Metalliset pitkospuut kansallispuistoihin - mitä mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Paljonko eläimiä tulee jäämään jumiin niihin? Porojen sarvia ja sorkkia? ONKO KUKAAN MIETTINYT (saati selvittänyt) VAIKUTUKSIA LUONNOLLE!?

Kenelle tästä voi kannella? Lisäksi Metallijäte ja niiden valmistus kuormittaa luontoa paljon puuta enemmän.

Mikä Suomea vaivaa, kun kaikki pitää tuhota ja perseillä täällä nykyään?

Tuskin yhtään enempää kuin nytkään poroja sinne jumiin jää. Vaikutus luonnolle on sama kuin pitkospuissa muutenkin eli ovat oikeastaan aika turhia, miksi ihmeessä pitää tehdä kulkureitti paikkaan, jossa ei kannata kävellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansallispuitoja voitaisiin ylläpitää vapaaehtoisin lahjoituksin. Tekemällä testamentin kansallispuistolle saisi sinne polttopuita, vessoja, pitkospuita ja nuotiopaikkoja.

Ja kuinka moni suomalainen on niihin lahjoittamassa? Täällähän on vallalla ajatus, että koska verot ovat niin korkeita, mihinkään vapaaehtoiseen ei rahaa laiteta. 

Tuskinpa kukaan, joten voidaan jättää kansallispuistot ilman reittejä, koska iso osa porukasta ei silloin poistuisi tieltä metsään ja luonto säästyisi sellaisenaan. Ja kun ei olisi nuotiopaikkoja jne., ei olisi väkeä makkaranpaistossa. Nuotion tekemisestä voitaisiin tehdä poliisijuttu eli kyseessä olisi aina ympäristörikos.

Ritilätehtailija osannut lobata oikeita tahoja !

Pitkoksia tehdään usein lehtikuusilankusta, joka käsittelemättömänäkin kestää melko pitkään hyvänä. Maata vasten olevat aluspuut painuvat kuitenkin ajan saatossa ja samalla myös pitkokset saattavat kastua lisää alakautta. Ymmärrän hyvin sen, että reiteistä halutaan tehdä helpommin huollettavia. Metalliosien korjaaminen onnistunee vähemmällä vaivalla.

Vierailija kirjoitti:

Luin: metalliset pikkuhousut kansallispukuun

80-luvulla ala-asteella meidän luokalla oli jehovatyttö, joka käytti hamosensa alla perinteistä metallista siveysvyötä. Melkoinen kolina kävi vaappuessa, kun Abloyn munalukko paukkui valurautaa vasten. Opettajalla oli toki vara-avain, että tyttöparka pääsi edes vessa-asioilleen. 

Metallipinta kerää jäätä tietyissä sääoloissa esim keväisin ja syksyisin. Todella vaarallisen liukkaat. Työpaikalta poistettiin metalliritilät ovien edustoilta onnettomuuden jälkeen. Puukin on liukas märkänä, mutta sen ainakin näkee milloin on liukas, tuota metallin jäätymistä ei välttämättä huomaa ennenkuin liukastuu

Tuollaista samaa ritilää on kansallispuistojen portaat. Rumat ja rämisevät ne on, mutta on niissä hyvääkin. Ne eivät ole liukkaat.

Vierailija kirjoitti:

voi voi. reissukaverit, eli puudelit ei ritilöillä kävele. tämä päätös johtuu selvästi lisääntyneestä kaupunkinussujen luonto innostuksesta. ovat varmasti ulisseet metsähallitukselle, kun nappanahkaiset sukupuolettomat kengät on liian liukkaat märällä pitkospuulla. noh, vastaisuudessa en enää auta tulenteossa, leirin pystytyksessä, enkä ensiapuhommissa yhtäkään kaupunkilaisurpåa. myös eksyneet etsiköön itse reitin pois metsästä. nämä erämaan keijot ja keijottaret eivät selviä luonnossa edes yhtä yötä, jos ei joku pidä kädestä. teräs-pitkokset lopettaa ikiaikaiset eräperinteet, että kaikkia autetaan, kaikkia tervehditään, kaikille ollaan ystävällisiä. se on helpottavaa ainakin minulle ja ukolleni, ettei näin enää tarvitse toimia. 

