Lue keskustelun säännöt.
Perilliset eivät halua myydä lapsuudentaloa
04.09.2023 |
Meitä on 3 sisarusta ja omistamme lapsuudenkodista toisen puoliskon. Isämme siirtyi nyt syksyllä hoitokotiin, kotiinpaluuta ei ole. Yksi sisaruksista asustelee talossa epävirallisesti tällä hetkellä. Me kaksi sisarusta haluaisimme myydä talon, mutta isämme omistaa talosta vielä puolet. Tämä tekee asiasta vähän vielä hankalaa. Nyt veljemme haluaa ostaa ulos meidät kaksi muuta sisarusta, mutta hänellä ei ole ideaa mitä isän osuudelle tehtäisi. Sittenhän taas perinnönjaossa olisi sama tilanne, että täytyy ostaa ulos muita. Eikö järkevintä olisi, että nyt tämä veli ostaisi koko talon itselleen jos sen haluaa?
Sähkölaskut tulee olemaan talven aikana kovat eikä isän eläke riitä kustantamaan kaikkia talon kuluja, eikä mielestäni edes kuulu, koska hän ei siellä asu!
Asia todella vaivaa, kun ratkaisua ei löydy. Huonot puhevälit tähän henkilöön, joka nytkin asustelee tuolla epävirallisesti, koittaa määrätä kaikessa.
Kommentit (285)
Se kirjoitti:
Kieltäydy perinnöstä ja irrota itsesi tuosta hulluudesta. Niin tein itse heti isän kuoltua ja oli fiksu päätös. Syntyi sisarusten kanssa semmonen sota että oksat pois. Voin olla erossa siitä sotkusta kun en ole kuolinpesän osakas enää
Isä elää vielä! Aloittaja on jakamassa elävän henkilön omaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se kirjoitti:
Kieltäydy perinnöstä ja irrota itsesi tuosta hulluudesta. Niin tein itse heti isän kuoltua ja oli fiksu päätös. Syntyi sisarusten kanssa semmonen sota että oksat pois. Voin olla erossa siitä sotkusta kun en ole kuolinpesän osakas enää
Isä elää vielä! Aloittaja on jakamassa elävän henkilön omaisuutta.
Niin ja vaihtoehtoja ei montaa ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se vuokran maksaa. En hän noin vain voi asua.
No ei maksa. Ilmoitin, että hän voi lunastaa koko talon itselleen, jos siellä haluaa kerta olla.
Tämä olisikin paras ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veli hoitaa pankkiasiat
No ei teillä mitään perittävää sitten olekaan isän kuollessa :) Ja millaisilla valtuuksilla veli hoitaa pankkiasioita jos edunvalvontaa ei ole? Jos käyttää isänne pankkitunnuksia niin tee rikosilmoitus ja ilmoittele pankkiin myös.
Eipä pidä paikkaansa. Itse hoidin laajoilla käyttöoikeuksilla äitini raha-asiat melkein kymmenen vuotta.
Pankki vain haastatteli äitini ensin, että hän ymmärsi valtuuttavansa minut.
Oli pakko tehdä näin, etenevä muistisairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se vuokran maksaa. En hän noin vain voi asua.
No ei maksa. Ilmoitin, että hän voi lunastaa koko talon itselleen, jos siellä haluaa kerta olla.
Tämä olisikin paras ratkaisu.
Jos hän ei suostu niin mitä voin enää tehdä. Tämä taitaa olla väsytystaistelua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veli hoitaa pankkiasiat
No ei teillä mitään perittävää sitten olekaan isän kuollessa :) Ja millaisilla valtuuksilla veli hoitaa pankkiasioita jos edunvalvontaa ei ole? Jos käyttää isänne pankkitunnuksia niin tee rikosilmoitus ja ilmoittele pankkiin myös.
Eipä pidä paikkaansa. Itse hoidin laajoilla käyttöoikeuksilla äitini raha-asiat melkein kymmenen vuotta.
Pankki vain haastatteli äitini ensin, että hän ymmärsi valtuuttavansa minut.
Oli pakko tehdä näin, etenevä muistisairaus.
On onnistunut noin joskus ennen mutta ei enää. Nykyään jopa virallisen edunvalvojan pitää käydä iso prosessi läpi että saa pankkitunnukset käyttöönsä.
