Lue keskustelun säännöt.
En halua asua yhdessä
05.09.2023 |
Koen olevani aivan kamala ihminen...
Mutta kun muutan miehen kanssa yhteen ahdistun aivan valtavasti. Kodista tulee vankila eikä se tunnu kodilta. Päässä koko ajan ajatus että saisimpa asua yksin.
Vaikka suhteissa ei olisi mitään vikaa ja mies olisi minulle oikea, en voi asua yhdessä. Mikä muissa on vikana? Musta on niin mukava kun molemmilla omat kodit.
Onko muita saman lasia?
Kommentit (83)
Minkä takia pitäisi asua yhdessä? Sopikaa heti alkuun, että molemmilla on oma kämppä ja asutaan fiiliksen mukaan kumman luona vaan, tai erillään.
En usko, että itsekään enää haluaisin asua yhdessä 24/7, vaikka olisi miten täydellinen kumppani hyvänsä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ajatus, että väkisin pitäisi vähän kärsiä parisuhteen vuoksi. Eihän sitä nyt saa liian hauskaa vain olla! Vain Suomessa...
No kyllähän parisuhteissa välillä on niitä vähemmänkin kivoja hetkiä ja kärsitään. Mitä te sitten teette kun tulee riitaa, ovet paukkuen vaan omaan kotiin ja siellä mökötetään kunnes jompikumpi pyytää anteeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rusinat pullasta-meininkiä, halutaan sinkkuilla mutta samalla olla muka jonkun kanssa.
Kuulostat ihmiseltä, joka syö konvehtirasiasta väkisin myös ne pahanmakuiset suklaat.
Niin, eikös etäsuhde ole juuri sama asia, kuin erillään asuminen vaikka samassa kaupungissa... Ja silti kannustetaan etäsuhteeseen, jos sitä ei koe omaksi jutuksi, kun tokihan pitää joku suhde olla... Aika metkaa on tämä tee näin, mutta älä kumminkaan -mentaliteetti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ajatus, että väkisin pitäisi vähän kärsiä parisuhteen vuoksi. Eihän sitä nyt saa liian hauskaa vain olla! Vain Suomessa...
No kyllähän parisuhteissa välillä on niitä vähemmänkin kivoja hetkiä ja kärsitään. Mitä te sitten teette kun tulee riitaa, ovet paukkuen vaan omaan kotiin ja siellä mökötetään kunnes jompikumpi pyytää anteeksi?
Miten vastaava tilanne sitten hoidetaan, jos asutaan saman katon alla? Poikkeaako riitojen sopiminen jotenkin, jos asutaan yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ajatus, että väkisin pitäisi vähän kärsiä parisuhteen vuoksi. Eihän sitä nyt saa liian hauskaa vain olla! Vain Suomessa...
No kyllähän parisuhteissa välillä on niitä vähemmänkin kivoja hetkiä ja kärsitään. Mitä te sitten teette kun tulee riitaa, ovet paukkuen vaan omaan kotiin ja siellä mökötetään kunnes jompikumpi pyytää anteeksi?
Miten vastaava tilanne sitten hoidetaan, jos asutaan saman katon alla? Poikkeaako riitojen sopiminen jotenkin, jos asutaan yhdessä?
Saman katon alla riidat pitää sopia vauhdikkaammin, ettei se asuminen käy aivan sietämättömäksi. Erillään asuessa voi mököttää pidempään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhteen muuttaminen ainoastaan huonontaa parisuhdetta. Olisi järjetöntä tehdä tahallaan niin. Lisääntyjille se on pakollinen paha, meille muille ei.
Riippuu varmaan, miten paljon tykkää viettää aikaa yhdessä. Jos yhdessäolo kuitenkin menee siihen, että jompikumpi on lähes jatkuvasti toisen luona, on ainakin minusta pitemmän päälle aika ärsyttävää olla paljon erossa omista tavaroistani, kuljettaa vaatteita ja ruokia ees-taas yms. Jos suhde on sellainen, että viettetään max. pari-kolme päivää viikosta yhdessä tai tavataan lyhyemmin päivällä tai illalla muttei olla yötä, niin varmaan toimii ihan hyvin. Omat suhteeni eivät tuollaisia ole, joten yhteenmuutto on ihan käytännöllinen ratkaisu. Omaa tilaa saa, kun on omat huoneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ajatus, että väkisin pitäisi vähän kärsiä parisuhteen vuoksi. Eihän sitä nyt saa liian hauskaa vain olla! Vain Suomessa...
No kyllähän parisuhteissa välillä on niitä vähemmänkin kivoja hetkiä ja kärsitään. Mitä te sitten teette kun tulee riitaa, ovet paukkuen vaan omaan kotiin ja siellä mökötetään kunnes jompikumpi pyytää anteeksi?
Miten vastaava tilanne sitten hoidetaan, jos asutaan saman katon alla? Poikkeaako riitojen sopiminen jotenkin, jos asutaan yhdessä?
Saman katon alla riidat pitää sopia vauhdikkaammin, ettei se asuminen käy aivan sietämättömäksi. Erillään asuessa voi mököttää pidempään?
Riippuu kai riitelijöistä ja riidan aiheesta. Mököttämistä voi muuten harrastaa saman katon allakin jopa viikkokausia, olen ollut todistamassa tällaista.
Minä pistin eukon pihalle kun valitti kaiket päivät. Nyt on uus akka ja molemmilla omat kodit. Hienoahan tämä näin on, kun saa olla rauhassa ja naija kotosallakin ja vaihtaakkin naikkosta välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ajatus, että väkisin pitäisi vähän kärsiä parisuhteen vuoksi. Eihän sitä nyt saa liian hauskaa vain olla! Vain Suomessa...
