kysyttävä lupa. Jos on tarve sopia mikä tahansa kokous, työkavereiden tai firman ulkopuolisten henkilöiden kanssa, on kysyttävä lupa. Mutta näihin lupiin ei sitten kuitenkaan tule vastausta kovin nopeasti, aina ei tule koskaan. Ja jos laitan uusintakyselyn että missä mennään, huomasitko aiemman viestini, niin tulee ikävän oloinen viesti takaisin, että kaikki kyllä huomioidaan. Vaikka oikeasti hän saattaa näitä unohtaa. Tämä hankaloittaa todella paljon työskentelyä. Kokousten sopiminen on erittäin hankalaa ja hidasta. Pieni vapaus ei minusta olisi ollenkaan haitaksi.

Myös meillä saa muistusviesteihin vastauksena sen, ettei asia tietenkään ole unohtunut, vaan sen hoitaminen koko ajan se on mielessä ja etenee kyllä. Tämä vastaus tulee myös kun kyse sellaisesta asiasta, mistä ei ole viikkoon kuulunut mitään ja jonka hoitaminen veisi esihenkilöltä aikaa max. 10 minuuttia. En ihmettele ettemme johda asiakastyytyväisyyskyselyissä.

Vierailija kirjoitti:

Ne on siellä vaan byrokratiaa varten, niinkuin neuvostoliitossa.

Siltä minustakin tuntuu. En enää tämän jälkeen halua työllistyä korkean hierarkian työpaikkaan.

Edellisessä työssäni minulla oli 25 alaista kuudella eri paikkakunnalla. Omat projektit ja työtehtävät veivät n. 110% työajasta, joten arvaatte kuinka paljon pystyi käyttämään esihenkilötyöhön. Firman hr-osasto paasasi johtamisen tärkeydestä, mutta kun nosti asian esiin, että esihenkilötyölle ei anneta aikaa, niin olivat hiljaa. Kokoajan piti raportoida entistä enemmän jokaisesta työntekijästä useisiin eri järjestelmiin - mutta sisältöä ei valvonut kukaan. Tärkeintä oli, että proopuskat täytetään, että kaikki näyttö hyvältä. Kyllästyin siihen ja vaihdoin firmaa - ei enää ikinä esihenkilötyöhön.

Vierailija kirjoitti:

Monella työpaikalla kysellään itsestäänselvyyksiä vielä vuosienkin työsuhteen jälkeen. Usein samat ihmiset kyselevät samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Vaikka asiat on kerrottu ja opetettu sataan kertaan. Ei riitä että kuuntelee ja nyökkää. On opeteltava tai laitettava tieto itselleen muistiin. Käytettävä työpaikan manuaaleja ja oppaita. Jokaista pikkuasiaa asiaa ei tarvitse esimieheltä erikseen viestillä kysyä. Voi ottaa ihan itse selvää. Kyseessä on aikuisten työpaikka, ei päiväkoti. 

Ymmärrän täysin, että samoille ihmisille samojen asioiden papukaijan tavoin toistaminen turhauttaa. 

Siinä voi olla taustalla se, että työntekijän työn jälkeä on jatkuvasti kritisoitu ja moitittu. Työntekijää pelottaa tehdä mitään, kun siitä voi jälleen kerran seurata sapiskaa. Eli henkilö on jotenkin lamaantunut ja saattaa vähitellen menettää työkykynsä. Samassa työpaikassa voidaan katsoa muiden työntekijöiden todellisia virheitä ja laiminlyöntejä läpi sormien eikä näille koskaan huomauteta asiasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella työpaikalla kysellään itsestäänselvyyksiä vielä vuosienkin työsuhteen jälkeen. Usein samat ihmiset kyselevät samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Vaikka asiat on kerrottu ja opetettu sataan kertaan. Ei riitä että kuuntelee ja nyökkää. On opeteltava tai laitettava tieto itselleen muistiin. Käytettävä työpaikan manuaaleja ja oppaita. Jokaista pikkuasiaa asiaa ei tarvitse esimieheltä erikseen viestillä kysyä. Voi ottaa ihan itse selvää. Kyseessä on aikuisten työpaikka, ei päiväkoti. 

Ymmärrän täysin, että samoille ihmisille samojen asioiden papukaijan tavoin toistaminen turhauttaa. 