Tuollaiset taloasiat pitäs miettiä hyvissä ajoin , eikä jättää jälkeläisten riideltäväksi.. Katsonut vierestä kun kolme sisarusta tappeli kuolleen isänsä talosta. Tai oikeastaan sen arvosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli vanhus omistaa talosta 50% , 3 lasta toisen 50%.
Yksi sisarus haluaa ostaa sisarukset talosta ulos, mutta ei halua neuvotella vanhuksen osasta? Voisko papparainen lahjoittaa oman osan.
Miksi tämä saa alapeukutusta? Jos ei pappa siellä voi asua enää.
Kaikki sisarukset vain saman pöydän ääreen istumaan ja porukalla päätätte, mitä tehdään. Ei näitä kukaan sulke voi netissä ratkoa.
Ok, sulla on vähän mulkvisti veli. Mutta laki on sama sillekin. Voit tästä myös häntä muistuttaa. Älä pelkää sitä ihmistä, älä siinä tilanteessa tunteile vaan asiat asioina. Kun pysyt faktojen tasolla, veli ei voi myöskään paeta tunnereaktioihinsa.
Sinuna kävisin juristin luona hakemassa selkeät toiminnan polut: A, B tai C ja vain näistä valitsette yhdessä. Kukaan ei ole lain yläpuolella.
Tsemppiä! Ota aktiivinen ote, toimijuuden kokemus voimaannuttaa. Ongelmat voi ja kannattaa yrittää aktiivisesti itse ratkaista. T
Oma tunneilmaisu ja purkaminen tärkeitä, mutta niitä ei tähän sotkuun lisää vaan sille kaikelle toinen aika ja paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sisarukset vain saman pöydän ääreen istumaan ja porukalla päätätte, mitä tehdään. Ei näitä kukaan sulke voi netissä ratkoa.
Ok, sulla on vähän mulkvisti veli. Mutta laki on sama sillekin. Voit tästä myös häntä muistuttaa. Älä pelkää sitä ihmistä, älä siinä tilanteessa tunteile vaan asiat asioina. Kun pysyt faktojen tasolla, veli ei voi myöskään paeta tunnereaktioihinsa.
Sinuna kävisin juristin luona hakemassa selkeät toiminnan polut: A, B tai C ja vain näistä valitsette yhdessä. Kukaan ei ole lain yläpuolella.
Tsemppiä! Ota aktiivinen ote, toimijuuden kokemus voimaannuttaa. Ongelmat voi ja kannattaa yrittää aktiivisesti itse ratkaista. T
Oma tunneilmaisu ja purkaminen tärkeitä, mutta niitä ei tähän sotkuun lisää vaan sille kaikelle toinen aika ja paikka.
Juu, ilmeisesti tässä täytyy alkaa selventää näitä asioita perin pohjin. Haittana tuntuu vain olevan se, että veli luulee voivansa päättää isän puolesta ... He ovat aina yhdessä päättäneet jos ovat. Mutta jos minä ja isä päättäisimme, hän tekisi miten itse haluaa.
Rukoilkaa Jeesukselta johdatusta tilanteeseen. 🙏💖
Kokeile edes, ei siitä haittaakaan voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oymmärrä otsikon ja itse tekstin välistä yhteyttä. Otsikko: perilliset eivät halua myydä lapsuudentaloa. Ja itse teksti: haluatte sitten kuitenkin myydä sen veljelle.
Joo otsikko meni vähän pieleen. Pahoittelut. Hankala kuvio kun niin monta osapuolta, mutta asia niin, ettei veli halua laittaa taloa myyntiin, mutta ei myöskään ostaa sitä kokonaan . Jos hän haluaa talossa olla , voisi sitten lunastaa sen kokonaan. En jaksa montaa kertaa vääntää talosta. Hän ei myöskään ole vastannut, mitä sille meidän isän osalle tapahtuu.
Me kaksi haluamme myydä omat osuutemme, jos hän sitten hankkii talon kokonaan itselleen. Ettei tarvitse x ajan päästä käydä taas viimeisen talon osan kanssa samaa : ostaa muita ulos. Rahaa hänellä pitää siinäkin tilanteessa olla, ymmärrätkö.
Miksi veli ostaisi isänne osuuden jos hän saa kolmasosan siitä kuitenkin perinnöksi itselleen?
