Mitä jos itse työllistyisi vain ns. hevonkuusessa ja puoliso vain Helsingissä?

No jos puoliso usein työmatkoilla, voisiko tehdä niitä työmatkoja sieltä pikkupaikkakunnalta? Yks vaihtoehto on tietty se, että puoliso asuu arkena Helsingissä ja viikonloppuisin teidän luona.

Eli molemmat olisivat kaatopaikalla HELLsingissä.

Vierailija kirjoitti:

No jos puoliso usein työmatkoilla, voisiko tehdä niitä työmatkoja sieltä pikkupaikkakunnalta? Yks vaihtoehto on tietty se, että puoliso asuu arkena Helsingissä ja viikonloppuisin teidän luona.

Hänen työ ei ole pääasiassa työmatkoja vaikka niitäkin on pari per kk mutta ne on max yhden yön työmatkoja eli ei pitkiä, työ vaatii jatkuvaa läsnäoloa Helsingissä. Arkisin onneksi vain. Mutta miten onnistuu oikeasti ja käytännössä sellainen, että minä ja kaksi pientä lasta asutaan jossain ns. pihtiputaalla 500 km päässä Helsingistä ja mies tulisi sinne aina viikonloppuisin? Kuinka pitkään mies oikeasti jaksaa ajaa tuota matkaa edestakaisin? Millaista oikeasti olisi minun arki yksin kahden pienen kanssa paikkakunnalla, josta en tunne ketään? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos puoliso usein työmatkoilla, voisiko tehdä niitä työmatkoja sieltä pikkupaikkakunnalta? Yks vaihtoehto on tietty se, että puoliso asuu arkena Helsingissä ja viikonloppuisin teidän luona.

Hänen työ ei ole pääasiassa työmatkoja vaikka niitäkin on pari per kk mutta ne on max yhden yön työmatkoja eli ei pitkiä, työ vaatii jatkuvaa läsnäoloa Helsingissä. Arkisin onneksi vain. Mutta miten onnistuu oikeasti ja käytännössä sellainen, että minä ja kaksi pientä lasta asutaan jossain ns. pihtiputaalla 500 km päässä Helsingistä ja mies tulisi sinne aina viikonloppuisin? Kuinka pitkään mies oikeasti jaksaa ajaa tuota matkaa edestakaisin? Millaista oikeasti olisi minun arki yksin kahden pienen kanssa paikkakunnalla, josta en tunne ketään? Ap

Ei kukaan tuollaiseen ryhdy. Ei nuokaan jotka neuvovat sinua tekemään noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos puoliso usein työmatkoilla, voisiko tehdä niitä työmatkoja sieltä pikkupaikkakunnalta? Yks vaihtoehto on tietty se, että puoliso asuu arkena Helsingissä ja viikonloppuisin teidän luona.

Hänen työ ei ole pääasiassa työmatkoja vaikka niitäkin on pari per kk mutta ne on max yhden yön työmatkoja eli ei pitkiä, työ vaatii jatkuvaa läsnäoloa Helsingissä. Arkisin onneksi vain. Mutta miten onnistuu oikeasti ja käytännössä sellainen, että minä ja kaksi pientä lasta asutaan jossain ns. pihtiputaalla 500 km päässä Helsingistä ja mies tulisi sinne aina viikonloppuisin? Kuinka pitkään mies oikeasti jaksaa ajaa tuota matkaa edestakaisin? Millaista oikeasti olisi minun arki yksin kahden pienen kanssa paikkakunnalla, josta en tunne ketään? Ap

No näkisin sen väliaikaisena ratkaisuna, jolle laittaisin takarajaksi esimerkiksi kaksi vuotta. Ottaisin siis sen työpaikan vastaan ja hakisin samalla töitä pääkaupunkiseudun lähettyviltä. Työpaikan saanti mahdollisuudet paranisivat kokemuksen myötä. Jos ei kahdessa vuodessa tärppäisi, muuttaisin lasten kanssa takaisin ja ottaisin vastaan työn kun työn samalla kuitenkin etsien oman alan duunia. Mutta tietenkin homma kaatuu, jos ei kumpikaan teistä pystyisi eikä haluaisi pitää huolta lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos puoliso usein työmatkoilla, voisiko tehdä niitä työmatkoja sieltä pikkupaikkakunnalta? Yks vaihtoehto on tietty se, että puoliso asuu arkena Helsingissä ja viikonloppuisin teidän luona.

