Lue keskustelun säännöt.
Olenko outo, kun minusta toisen persoonallisuudella ei ole niin väliä parisuhteessa
05.09.2023 |
Kunhan toinen ei ole jotenkin haitallinen käyttäytymiseltään, eli esimerkiksi vihainen tai sairaalloisen mustasukkainen, minulla ei ole mitään erityisiä kriteereitä toisen persoonallisuudelle. Ajattelen, että jokainen nyt on sellainen kuin on, ja luonne on vähän niin kuin hiusten väri.
Olen kyllä aika joustava ja tulen useimpien ihmisten kanssa hyvin toimeen. Ehkä se on syy?
Kommentit (74)
Joo, oot. Mutta hyvä että on sunlaisia. Itselleni taas sillä on hyvin paljon merkitystä, onko toinen pahis, hyvis, minkä tyyppinen persoona. Näen yksityiskohtia joka paikassa. Se ei tarkoita arvostelua. Ehkä johtopäätöksiä mitä joku asia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä mitä tarkoitetaan persoonallisuudella. Jos luonteenominaisuuksia, niin voi olla että joustat paljon. Se ei ole huono asia vaan voi mahdollistaa suuren joukon sopivia ihmisiä. Jotkut taaseen ovat hyvin tarkkoja siitä mikä pitää olla ja tämä kaventaa mahdollisuuksia huomattavasti. Varsinkin suomessa jossa etäisyydet pitkiä ja suuria kaupunkeja lukuunottamatta mahdollisia kumppaneita ei niin paljoa ole.
Kyllä, luonteenpiirteitä tässä ajattelin. Niistä minulla on hyvin vähän mitään tiukkoja toivomuksia. Ihmisten luonteet nyt muuttuvatkin tosi paljon elämäntilanteen ja kokemusten mukaan.
On kyllä muita ominaisuuksia, joissa olen paljon enemmän "kranttu".
Ei ennakkoon ehkä kannatakaan asettaa tiukkoja toivomuksia. Toisaalta sinulla ilmeisesti tällaisia on, jos kerran olet joissakin asioissa "kranttu"? Suhteen edetessä kyllä selviää, sopiiko persoonallisuuspiirteet yhteen siinä määrin, että yhdessä on hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Itselleni ei riittäisi että "tulen toimeen" rakastamani ihmisen kanssa. Tai en rakastuisi jos vain "tulen toimeen". Olemisen pitää olla luontevaa ja tuntua oikealta. Mulla on monia kavereita ja tuttuja joiden kanssa tulen vaivatta toimeen mutta joiden kanssa en haluaisi elää yhteistä elämää.
Ap ei rakasta, hän on vain kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä siinä kumppanissa sitten kiinnostaa sinua?
Kyllä minua toisessa luonne kiinnostaa paljonkin. Siihen on hyvin mielenkiintoista tutustua. Mutta minkälainen se on, ei ole minusta erityisen tärkeä asia suhteen onnistumisen kannalta toisin kuin esimerkiksi yhteneväinen elämäntapa, samanlaiset toiveet suhteelta ja tulevaisuudelta, ulkonäkö ja ominaistuoksu, vahva seksuaalinen kemia, linjassa olevat makumieltymykset ja niin edelleen. Luonteenpiirteet voivat olla mitä ovat (terveissä rajoissa).
Olen nyt iän myötä huomannut että taidan olla vähän samanlainen kuin ap! Minullakaan ei ole suuremmin kriteerejä kumppanille. Luulen myös, että ihmiset ovat sopeutuvaisia ja voivat muuttua tarpeen mukaan persoonaa myöten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni ei riittäisi että "tulen toimeen" rakastamani ihmisen kanssa. Tai en rakastuisi jos vain "tulen toimeen". Olemisen pitää olla luontevaa ja tuntua oikealta. Mulla on monia kavereita ja tuttuja joiden kanssa tulen vaivatta toimeen mutta joiden kanssa en haluaisi elää yhteistä elämää.
Minulla on kai sitten kykyä tuntea oloni luontevaksi hyvin monenlaisten ihmisten kanssa. Minusta on hirveän mielenkiintoista saada tietää, minkälainen joku on. Mutta ei minulla ole mitään kriteereitä kumppanin persoonallisuudelle.
Nämä höpinät "vaatimuksista" ja "kriteereistä" ovat idioottien hommaa. Niiden, jotka ovat loppuikänsä yksin ja kiukuttelevat.
Miksei saisi viihtyä yksin? Mun henkilökohtainen taivas olisi juurikin elää keskellä ei mitään joskus ja jouluna ohikulkeva turisti tai käväisy tuttavan luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kaltaiset on narsistien kusipäiden lisäksi syy sille, että olen ikisinkku.
Miksi ajattelet näin?
Koska en halua tulla kohdelluksi huonosti ja haluan tulla kohdatuksi ihmisenä, pesoonana, yksilönä, tunnetasolla, intiimisti, kiintyä, tuntea tunteita toista kohtaan ja olla tunteiden kohteena.
Onneksi se, ettei pidä personnallisuutta tärkeänä parinvalintakriteerinä, ei johda tähän. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt iän myötä huomannut että taidan olla vähän samanlainen kuin ap! Minullakaan ei ole suuremmin kriteerejä kumppanille. Luulen myös, että ihmiset ovat sopeutuvaisia ja voivat muuttua tarpeen mukaan persoonaa myöten.