Ota lakimieheen yhteys.Ei ap ole muistaakseni sanonut tässä keskustelussa mitään isänsä kunnosta paitsi, että hän on muistisairas. Se isä voi asua siellä hoitokodissa vaikka 20 vuotta. Se on melko pitkä aika roikottaa tällaisia asioita ja antaa veljensä asua ilmaiseksi talossa. Siinä ajassa tulee jo takuuvarmasti vaikka mitä remontteja ja kaikki omistajat ovat niistä vastuussa. Jos niiden maksamisesta ei saada sovittua, talo rapistuu ja muuttuu hiljalleen arvottomaksi.
Jos muistisairaus on jo diagnosoitu ja sen perusteella joutunut hoitokotiin, niin todennäköisesti lopulliseen lähtemiseen ei mene 20 vuotta.
Tämä on lainaus Terhi Hölsän gradu-tutkielmasta /Tampereen yliopisto 2008
"Dementia lisää laitoshoidon riskiä. Muistipotilas pärjää tavallisesti kotona ilman apua kahdesta kolmeen vuotta. Avun turvin hän selviytyy kotona kolmesta neljään vuoteen ja ympärivuorokautista valvontaa muistipotilas tarvitsee sairautensa loppuvaihesesa neljästä viiteen vuotta".
Oma kokemukseni äitini kohdalla on, että hän eli kuusi vuotta hoivakotiin joutumisen jälkeen. Täysin vuodepotilaana hän oli lähes vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oymmärrä otsikon ja itse tekstin välistä yhteyttä. Otsikko: perilliset eivät halua myydä lapsuudentaloa. Ja itse teksti: haluatte sitten kuitenkin myydä sen veljelle.
Joo otsikko meni vähän pieleen. Pahoittelut. Hankala kuvio kun niin monta osapuolta, mutta asia niin, ettei veli halua laittaa taloa myyntiin, mutta ei myöskään ostaa sitä kokonaan . Jos hän haluaa talossa olla , voisi sitten lunastaa sen kokonaan. En jaksa montaa kertaa vääntää talosta. Hän ei myöskään ole vastannut, mitä sille meidän isän osalle tapahtuu.
Me kaksi haluamme myydä omat osuutemme, jos hän sitten hankkii talon kokonaan itselleen. Ettei tarvitse x ajan päästä käydä taas viimeisen talon osan kanssa samaa : ostaa muita ulos. Rahaa hänellä pitää siinäkin tilanteessa olla, ymmärrätkö.
Miksi veli ostaisi isänne osuuden jos hän saa kolmasosan siitä kuitenkin perinnöksi itselleen?
Ota lakimieheen yhteys.Ei ap ole muistaakseni sanonut tässä keskustelussa mitään isänsä kunnosta paitsi, että hän on muistisairas. Se isä voi asua siellä hoitokodissa vaikka 20 vuotta. Se on melko pitkä aika roikottaa tällaisia asioita ja antaa veljensä asua ilmaiseksi talossa. Siinä ajassa tulee jo takuuvarmasti vaikka mitä remontteja ja kaikki omistajat ovat niistä vastuussa. Jos niiden maksamisesta ei saada sovittua, talo rapistuu ja muuttuu hiljalleen arvottomaksi.
Jos muistisairaus on jo diagnosoitu ja sen perusteella joutunut hoitokotiin, niin todennäköisesti lopulliseen lähtemiseen ei mene 20 vuotta.
Tämä on lainaus Terhi Hölsän gradu-tutkielmasta /Tampereen yliopisto 2008
"Dementia lisää laitoshoidon riskiä. Muistipotilas pärjää tavallisesti kotona ilman apua kahdesta kolmeen vuotta. Avun turvin hän selviytyy kotona kolmesta neljään vuoteen ja ympärivuorokautista valvontaa muistipotilas tarvitsee sairautensa loppuvaihesesa neljästä viiteen vuotta".
Oma kokemukseni äitini kohdalla on, että hän eli kuusi vuotta hoivakotiin joutumisen jälkeen. Täysin vuodepotilaana hän oli lähes vuoden.
Meidän isällä ei ollut varsinaisena syynä hoitokotiin meno tuo muistisairaus. Ei pärjännyt enää fyysisesti isossa talossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sisarukset vain saman pöydän ääreen istumaan ja porukalla päätätte, mitä tehdään. Ei näitä kukaan sulke voi netissä ratkoa.