Hänen työ ei ole pääasiassa työmatkoja vaikka niitäkin on pari per kk mutta ne on max yhden yön työmatkoja eli ei pitkiä, työ vaatii jatkuvaa läsnäoloa Helsingissä. Arkisin onneksi vain. Mutta miten onnistuu oikeasti ja käytännössä sellainen, että minä ja kaksi pientä lasta asutaan jossain ns. pihtiputaalla 500 km päässä Helsingistä ja mies tulisi sinne aina viikonloppuisin? Kuinka pitkään mies oikeasti jaksaa ajaa tuota matkaa edestakaisin? Millaista oikeasti olisi minun arki yksin kahden pienen kanssa paikkakunnalla, josta en tunne ketään? Ap

Näin miehenä sanoisin, että kuukauden tai pari jaksaa ajaa tuota matkaa aina viikonloppuisin, sitten enää ei.

Kouluttaudut lähihoitajaksi niin riittää töitä

Hallitus toivoo, että otatte eron ja löydätte tahoillanne omalta paikkakunnalta uuden puolison tai mieluiten ei puolisoa ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kouluttaudut lähihoitajaksi niin riittää töitä

Minulla on ihan hyvä tutkinto alalta, josta tykkään (korkeampi tutkinto kuin lähihoitajien). Ja minulla on sen verran fyysistä kremppaa, että en voi tehdä työtä, jossa joutuu nostelemaan tai kumartelemaan. Voin kyllä kouluttautua uudelleen tai lisää, mutta hoitoala ei ole vaihtoehto. Ap

Eräs tuttu teki tilapäisesti niin että lapset jäivät isän kanssa isompaan kaupunkiin ja näkivät äitiä vain viikonloppuisin. Molemmilla vanhemmilla työt joita ei voi tehdä etänä ja välimatkaa niin paljon että oli mahdollista nähdä vain viikonloppuisin. Minusta ei kyllä olisi perheellisenä kahden paikkakunnan elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttaudut lähihoitajaksi niin riittää töitä

Minulla on ihan hyvä tutkinto alalta, josta tykkään (korkeampi tutkinto kuin lähihoitajien). Ja minulla on sen verran fyysistä kremppaa, että en voi tehdä työtä, jossa joutuu nostelemaan tai kumartelemaan. Voin kyllä kouluttautua uudelleen tai lisää, mutta hoitoala ei ole vaihtoehto. Ap

Tutkinnostasi ei vaan ole mitään hyötyä, ellei sillä saa töitä ja ellei perhe ole valmis lähtemään hevonkuuseen työpaikkasi takia. Jos pysytte pk-seudulla, hanki toinen koulutus työllistävältä alalta. Perhettä en hajottaisi eri paikkoihin. -eri

Vierailija kirjoitti:

Hallitus toivoo, että otatte eron ja löydätte tahoillanne omalta paikkakunnalta uuden puolison tai mieluiten ei puolisoa ollenkaan.

Suosittelemme, tai siis vaadimme, perheen hajoittamista. Työnteko on tärkeintä, ei ihmisten hyvinvointi.

T. Hakaristihallitus

Väliaikaisena ratkaisu eri paikoissa asuminen voi toimia, mutta pysyvästi ei. Mies oli kahden vuoden työkomennuksella Dubaissa ja tultiin se ihan hyvin toimeen, vaikka muutamaa poikkeusta lukuunottamatta mies tuli käymään vain lomiensa aikana ja me käytiin miehen luona hiihtolomien aikana. Raskasta se kyllä välillä oli, mutta itsellä onneksi hyvät tukiverkot ja päivittäin pidettiin miehen kanssa yhteyttä videopuheluiden avulla.