Siinä voi olla taustalla se, että työntekijän työn jälkeä on jatkuvasti kritisoitu ja moitittu. Työntekijää pelottaa tehdä mitään, kun siitä voi jälleen kerran seurata sapiskaa. Eli henkilö on jotenkin lamaantunut ja saattaa vähitellen menettää työkykynsä. Samassa työpaikassa voidaan katsoa muiden työntekijöiden todellisia virheitä ja laiminlyöntejä läpi sormien eikä näille koskaan huomauteta asiasta

Tuo voi pitää paikkansa. Jos jatkuvasti tulee kielteisestä palautetta, on vaikea tietää miten tulisi toimia. Työteho laskee, kun pelätään ottaa minkäänlaista riskiä epämääräisten ohjeiden takia joutua uudelleen kritisoiduksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella työpaikalla kysellään itsestäänselvyyksiä vielä vuosienkin työsuhteen jälkeen. Usein samat ihmiset kyselevät samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Vaikka asiat on kerrottu ja opetettu sataan kertaan. Ei riitä että kuuntelee ja nyökkää. On opeteltava tai laitettava tieto itselleen muistiin. Käytettävä työpaikan manuaaleja ja oppaita. Jokaista pikkuasiaa asiaa ei tarvitse esimieheltä erikseen viestillä kysyä. Voi ottaa ihan itse selvää. Kyseessä on aikuisten työpaikka, ei päiväkoti. 

Ymmärrän täysin, että samoille ihmisille samojen asioiden papukaijan tavoin toistaminen turhauttaa. 

Voi olla, mutta siitä esihenkilöt saavat palkkansa. Eivät siitä, että jättävät ihmiset yksin töidensä kanssa, jolloin mikään ei etene jos ei ole näkemystä mitä pitäisi tehdä. Ei pidä hakeutua johtotehtäviin, jos henkinen kantti ei siihen riitä.

Esihenkilön tehtävänä on huolehtia, että perehdytys tapahtuu oikein, eli esim. pyytää vanhempia kollegoita muistuttamaan, jos uusi työntekijä ei välttämättä huomaa jotain tiettyä asiaa laittaa ylös. Ei se välttämättä ole aina ihan selkeää, mikä on asia joka lukee parilla lauseella jossain 1000-sivuisessa manuaalissa, ja mikä "pitää vaan tietää". Olen huomannut, että etenkään nuoret vähän kokemusta omaavat eivät välttämättä huomaa laittaa asioita ylös silloin kun sen aika on. Ehkä ajattelevat, että tähän palataan myöhemmin "syvällisemmin", mutta kun ei palata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella työpaikalla kysellään itsestäänselvyyksiä vielä vuosienkin työsuhteen jälkeen. Usein samat ihmiset kyselevät samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Vaikka asiat on kerrottu ja opetettu sataan kertaan. Ei riitä että kuuntelee ja nyökkää. On opeteltava tai laitettava tieto itselleen muistiin. Käytettävä työpaikan manuaaleja ja oppaita. Jokaista pikkuasiaa asiaa ei tarvitse esimieheltä erikseen viestillä kysyä. Voi ottaa ihan itse selvää. Kyseessä on aikuisten työpaikka, ei päiväkoti. 

Ymmärrän täysin, että samoille ihmisille samojen asioiden papukaijan tavoin toistaminen turhauttaa. 

Voi olla, mutta siitä esihenkilöt saavat palkkansa. Eivät siitä, että jättävät ihmiset yksin töidensä kanssa, jolloin mikään ei etene jos ei ole näkemystä mitä pitäisi tehdä. Ei pidä hakeutua johtotehtäviin, jos henkinen kantti ei siihen riitä.

Esihenkilön tehtävänä on huolehtia, että perehdytys tapahtuu oikein, eli esim. pyytää vanhempia kollegoita muistuttamaan, jos uusi työntekijä ei välttämättä huomaa jotain tiettyä asiaa laittaa ylös. Ei se välttämättä ole aina ihan selkeää, mikä on asia joka lukee parilla lauseella jossain 1000-sivuisessa manuaalissa, ja mikä "pitää vaan tietää". Olen huomannut, että etenkään nuoret vähän kokemusta omaavat eivät välttämättä huomaa laittaa asioita ylös silloin kun sen aika on. Ehkä ajattelevat, että tähän palataan myöhemmin "syvällisemmin", mutta kun ei palata.

Yleensä uuden työn alussa tulee kerralla niin paljon uutta asiaa, että hyvistä muistiinpanoista huolimatta menee paljon kokonaan ohi. Siksi asioihin pitäisi palata uudelleen, jotta uusille työntekijöille jää varmasti mieleen mitkä asiat ovat olennaisia työn hoitamisen kannalta ja mikä taas sarjassa kiva tietää tämäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella työpaikalla kysellään itsestäänselvyyksiä vielä vuosienkin työsuhteen jälkeen. Usein samat ihmiset kyselevät samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Vaikka asiat on kerrottu ja opetettu sataan kertaan. Ei riitä että kuuntelee ja nyökkää. On opeteltava tai laitettava tieto itselleen muistiin. Käytettävä työpaikan manuaaleja ja oppaita. Jokaista pikkuasiaa asiaa ei tarvitse esimieheltä erikseen viestillä kysyä. Voi ottaa ihan itse selvää. Kyseessä on aikuisten työpaikka, ei päiväkoti. 