Ok, sulla on vähän mulkvisti veli. Mutta laki on sama sillekin. Voit tästä myös häntä muistuttaa. Älä pelkää sitä ihmistä, älä siinä tilanteessa tunteile vaan asiat asioina. Kun pysyt faktojen tasolla, veli ei voi myöskään paeta tunnereaktioihinsa.
Sinuna kävisin juristin luona hakemassa selkeät toiminnan polut: A, B tai C ja vain näistä valitsette yhdessä. Kukaan ei ole lain yläpuolella.
Tsemppiä! Ota aktiivinen ote, toimijuuden kokemus voimaannuttaa. Ongelmat voi ja kannattaa yrittää aktiivisesti itse ratkaista. T
Oma tunneilmaisu ja purkaminen tärkeitä, mutta niitä ei tähän sotkuun lisää vaan sille kaikelle toinen aika ja paikka.Juu, ilmeisesti tässä täytyy alkaa selventää näitä asioita perin pohjin. Haittana tuntuu vain olevan se, että veli luulee voivansa päättää isän puolesta ... He ovat aina yhdessä päättäneet jos ovat. Mutta jos minä ja isä päättäisimme, hän tekisi miten itse haluaa.
Onko veljesi asunut isänne kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sisarukset vain saman pöydän ääreen istumaan ja porukalla päätätte, mitä tehdään. Ei näitä kukaan sulke voi netissä ratkoa.
Ok, sulla on vähän mulkvisti veli. Mutta laki on sama sillekin. Voit tästä myös häntä muistuttaa. Älä pelkää sitä ihmistä, älä siinä tilanteessa tunteile vaan asiat asioina. Kun pysyt faktojen tasolla, veli ei voi myöskään paeta tunnereaktioihinsa.
Sinuna kävisin juristin luona hakemassa selkeät toiminnan polut: A, B tai C ja vain näistä valitsette yhdessä. Kukaan ei ole lain yläpuolella.
Tsemppiä! Ota aktiivinen ote, toimijuuden kokemus voimaannuttaa. Ongelmat voi ja kannattaa yrittää aktiivisesti itse ratkaista. T
Oma tunneilmaisu ja purkaminen tärkeitä, mutta niitä ei tähän sotkuun lisää vaan sille kaikelle toinen aika ja paikka.Juu, ilmeisesti tässä täytyy alkaa selventää näitä asioita perin pohjin. Haittana tuntuu vain olevan se, että veli luulee voivansa päättää isän puolesta ... He ovat aina yhdessä päättäneet jos ovat. Mutta jos minä ja isä päättäisimme, hän tekisi miten itse haluaa.
Onko veljesi asunut isänne kanssa?
Ei ole. Jossain kohtaa veli sanoi, että hän haluaa talon jäävän suvulle. Kuitenkaan minä ja sisko ei olla kiinnostuneita tästä. En tiedä onko hänellä joku pakkomielle saada kynsin ja hampain pidettyä talo. En tiedä onko hänellä varaa
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sisarukset vain saman pöydän ääreen istumaan ja porukalla päätätte, mitä tehdään. Ei näitä kukaan sulke voi netissä ratkoa.
Ok, sulla on vähän mulkvisti veli. Mutta laki on sama sillekin. Voit tästä myös häntä muistuttaa. Älä pelkää sitä ihmistä, älä siinä tilanteessa tunteile vaan asiat asioina. Kun pysyt faktojen tasolla, veli ei voi myöskään paeta tunnereaktioihinsa.
Sinuna kävisin juristin luona hakemassa selkeät toiminnan polut: A, B tai C ja vain näistä valitsette yhdessä. Kukaan ei ole lain yläpuolella.
Tsemppiä! Ota aktiivinen ote, toimijuuden kokemus voimaannuttaa. Ongelmat voi ja kannattaa yrittää aktiivisesti itse ratkaista. T
Oma tunneilmaisu ja purkaminen tärkeitä, mutta niitä ei tähän sotkuun lisää vaan sille kaikelle toinen aika ja paikka.
Kyllä netistä voi apua saada
Tieto on valtaa. Teet vain omat kotiläksysi nyt niin hyvin että voit tarpeen tullen, vaikka montakin kertaa, palauttaa sen vääristyneen vuorovaikutuksen kiistämättömiin tosiasioihin.
Annatte siimaa, kannustatte veljen oikeutta olla mukana päättämässä, mutta sinä ja se toinen sisarus? olette jo ennalta juristin, pankin tms asiantuntijan kanssa rajanneet ne vaihtoehdot.