Kyllä vain. Itsekin olin esimerkiksi vielä kymmenen vuotta sitten hyvin erilainen ihminen luonteeltani. En ajattele, että luonne olisi mitenkään erityisen pysyvä ominaisuus.
Sitten, kun on sellaisen persoonan kanssa seurustellut, jonka piirteet käy hermoille, niin keksii ne piirteet, joita ei toista kertaa seurusteluun halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on toisen personalisuudella sinällään väliä että toinen ei saa olla mikään mt ongelmainen tai mitään äärimmäisyyksiä personalisuudessa ei saa olla. Nykyisin ihmiset ajattelevat niin että kumppanin pitää olla kuin kopio itsestään ja kaikki eroavaisuudet nähdään negatiivisena asioina.
Itse olen melko avoin,hyväksyn eroavaisuuksia,olen joustava ja melko suvaitsevainen.
M30
Vierailija kirjoitti:
Se on tärkeintä, persoonallisuus. Et ehkä ymmärrä käsitemerkitystä.
Ei ole. Se on käytännössä yhdentekevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exäni on todella negatiivinen ihminen. Näkee kaikesta aina kaikki mahdolliset ja mahdottomat ongelmat. Aina naama väärinpäin.
En enää ikinä alkaisi suhteeseen sellaisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä toi on ymmärrettävää lähinnä siinä tapauksessa jos tarkoitat nimenomaan luonnetta (temperamenttia) etkä esim. arvoja. Kun on toi omakin mies monin tavoin erilainen luonne kuin minä, mutta oleellista on että meillä on samat arvot.
Kyllä, tarkoitan nimenomaan luonnetta, esimerkiksi introversio tai tunnollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Persoonallisuuden määritelmä
Persoonallisuus tarkoittaa ihmisen psykologisia ominaisuuksia, eli tapaamme ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Se jaetaan sekä muille ihmisille näkyvään, ulkoiseen toimintaan, että ihmisen sisäiseen, yksityiseen kokemusmaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet outo. Itse en jaksaisi yhtään katsella esim: narsistia kusipäätä. Tyyppi joutuu ulkoruokintaan alta nanosekunnin. Olen hyvin tarkka, kenen kanssa aloitan parisuhteen ja hyväksyn kumppaniksi. Kaikenlaisia "psykoja" on liikkeellä.
Millä tapaa "narsistinen kusipää" ei mielestäsi ole haitallista käytöstä?
Koska et huomaa sitä, etkä tajua haitallisuutta. Hitaammat ei vaan tajuu, heitä on helppo vedättää.
Ei siinä ole mitään tajuttavaa jos se kerran ei mielestäsi ole haitallista.
Persoona on se mikä tekee ihmisestä hänet. Se rakastuu ja aiihen rakastutaan. Jos se ei kiinnosta niin mikä ihme sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä siinä kumppanissa sitten kiinnostaa sinua?
Kyllä minua toisessa luonne kiinnostaa paljonkin. Siihen on hyvin mielenkiintoista tutustua. Mutta minkälainen se on, ei ole minusta erityisen tärkeä asia suhteen onnistumisen kannalta toisin kuin esimerkiksi yhteneväinen elämäntapa, samanlaiset toiveet suhteelta ja tulevaisuudelta, ulkonäkö ja ominaistuoksu, vahva seksuaalinen kemia, linjassa olevat makumieltymykset ja niin edelleen. Luonteenpiirteet voivat olla mitä ovat (terveissä rajoissa).
Itse taas näen asian niin, että luonne vaikuttaa nimenomaan ainakin elämäntapaan, toiveisiin ja seksuaaliseen kemiaan. Olemme puolisoni kanssa avoimia ihmisiä, eikä homma toimisi yhtään, jos toinen ei olisi.
Persoonallisuus ja luonne ovat ihmisessä juuri ne tärkeimmät ominaisuudet! Jos ei niiden puolesta natsaa yhteen, peli on menetetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä siinä kumppanissa sitten kiinnostaa sinua?
Kyllä minua toisessa luonne kiinnostaa paljonkin. Siihen on hyvin mielenkiintoista tutustua. Mutta minkälainen se on, ei ole minusta erityisen tärkeä asia suhteen onnistumisen kannalta toisin kuin esimerkiksi yhteneväinen elämäntapa, samanlaiset toiveet suhteelta ja tulevaisuudelta, ulkonäkö ja ominaistuoksu, vahva seksuaalinen kemia, linjassa olevat makumieltymykset ja niin edelleen. Luonteenpiirteet voivat olla mitä ovat (terveissä rajoissa).
Myös olosuhteet vaikuttavat elämäntapaan. Ei tämän hetkinen elämäntapa vastaa luonnettani tai halujani. Siksi en myöskään kiinnostuisi samassa elämäntilanteessa olevasta.
Itse taas näen asian niin, että luonne vaikuttaa nimenomaan ainakin elämäntapaan, toiveisiin ja seksuaaliseen kemiaan. Olemme puolisoni kanssa avoimia ihmisiä, eikä homma toimisi yhtään, jos toinen ei olisi.
Koska et huomaa sitä, etkä tajua haitallisuutta. Hitaammat ei vaan tajuu, heitä on helppo vedättää.