Ymmärrän täysin, että samoille ihmisille samojen asioiden papukaijan tavoin toistaminen turhauttaa. 

Voi olla, mutta siitä esihenkilöt saavat palkkansa. Eivät siitä, että jättävät ihmiset yksin töidensä kanssa, jolloin mikään ei etene jos ei ole näkemystä mitä pitäisi tehdä. Ei pidä hakeutua johtotehtäviin, jos henkinen kantti ei siihen riitä.

Esihenkilön tehtävänä on huolehtia, että perehdytys tapahtuu oikein, eli esim. pyytää vanhempia kollegoita muistuttamaan, jos uusi työntekijä ei välttämättä huomaa jotain tiettyä asiaa laittaa ylös. Ei se välttämättä ole aina ihan selkeää, mikä on asia joka lukee parilla lauseella jossain 1000-sivuisessa manuaalissa, ja mikä "pitää vaan tietää". Olen huomannut, että etenkään nuoret vähän kokemusta omaavat eivät välttämättä huomaa laittaa asioita ylös silloin kun sen aika on. Ehkä ajattelevat, että tähän palataan myöhemmin "syvällisemmin", mutta kun ei palata.

Yleensä uuden työn alussa tulee kerralla niin paljon uutta asiaa, että hyvistä muistiinpanoista huolimatta menee paljon kokonaan ohi. Siksi asioihin pitäisi palata uudelleen, jotta uusille työntekijöille jää varmasti mieleen mitkä asiat ovat olennaisia työn hoitamisen kannalta ja mikä taas sarjassa kiva tietää tämäkin.

Perehdytyksen pitäisi olla systemaattista eikä järjestetty niin, että esihenkilö ensimmäisenä päivänä yrittää käydä läpi kaikki työn kannalta olennaisiksi katsomansa asiat, jottei uuteen työntekijään enää enempää aikaa joutuisi uhraamaan. Kukaan ei kerralla muista missä sijaitsi mitäkin, kuka hoitaa sitä ja kuka tätä tehtävää, mitkä olivat tärkeimmät komennot viiteen uuteen ohjelmistoon, miten tuntikirjaukset hoidetaan, koska oli kahvitauko, missä työterveys sijaitsee jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella työpaikalla kysellään itsestäänselvyyksiä vielä vuosienkin työsuhteen jälkeen. Usein samat ihmiset kyselevät samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Vaikka asiat on kerrottu ja opetettu sataan kertaan. Ei riitä että kuuntelee ja nyökkää. On opeteltava tai laitettava tieto itselleen muistiin. Käytettävä työpaikan manuaaleja ja oppaita. Jokaista pikkuasiaa asiaa ei tarvitse esimieheltä erikseen viestillä kysyä. Voi ottaa ihan itse selvää. Kyseessä on aikuisten työpaikka, ei päiväkoti. 

Ymmärrän täysin, että samoille ihmisille samojen asioiden papukaijan tavoin toistaminen turhauttaa. 

Voi olla, mutta siitä esihenkilöt saavat palkkansa. Eivät siitä, että jättävät ihmiset yksin töidensä kanssa, jolloin mikään ei etene jos ei ole näkemystä mitä pitäisi tehdä. Ei pidä hakeutua johtotehtäviin, jos henkinen kantti ei siihen riitä.

Olen samaa mieltä tuosta ja parempi varmistaa. Mutta myönnän kyllä, että on välillä hyvin turhauttavaa, kun meillä on tarkat ohjeet tiettyihin tilanteisiin ja nämä toistuu usein. Toisinaan tuntuu, että työntekijät eivät edes lue ohjeita ennen kuin kysyvät, vaikka käytännössä me sitten ohjeistetaan juuri sen ohjeen mukaan. Aikuisilla ihmisillä pitäisi olla myös kykyä lukea itse ohjeita ja etsiä tietoa.

Esihenkilön tehtäviin kuuluu työn mahdollistaminen ja siksi ne neuvontatyö on iso osa työtä. Tosin vasta näissä töissä olen nähnyt sen, että esihenkilöillä on valtava määrä kaikkea muutakin työtä. Etenkin me "pikkupomot" ollaan sellaisessa välikädessä, jossa pitäisi ehtiä osallistumaan päivittäiseen työhön ja sen lisäksi on muita tehtäviä plus vielä kaiken maailman hankkeet, neuvottelut, palaverit sun muut, joista osa on vielä ihan turhaa.