No kyllähän parisuhteissa välillä on niitä vähemmänkin kivoja hetkiä ja kärsitään. Mitä te sitten teette kun tulee riitaa, ovet paukkuen vaan omaan kotiin ja siellä mökötetään kunnes jompikumpi pyytää anteeksi?
En ole ikinä riidellyt parisuhteessa saati pitänyt mykkäkoulua. En ymmärrä, miksi niin pitäisi tehdä, kun asiat voi keskustella rauhallisestikin.
Vierailija kirjoitti:
Kotileikit on leikitty, nyt vain nautiskellaan.
Onneksi niitä ei tarvitse alunperinkään leikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rusinat pullasta-meininkiä, halutaan sinkkuilla mutta samalla olla muka jonkun kanssa.
Kuulostat ihmiseltä, joka syö konvehtirasiasta väkisin myös ne pahanmakuiset suklaat.
Niin, eikös etäsuhde ole juuri sama asia, kuin erillään asuminen vaikka samassa kaupungissa... Ja silti kannustetaan etäsuhteeseen, jos sitä ei koe omaksi jutuksi, kun tokihan pitää joku suhde olla... Aika metkaa on tämä tee näin, mutta älä kumminkaan -mentaliteetti
Ei, vaan etäsuhde tarkoittaa sitä, että asutaan eri kaupungeissa tai jopa eri maissa. Ja tästä syystä nähdään vähän harvemmin.
Minä olen naimisissa ja asun kerrostalokodissani yksin. Aviomieheni asuu omakotitalossa teiniensä kanssa. Käymme toistemme luona yökylässä viikonloppuisin ja aina kun lapset ovat äidillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä näyttää monille olevan epäselvää se, ettei ole pakko valita sinkkuuden ja jaettua taloutta sisältävän parisuhteen välillä.
Voi tulla jollekin uutena asiana, mutta tehkää ihan miten tykkäätte. Ei omalle suhteelle tai sen järjestelyille tarvita muiden hyväksyntää.
Parisuhteessa voi asua yksin tai yhdessä. Naimisiinkin voi mennä, vaikkei tavoitteena olisi yhteinen talous.
Nämä asiat kannattaa sopia jo varhaisessa vaiheessa suhdetta niin ei tule ikäviä yllätyksiä.
Aika monelle sopii lopulta paremmin ne erilliset taloudet. Asumisjärjestelyt eivät kerro suhteen sitoutumisasteesta mitään.
Aina löytyy leukojen louskuttajia. Heillä on omien korvien välissä vikaa jos kovasti ahdistaa muiden ratkaisut.
En ole koskaan asunut kenenkään kanssa kotoa muuttamisen jälkeen. Olin silloin 18 kun muutin.
En vaan halua, enkä ole siihen koskaan valmis.
Pidän kotini aina siistinä ja puhtaana, se on mulle tärkeä asia.
Ja tietysti on ne omat rutiinit, niitä ei saa kukaan sotkea.
N44
Ook itse introvertti ja mua ahdistaa älyttömästi yhdes asumisessa se, että tietäisin miehen olevan paljon kotona. Kotihiiri kun on.
Näin ollen töissä oleminen tai omaan rauhaan vetäytyminen yhteisessä kodissa tuskin riittäisi pidemmän päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei parisuhteet ole helppoja, vaan vaativat panostamista. Ihmisillä on ihan vääristynyt kuva parisuteista nykyisin.
Nimeomaan sen pitää olla helppo tai jotain on vialla. Ei ihmissuhteen kuulu olla mitään vääntöä ja jatkuvaa kompromissia. On ihan ok asua erillään jos se on toimivinta kaikille.
Se on asia joka useimmille on varmaankin helppoa, mutta joillekin ei. Se vaatii kuitenkin tietyn määrän energiaa ja tahtoa, että jaksaa toisen kanssa jatkuvasti olla ja touhuta. Parisuhdetta pitää oikeasti haluta, jotta se toimii. Esimerkiksi minä en ilmeisesti halua sitä tarpeeksi, koska yksinolo tuntuu helpommalta ja jatkuva touhottaminen ja sosiaalisissa ympyröissä pyöriminen kuluttaa energiaa sen sijaan että lataisi sitä.
sen tajuaa varsin iän myötä että ei ole mitään järkeä asua kenenkään kanssa (paitsi omat lapset) sillä kumppanin kanssa yhdessä asuminen on pelkkiä kompromisseja ja vapaudesta luopumista, silkkaa kidutusta pidemmän päälle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteen muuttaminen ainoastaan huonontaa parisuhdetta. Olisi järjetöntä tehdä tahallaan niin. Lisääntyjille se on pakollinen paha, meille muille ei.
Riippuu varmaan, miten paljon tykkää viettää aikaa yhdessä. Jos yhdessäolo kuitenkin menee siihen, että jompikumpi on lähes jatkuvasti toisen luona, on ainakin minusta pitemmän päälle aika ärsyttävää olla paljon erossa omista tavaroistani, kuljettaa vaatteita ja ruokia ees-taas yms.
Kyllä. Minulla on juuri tuo kuvailemasi tilanne.
Mielenkiintoinen ajatus, että väkisin pitäisi vähän kärsiä parisuhteen vuoksi. Eihän sitä nyt saa liian hauskaa vain olla! Vain Suomessa...