Sinulla on hyvä koulutus, mutta etätyötä ei ole tarjolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttaudut lähihoitajaksi niin riittää töitä

Minulla on ihan hyvä tutkinto alalta, josta tykkään (korkeampi tutkinto kuin lähihoitajien). Ja minulla on sen verran fyysistä kremppaa, että en voi tehdä työtä, jossa joutuu nostelemaan tai kumartelemaan. Voin kyllä kouluttautua uudelleen tai lisää, mutta hoitoala ei ole vaihtoehto. Ap

Tutkinnostasi ei vaan ole mitään hyötyä, ellei sillä saa töitä ja ellei perhe ole valmis lähtemään hevonkuuseen työpaikkasi takia. Jos pysytte pk-seudulla, hanki toinen koulutus työllistävältä alalta. Perhettä en hajottaisi eri paikkoihin. -eri

Olisiko vinkkejä työllistävästä alasta ja opintojen rahoittamisesta? Olen 37-vuotias, tosiaan on kaksi pientä lasta ja fyysisesti raskaat työt ei tule sairauden vuoksi kyseeseen. Sairaus ei kuitenkaan estä toimistotyyppisesti tehtävää työtä eli sellainen pitäisi olla. Ap

Kannattaa laittaa oma ura ensin JOS on uraihmisiä (tai muuten vaan haluaa omat rahat) tai ajattelee lapsia (ja jos muita ihmisiä haluaa auttaa myöhemmin elämässä), koska ero voisi tulla jossain vaiheessa elämää jos tilanne muuttuu. Ellei ole kotona viihtyvä. Entä pienyrittäjyys. Lapset eivät tosin jaksa muuttaa kauheasti tai muutoksia. Pitäisi tietää missä viihtyy, mikä on kotipaikaksi sopiva ja missä luo uusia tuttavuuksia turvallisesti. Helsinki ei ole ehkä turvallisin paikka elää, koska PK-seutu on niin täynnä väkeä ja ruuhkaa. Ja muut keskusalueet Suomessa. On pikkukaupunkeja, joista pääsee isoon tarvittaessa, mikäli on suora reitti tai auto. 

Jos oman alan töitä ei löydy niin otat mitä tahansa työtä vastaan, vaikka kaupan kassalle.

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on hyvä koulutus, mutta etätyötä ei ole tarjolla?

Osittaista etätyötä voi alallani tehdä mutta ei täyttä etätyötä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on hyvä koulutus, mutta etätyötä ei ole tarjolla?

Mikä ihmeen kysymys tää on? Hyvä koulutus ja etätyö ei kulje käsi kädessä. Joitain töitä on mahdotonta tehdä etänä, vaikka olisi kuinka hyvä koulutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttaudut lähihoitajaksi niin riittää töitä

Minulla on ihan hyvä tutkinto alalta, josta tykkään (korkeampi tutkinto kuin lähihoitajien). Ja minulla on sen verran fyysistä kremppaa, että en voi tehdä työtä, jossa joutuu nostelemaan tai kumartelemaan. Voin kyllä kouluttautua uudelleen tai lisää, mutta hoitoala ei ole vaihtoehto. Ap

Tutkinnostasi ei vaan ole mitään hyötyä, ellei sillä saa töitä ja ellei perhe ole valmis lähtemään hevonkuuseen työpaikkasi takia. Jos pysytte pk-seudulla, hanki toinen koulutus työllistävältä alalta. Perhettä en hajottaisi eri paikkoihin. -eri

Olisiko vinkkejä työllistävästä alasta ja opintojen rahoittamisesta? Olen 37-vuotias, tosiaan on kaksi pientä lasta ja fyysisesti raskaat työt ei tule sairauden vuoksi kyseeseen. Sairaus ei kuitenkaan estä toimistotyyppisesti tehtävää työtä eli sellainen pitäisi olla. Ap

Jos olet työtön, laita yhteydenottopyyntö TE omilla sivuilla. Ammattilainen miettii niitä paremmin kuin vauvapalsta. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa on myös toimistotyyppisiä vaihtoehtoja, liiketalouden perustutkinnon osia. Laskutus, reskontra, palkanlaskenta, verkkokauppa, esim.