Sinäpä sen sanoit. Minäkin niin toivoisin, että retkeily lakkaisi olemasta someseksikästä. Palattaisiin 10-15 vuoden takaiseen aikaan, kun ihan melkein yksin sai kulkea.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista samaa ritilää on kansallispuistojen portaat. Rumat ja rämisevät ne on, mutta on niissä hyvääkin. Ne eivät ole liukkaat.

En ikinä ole liukastellut tai kompuroinut pitkoksilla tai puisilla portailla, mutta nuo metalliritilät ovat ihan helvetistä! Vähänkin syväuraisempi kengän pohja ja saa opetella ihan uudenlaista askellusta ettei kenkä tökkää. Varmaan kyllä oikein mukavat niillä sileäpohjaisilla lenkkareilla, joilla märkä pitkos on luistinrata.

Talvella pirun liukkaat!

Tulipa vielä mieleen, että minkähän verran nuo metalliritilät kuluttaa kengän pohjia? Siellä on sitten suossa kaikki se kaikki kumimuru.

Ja vielä... Moni on varmaan tottunut näkemään pitkoksilla sisiliskoja ja perhostoukkia. Missäs nämä sitten lumyää sen jälkeen, kun umpinaisen puupinnan sijaan onkin metalliritilää??

Vierailija kirjoitti:

Pitkoksia tehdään usein lehtikuusilankusta, joka käsittelemättömänäkin kestää melko pitkään hyvänä. Maata vasten olevat aluspuut painuvat kuitenkin ajan saatossa ja samalla myös pitkokset saattavat kastua lisää alakautta. Ymmärrän hyvin sen, että reiteistä halutaan tehdä helpommin huollettavia. Metalliosien korjaaminen onnistunee vähemmällä vaivalla.

Tuskin tuonne mitään betoniperustuksia tehdään.. Samalla tavalla metalliritilöiden aluspuut tuonne suohon uppoaa, erona tietty se että metalli ei veny ja pauku niin paljoa vaan kiinnityskohdat vaan murtuvat ja elementit irtoilee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista samaa ritilää on kansallispuistojen portaat. Rumat ja rämisevät ne on, mutta on niissä hyvääkin. Ne eivät ole liukkaat.

En ikinä ole liukastellut tai kompuroinut pitkoksilla tai puisilla portailla, mutta nuo metalliritilät ovat ihan helvetistä! Vähänkin syväuraisempi kengän pohja ja saa opetella ihan uudenlaista askellusta ettei kenkä tökkää. Varmaan kyllä oikein mukavat niillä sileäpohjaisilla lenkkareilla, joilla märkä pitkos on luistinrata.

Minä olen liukastellut molemmilla. Viimeksi kaksi päivää sitten puupitkokset oli pelkän vesisateen jäljiltä liukkaat. Ja kevättalvisin en edes puisille pitkoksille mene, koska niihin jäätyy sellaisia muhkuroita. Metalliset on rumat ja kalseat eikä sovi minusta luontoon. Mutta kyllä niitä pitkin on varmempi kävellä.

Niin kauan kun kansallispuistot on maksuttomia, en katso voivani vinkua asiasta.

Jumalauta kun sinne roudataan puut, rakennetaan laavut ja paskahuussit, kaikki ilmaiseksi käyttäjälle. Sitten vingutaan metallisista pitkospuista.

Mene oikeaan korpeen tallustelemaan!

Vierailija kirjoitti:

Tulipa vielä mieleen, että minkähän verran nuo metalliritilät kuluttaa kengän pohjia? Siellä on sitten suossa kaikki se kaikki kumimuru.

Polyuretaania ne ovat nykyisin, nimenomaan vielä monissa ulkoilukengissä. Kaapissa ollessaankin murenevat itsekseen, saati sitten ritilöillä kulkiessa kuluvat. Siitä sitten vaan muovimurusia luontoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista samaa ritilää on kansallispuistojen portaat. Rumat ja rämisevät ne on, mutta on niissä hyvääkin. Ne eivät ole liukkaat.

