Mitä jos itse työllistyisi vain ns. hevonkuusessa ja puoliso vain Helsingissä?
Meillä on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta. Itselläni on ihan hyvä koulutus ja ala mieluinen, mutta kilpailtu ja avoimia paikkoja on harvoin. Olen työtön ja estin töitä. Joskus jossain meistä katsottuna ns. hevonkuusessa eli pikkupaikkakunnalla toisella puolella Suomea on alan paikka auki ja niihin voisi päästä kun ei niihin tulijoita ole, koska pikkupaikkakunnat ei ilmeisesti houkuttele ketään. Puoliso kuitenkin on alalla, jolla voi työllistyä vain täällä Helsingissä. Miten tämän tilanteen voisi ratkaista parhain päin? Puolisolla on työmatkoja ja epäsäännöllisiä työmatkoja, niin minä joudun olemaan päävastuussa lapsista.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttaudut lähihoitajaksi niin riittää töitä
Minulla on ihan hyvä tutkinto alalta, josta tykkään (korkeampi tutkinto kuin lähihoitajien). Ja minulla on sen verran fyysistä kremppaa, että en voi tehdä työtä, jossa joutuu nostelemaan tai kumartelemaan. Voin kyllä kouluttautua uudelleen tai lisää, mutta hoitoala ei ole vaihtoehto. Ap
Tutkinnostasi ei vaan ole mitään hyötyä, ellei sillä saa töitä ja ellei perhe ole valmis lähtemään hevonkuuseen työpaikkasi takia. Jos pysytte pk-seudulla, hanki toinen koulutus työllistävältä alalta. Perhettä en hajottaisi eri paikkoihin. -eri
Olisiko vinkkejä työllistävästä alasta ja opintojen rahoittamisesta? Olen 37-vuotias, tosiaan on kaksi pientä lasta ja fyysisesti raskaat työt ei tule sairauden vuoksi kyseeseen. Sairaus ei kuitenkaan estä toimistotyyppisesti tehtävää työtä eli sellainen pitäisi olla. Ap
Jos olet työtön, laita yhteydenottopyyntö TE omilla sivuilla. Ammattilainen miettii niitä paremmin kuin vauvapalsta. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa on myös toimistotyyppisiä vaihtoehtoja, liiketalouden perustutkinnon osia. Laskutus, reskontra, palkanlaskenta, verkkokauppa, esim.
Ja plussaa siitä, jos saat ensimmäisen koulutuksesi edes etäisesti yhdistymään toiseen. Itse astuin miinaan ja vaihdoin alaa niin, ettei ensimmäisen 20 vuoden työhistoriaa pidetä minään.
Voisiko miehesi tehdä jotain muita töitä väliaikaisesti? Jos muutatte sinun työsi perässä muualle, mies hakee sieltä töitä ja palaatte takaisin Helsinkiin kun olet saanut töitä lähempää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on hyvä koulutus, mutta etätyötä ei ole tarjolla?
Mikä ihmeen kysymys tää on? Hyvä koulutus ja etätyö ei kulje käsi kädessä. Joitain töitä on mahdotonta tehdä etänä, vaikka olisi kuinka hyvä koulutus.
Kuules nyt hömelö, asiantuntijatehtäviin voi aina kouluttautua vaikka olisit terveyskeskuslääkäri. Ainoa ongelma jos ei pää kestä
Menisin sinne, missä on töitä. Suhde sitten kestää sen tai ei, mutta noin tärkeässä asiassa kuin toimeentulo en voi joustaa.
Minulla ei tosin ole lapsia, eikä tule.
Vierailija kirjoitti:
Onko muita kuin presidentti, kansanedustajat ja heidän avustajansa, jota työllistyvät vain Helsingissä? Kahdesta jälkimmäisestä siltikin iso osa asuu muualla.
Vaikka kuinka monta alaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttaudut lähihoitajaksi niin riittää töitä
Minulla on ihan hyvä tutkinto alalta, josta tykkään (korkeampi tutkinto kuin lähihoitajien). Ja minulla on sen verran fyysistä kremppaa, että en voi tehdä työtä, jossa joutuu nostelemaan tai kumartelemaan. Voin kyllä kouluttautua uudelleen tai lisää, mutta hoitoala ei ole vaihtoehto. Ap
Pystyykö jompikumpi tekemään edes osan töistä etätyönä? Eli tekee etätyönä sieltä missä asutte ja käy sitten ne lähipäivät toisesta kämpästä käsin?
Ap lienee luokanopettaja. Niillä on työmahdollisuuksia pikkupaikkakunnilla parhaiten.
Teidän kannattaa miettiä, missä teidän turvaverkot on. Eikö mies voi ajaa esim 180 km päivittäin töihin. Naapuri teki niin junalla. Tosin sitten erosivat.
Vierailija kirjoitti:
Ap lienee luokanopettaja. Niillä on työmahdollisuuksia pikkupaikkakunnilla parhaiten.
Teidän kannattaa miettiä, missä teidän turvaverkot on. Eikö mies voi ajaa esim 180 km päivittäin töihin. Naapuri teki niin junalla. Tosin sitten erosivat.