Veli ei voi enää omasta päästään teille sanella, miten yhteiset asiat hoidetaan. Vaikka olisi kuinka "isänsä poika", hän on lain silmissä vain yksi kolmesta.
Mieti mitä sanoja ja fraaseja käytät, että et provosoi. "Minä en ainakaan rupea tästä mörskästä maksamaan" vs. "Isän ja kaikkien meidän yhteinen etu että joku hoitaa tätä kiinteistöä tässä asuen" esimerkiksi.
Senkin voi sanallistaa, että onhan se hienoa että veli tahtoo sitoutua ja pitää huolta teille kaikille merkityksellisestä talosta (oli tai ei) jne.
Vaikka ottaa oikeutetusti päähän, uskon että nyt jaksaisitte tsempata veljen "ymmärtämisessä" paremmin kuin kuolemansurun kanssa eläessänne. Velikin hieman vähemmän hankala ehkä vielä nyt.
Jos sinä ja sisko olette omistajia talon puolikkaassa, eli äitisi perintö on jaettu ja lainhuudot tehty, niin voitte hakea yhteisomistuksen purkua käräjäoikeudesta. Sitten talo myydään ja rahat jaetaan omistussuhteiden mukaan.
Lesken asumissuoja ei haittaa myyntiä, koska on muuttanut pois.
Jos perintöä ei ole jaettu ja ette saa sitä tehtyä, voi siihenkin hakea pesänjakajan, joka laittaa asiat eteenpäin. Siinä voitte tuoda esiin, että ette huoli talosta osuutta jako-osaanne, eli jälleen menee myyntiin. Tai sitten jako-osa ja yhtrisomistuksen purku sen jälkeen.
Keinoja on, ja veljen olisi hyvä ymmärtää, ettei pysty asiaa vitkuttmaan vastoin tahtoanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isäsi on järjissään, niin hän voi myydä osuutensa pois.
Muistisairaus, ei taida onnistua
Sittenhän hänellä pitäisi olla edunvalvoja. Edunvalvojan pitäisi sitten ainakin vaatia vuokraa asunnosta hänen edukseen. Edunvalvoja voi hakea lupaa myydä asunto, jos sellaiseen päädytte. Tosin pitää olla esteetön edunvalvoja, joten voi tarvita edunvalvojan sijaisen tuota kauppaa hoitamaan. Se myös tarkoittaa, että jos veljesi sen asunnon haluaa, niin hän joutuu siitä maksamaan käyvän hinnan.
Tuohon edunvalvontahommaan rupeaminen kyllä riippuu siitä, minkä arvoinen ap:n lapsuudenpaikka on, onko maata, metsiä. Paras tilanne olisi, jos voisitte yhdessä sopia, miten tehdään. Veli voisi asumiskuluja vastaan asua talossa, asumattomanahan talo rapistuu nopeasti.
Onko ap:n lapsuudenkoti syrjäseudulla, onko talo huonokuntoinen vai onko ap:n koti suuressa taajamassa, missä tonttimaasta saa rahaa.
Mistä teille tulee veljen kanssa riitaa?
Ihan käypä arvo on tämän alueen tonteilla/taloilla. Riitaa on ollut vuosikymmenet.
Hän pitää omanaan sitä mikä ei ole hänen omaa. Hän ei ole kysynyt keneltäkään mitään, ilmoitti vain, että hän asustelee siellä. Toki talo ei rapistu , mutta hänen tulisi ymmärtää , että hän vastaa kuluista.
Jos taloa korjataan, niin mielestäni ko korjaus- ja remontointikustannuksiin pitäisi kaikkien osallistua?
No eihän muiden osakkaiden tarvitse suostua remontteihin.
No ei tarvitse suostua, mutta miten viisasta on antaa rakennuksen rapistua. Ei mikään velvoita veljeä korjaamaan taloa omalla kustannuksellaan, vaikka siinä asuisikin. Tottakai asumismenot kuuluvat veljelle, mutta kaikki remonttikustannukset kuuluvat yhteisesti jokaiselle.
Eli vanhus omistaa talosta 50% , 3 lasta toisen 50%.
Yksi sisarus haluaa ostaa sisarukset talosta ulos, mutta ei halua neuvotella vanhuksen osasta? Voisko papparainen lahjoittaa oman osan.