En ikinä ole liukastellut tai kompuroinut pitkoksilla tai puisilla portailla, mutta nuo metalliritilät ovat ihan helvetistä! Vähänkin syväuraisempi kengän pohja ja saa opetella ihan uudenlaista askellusta ettei kenkä tökkää. Varmaan kyllä oikein mukavat niillä sileäpohjaisilla lenkkareilla, joilla märkä pitkos on luistinrata.

Minä olen liukastellut molemmilla. Viimeksi kaksi päivää sitten puupitkokset oli pelkän vesisateen jäljiltä liukkaat. Ja kevättalvisin en edes puisille pitkoksille mene, koska niihin jäätyy sellaisia muhkuroita. Metalliset on rumat ja kalseat eikä sovi minusta luontoon. Mutta kyllä niitä pitkin on varmempi kävellä.

Ei pidä mennä sellaisiin paikkoihin ollenkaan, mihin ei oma fysiikka riitä. Helposti kuljettavia puru- ja sorapolkuja on myös rakennettu metsiin, ne on hyviä paikkoja silloin, kun kulku on epävarmaa. Huonojalkainenkin siis kyllä pääsee luontoon ilman polkujen pinnoittamista teräsritilöillä. Tosin pointti näissä teräsritilöissä taisi olla huoltovapaus ja lähes ikuinen kesto, ei niinkään helppokulkuisuus. Mutta joo, minunkaan mielestä ne ei kuulu luontoon.

Vierailija kirjoitti:

Jo pelkästään se kolkko ääni mikä siitä ritilällä kävelystä tulee, alkaa ärsyttämään verrattuna pitkospuiden luonnolliseen hiljaisen kumeaan ääneen. Huomaa että ne ihmiset metsähallituksessa jotka näitä päätöksiä tekee, eivät ole mitään luontoihmisiä, saatikka retkeilijöitä, vaan talousihmisiä. Eivät he osaa nähdä tätä asiaa sen oikean loppukäyttäjän näkökulmasta.

Voi olla, mutta mhuomaa myös, että kommentoijat eivät ole talousihmisiä. Ne ihmiset, jotka tekevät päätökset pitkospuiden uusimisesta eivät ole niitä ihmisiä, jotka päättövät Metsähallituksen luontopalveluiden kokonaisrahoituksesta. Ne päätökset tehdään poliittisesti. Luontopalveluiden ihmiset sitten  pyrkivät tarjoamaan parasta mahdollista palvelua niillä varoilla, jotka heille on annettu. Jos pitkospuihin käytetään enemmän rahaa se on poissa jostain muusta. Todennäköisesti samanlainen huuto saataisiin aikaiseksi, jos leikataan jostain muusta. 

Vierailija kirjoitti:

Painekyllästetty lankku kestäisi 20v tai enemmän ja olisi halvempaa. Mutta sitähän ei voi ideologisista syistä käyttää.

Sinkitty ritilä on sitten hyväksyttävämpää kö? Lehtikuusi olisi kestävää mutta sitä taitaa olla rajallisesti saatavilla.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään järkeä.. Kestävyys voi olla parempi, mutta huolto/vaihtaminen paljon kalliimpaa ja hankalampaa. puisten pitkospuiden korjaaminen sujuu kuitenkin melkein paikan päällä ilman kummempia työkaluja, metallisiin tarttee hitsausvehkeet sun muut ja vaihtopölkkyjen kuskaaminen vaikeeta ja kallista.

Sinulla ei varmaan ole paljoa kokemusta pitkospuiden rakentamisesta. Tuskinpa noita ritilöitä hitsataan siellä paikan päällä, vaan ne pultataan kiinni. Ritilät ovat varmasti kevyempiä roudata paikan päälle kuin puiset lankut. Ei niitä puita kaadeta siellä paikan päällä ja sahata lankuiksi siellä vaan ne tulevat sahoilta. Lisäksi materiaalien kuljettaminen paikalle on varmasti todella paljon helpompaa metalliritilöitä pitkin kuin puisia pitkospuita.