Hehe, hyvä neuvo, tehkää näin ja sitten tulee ero.
Pihtiputaalta Helsinkiin on n. 400 km. Hevonkuusesta Helsinkiin on reilu 500 km.
Niitä maaseutupaikkoja, joihin "kukaan" ei halua, on lähempänäkin Helsinkiä. 200 km ei ole edes mahdoton matka viikonloppuisin kulkea. Voithan sinäkin välillä mennä viikonlopuksi Helsinkiin puolisosi luokse. Miksi sen Helsingissä asuvan pitäisi mennä landelle joka viikonlopuksi?
Ap:n kuvaama tilanne on minun käsitykseni mukaan todella yleinen, ja iso syy siihen miksi nykyään lapsia syntyy niin vähän. Jos onnistuu hankkimaan itselleen koulutuksen ja pääsemään työuralla sopivaan kohtaan ja vielä löytämään sellaisen puolisonkin, jonka kanssa perhe-elämä on mahdollista, sen puolison ei takuulla ole mahdollista työllistyä samassa paikassa.
Lapseton pariskunta voi joustaa eri tavoilla, on varaa ehkä pitää kakkosasuntoja ja mahdollista asua arkena eri paikoissa. Lasten kanssa siitä tulee erittäin vaikeaa. En yhtään ihmettele, miksi niin moni odottaa oikeaa hetkeä siihen asti, että se on mennyt jo ohi.
Meillä tällä hetkellä tilanne, että miehen osaamista vastaava työ lopetettiin Suomessa kokonaan. Vaihtoehdot tällä hetkellä joko muuttaa ulkomaille jossa töitä kyllä löytyy, tai sitten aloittaa ura käytännössä alusta. Itselleni ei olisi töitä ulkomailla, vaan siellä minun urani alkaisi alusta. Lapsia on jo, eli mikään välimuoto ei tule toimimaan.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on hyvä koulutus, mutta etätyötä ei ole tarjolla?
Miten vaikkapa hammaslääkärin työtä tehdään etänä? Yliopistokoulutus pitää olla. Ap:n tilanne sopisi esim. opettajan hommiin, jossa osan voi tehdä etänä, mutta läsnäoloakin tarvitaan. Mikä koulutus itselläsi on, kun et vaikuta tietävän muusta kuin toimistossa tehtävistä töistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttaudut lähihoitajaksi niin riittää töitä
Minulla on ihan hyvä tutkinto alalta, josta tykkään (korkeampi tutkinto kuin lähihoitajien). Ja minulla on sen verran fyysistä kremppaa, että en voi tehdä työtä, jossa joutuu nostelemaan tai kumartelemaan. Voin kyllä kouluttautua uudelleen tai lisää, mutta hoitoala ei ole vaihtoehto. Ap
Tutkinnostasi ei vaan ole mitään hyötyä, ellei sillä saa töitä ja ellei perhe ole valmis lähtemään hevonkuuseen työpaikkasi takia. Jos pysytte pk-seudulla, hanki toinen koulutus työllistävältä alalta. Perhettä en hajottaisi eri paikkoihin. -eri
Olisiko vinkkejä työllistävästä alasta ja opintojen rahoittamisesta? Olen 37-vuotias, tosiaan on kaksi pientä lasta ja fyysisesti raskaat työt ei tule sairauden vuoksi kyseeseen. Sairaus ei kuitenkaan estä toimistotyyppisesti tehtävää työtä eli sellainen pitäisi olla. Ap
Itse aloitin uuden alan opinnot 36-vuotiaana. Minulla oli aikaisemmin yliopistotutkinto ja opiskelin taloushallinnon tradenomiksi päivätoteutuksessa. Voin lämpimästi suositella taloushallinnon opintoja. Minulla meni opintoihin reilu 2,5 vuotta vaikka olin viimeiset puoli vuotta töissä ja suoritin loput opinnot iltaopintoina. Taloushallinnon työpaikkoja on pääkaupunkiseudulla pilvin pimein ja nyt on jopa pulaa työntekijöistä. Minulla on palkka tällä hetkellä reilu 4000€ kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on hyvä koulutus, mutta etätyötä ei ole tarjolla?
Miten vaikkapa hammaslääkärin työtä tehdään etänä? Yliopistokoulutus pitää olla. Ap:n tilanne sopisi esim. opettajan hommiin, jossa osan voi tehdä etänä, mutta läsnäoloakin tarvitaan. Mikä koulutus itselläsi on, kun et vaikuta tietävän muusta kuin toimistossa tehtävistä töistä?
Sait tähän jo vastauksen.
Vierailija kirjoitti:
Onko muita kuin presidentti, kansanedustajat ja heidän avustajansa, jota työllistyvät vain Helsingissä? Kahdesta jälkimmäisestä siltikin iso osa asuu muualla.
Eihän kansanedustajien tarvitse eduskuntatalolla näyttäytyä, hyvin voivat olla etänä.
Onko muita kuin presidentti, kansanedustajat ja heidän avustajansa, jota työllistyvät vain Helsingissä? Kahdesta jälkimmäisestä siltikin iso osa asuu muualla.