Tyttöystävä ei anna lohduttaa, tunnen itseni niin tarpeettomaksi
Kyse ei nyt ole mistään isosta asiasta, joten tuntuu hieman hassulta valittaa. Mutta...
Jos hän tarvitsee vaikka apua jossain käytännön asiassa, ei koskaan pyydä sitä vaikka selkeästi tarvitsisi tai tarjoan apuani.
Jos on huono päivä ja surettaa, hän ei millään voi tukeutua minuun vaikka näen että mieli tekisi nojata olkapäätäni vasten. Vahva nainen ei kuulemma itke. Joku ei vain salli antaa periksi...
Tämä kaikki saa oloni jotenkin tosi hyödyttömäksi.
Mistähän moinen käytös voisi johtua? Naisilta kaipaisin nyt apua, kun ehkä ymmärrätte paremmin mistä se voisi kummuta.
Kommentit (28)
Jos hänen perheessää ollaan vaikka opetettu, ettei apua kuulu pyytää ja itkeminen on heikkoutta?
Mun kohdalla tuo johtuu siitä, että halveksin ns.avuttomia naisia, jotka eivät mielestään osaa "miesten töitä". Lohdutusta kyllä otan vastaan.
Minua saisit lohduttaa, kuulostat mukavalta
Vierailija kirjoitti:
Eli pitääkö sinusta olla jotenkin riippuvainen, tunnetko itsesi vasta sitten mieheksi?
Ei se ole riippuvaisuutta. On mukava auttaa.
T. Eri
Mulla se liittyy suhteen aikaisiin pettymyksiin. Niitä on ollut niin paljon, etten halua päästää pettymysten aiheuttajaa lähelleni.
Ehkä hän ei luota sinuun. Ehkä hän on itsenäinen. Ehkä hänet on kasvatettu tuollaiseksi. Ehkä hän ei koe itseään pärjääväksi, ja siksi haluaa näyttää että todellakin pärjää itsekseen. Syitä voi olla hyvin monia. Entä ovatko nuo mainitsemasi kaksi ainoat roolisi ja syysi olla parisuhteessa.
En ole koskaan kaivannut mieheltä lohdutusta, en koe olevani erityisen vahvakaan, tavallinen nainen, minulle on riittänyt että tiedän miehen olevan vierellä tai taustalla, ei edessä.
Miksi sulle osui just se tyttöystäväksi joka ei hae lohdutusta tai apua sulta, koska ulkona on pilvin pimein niitä apua tarvitsevia. :) Paitsi jos ei luota tai jos ei osaa kuvitella sua auttajan rooliin. Tai haluaa olla itsenäinen, ehkä liikaakin. Soittaa äidille salaa?
Lohduttaessa tosin pitää muistaa, että lohduttaa oikein, ettei sano mitään väärää tai hepposin perustein. Että miettii tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Eli pitääkö sinusta olla jotenkin riippuvainen, tunnetko itsesi vasta sitten mieheksi?
En ole ap, mutta mulle se, että puoliso uskaltaa näyttää heikkoutensa mulle, on suurin luottamuksen osoitus mitä voin kuvitella.
Vaikeuksien, huolien ja murheiden jakaminen syventää parisuhdetta. Jos toinen ei halua tukea, suhde jää tunnetasolla jotenkin vajavaiseksi.
M38
Vierailija kirjoitti:
Mulla se liittyy suhteen aikaisiin pettymyksiin. Niitä on ollut niin paljon, etten halua päästää pettymysten aiheuttajaa lähelleni.
Mulle kävi sama. Alkuun luotin, myöhemmin enää en. En pysty enää päästämään lähelle ja suhde loppui.
Vierailija kirjoitti:
Eli pitääkö sinusta olla jotenkin riippuvainen, tunnetko itsesi vasta sitten mieheksi?
Näetkö toiseen tukeutumisen samana kuin olla riippuvainen toisesta? Ei ihmekään, jos ei sitten pysty edes kuvittelemaan toiseen tukeutumista.
Täällä samanlainen nainen. En vaan osaa turvata keneenkään, koska ei ole koskaan ollut ketään johon turvata. Haluaisin sitä kyllä yli kaiken. Eli sinnikkäästi vaan seisot rinnalla ja näytät, että sinuun voi turvautua, niin ehkä se siitä. Tuossa aiemmin joku mies kertoi, että puolison heikkoudun osoitus on suurin luottamuksen osoitus mitä voi olla. Voisit vaikka yrittää tuota kautta puhua asiasta tyttöystävällesi.
Kuinka näytät tuon että sinuun voisi turvautua?
Itsellä ei ole varaa luottaa toiseen, matto voidaan viedä alta koska tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä ei ole varaa luottaa toiseen, matto voidaan viedä alta koska tahansa.
miten tämä on mahdollista, jos toinen kuitenkin välittää ja rakastaa? Onko esimerkkiä?
Yhdessä tekeminen kasvattaa yhteen. Kysy miten voit auttaa häntä harrastuksessa tai jossain tekemisestä jota hän tykkää tehdä?
Up