Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko täällä ketään joka olis irtisanoutunut työstä jota vihaa ja hypännyt tyhjän päälle?
02.09.2023 |
En enää kestä työpaikkaani. Kiusaamista ja burn out oireita ollut jo pidempään. Esihenkilöllä on persoonallisuushäiriön piirteitä. Mietin viikottain, että parempi olisi olla kuollut kuin kestää tätä.
Nyt olen alkanut ajattelemaan, että mitä jos vaan irtisanoutuisin. Kaikki menee siinä sitten ja kai sekin eräänlainen itsemurha on. Mutta muita töitä en saa yrityksistä huolimatta.
Kohtalontovereita? Kokemuksia?
Kommentit (26)
2 kertaa, ja molemmilla kerroilla sain paremman paikan melko pian. Tämä oli ennen kuin oli lapset ja lainat. Enää en uskaltaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On. Sanoin itseni irti. Tuolloin oli 3 kk:n karenssi. Olin ansiosidonnaisella 21 pvää, jonka jälkeen aloin tehdä sote-keikkoja. Niitä riitti sitten useita vuosia niin, ettei kannattanut hakea muita töitä. Sen jälkeen 8 v. terveydenhuollon puolella pelkästään, vakinaistettuna. Josta häivyin v. 2008 omaehtoisesti tuolloinkin eli poistuin valtiolle paremman palkan ja työaikojen takia.
Mää lähin menee Stockalta kun en jaksanu sitä paskaa enää. 25-vuotinen työsuhde päättyi ja elämäni paras päätös.
Saisit varmaan myös saikkua, siinä ainakin parempi tulo karenssin sijaan 🤔
Kyllä. Se oli ainoa ratkaisu. Olin niin loppu, että olinkin sairaslomalla seuraavan puoli vuotta tai vuoden, en enää muista. Siinä se karenssikin kului, ihan vaan vinkkinä.
Ei tullut heti parempaa. Vähän päinvastoin. Lähdin opiskelemaan uutta ja tein hanttihommia seuraavat ehkä jopav10v.
Nyt olen palannut takaisin vihaamalleni alalle, mutta mukavaan työhön.
Jos en olisi lopettanut, olisin saanut hermoromahduksen. Alkoi olla näin jälkikäteen ajateltuna jo aika lähellä.
Itse ajattelen, että olisi pitänyt lopettaa ko. työssä jo vuosia aikaisemmin mutta velvollisuuden tunteesta pysyttelin kyydissä. Kyllä moni ihmetteli kun sanoin hyvän viran irti; eikö sairasloma olisi riittänyt. Ei. Totaalinen irtiotto oli henkiselle hyvinvoinnille ainoa vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mee maanantaina työterveyteen ja pyydä sairauslomaa aluksi. Saat käydä läpi asioita jonkun kanssa ja teet päätökset jatkosta, kun olet psremmassa hapessa.
Tein sen kerran. Sitten rupesin tekemään sijaisuuksia alallani. Sehän vasta rankkaa oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No vastauksesi on jo siinä kun mietit että olisit ennemmin kuollut kuin töissä siellä? Kyllä sinun kannattaa lähteä sieltä, mutta suunnittele se jos et halua tyhjän päälle mennä- suunnittele ja mieti asiaa joka päivä, ja tee jotain, jatka työnhakua.
Olen parikin kertaa tehnyt tämän. Luotto elämään on kai ollu niin vahva et on uskaltanut. Ja aina ne asiat on ratkenneet, tavalla tai toisella. Pääkoppaa ei kannata hajottaa toksiseen työpaikkaan, kerronpa vaan!! Kun sen on kerran käynyt läpi niin tietää että never again. Elämä kannattelee <3 Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suosittele, jos ei ole oikeasti valmis elämään niukasti vuosikausia. Uudelleen työllistyminen on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys, riippuen toki alasta.
Sairauslomaa nyt ensin. Ja aktiivinen uuden työn haku päälle.
Kannattaa ensin aloittaa uuden paikan hakeminen, saada se ja vasta sitten irtisanoutua. Täytyyhän sitä uutta hakea joka tapauksessa. Ei varmaa, että nappaa. Varmaan jotain sairauslomaa ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Irtisanouduin ja sain 1,5 kk:n karenssin. Lopputilillä eleskelin kuitenkin ihan mukavasti. Pari päivää ehdin olla työtön ja sain määräaikaisen työsopparin vuoden loppuun. Kävin kuitenkin samalla haastatteluissa ja sain vakipaikan paljon paremmalla palkalla kuin entisessä työssä. Irtisanouduin määräaikaisesta kuukauden jälkeen ja nyt taas vakkarina. Olisi pitänyt ymmärtää lähteä jo paljon aikaisemmin entisestä duunista. Olen velaton keski-ikäinen, joten tyhjän päälle hyppääminen ei tuntunut vaikealta.
Olen tehnyt sen. Olen toisessa duunissa nykyisin.
Hae mieluummin edes jokin määräaikainen duuni ennen irtisanotumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen päättänyt työsuhteen huonon työilmapiirin vuoksi. Suosittelen tätä, tai tietysti toinen vaihtoehto on alkaa perata työpaikan ilmapiiriä.
Jos siellä puoliso kuvioissa(maksamassa) niin ei se ole hankalaa edes,tyhjän päälle ei siinä hypitä .
Kyllä. Edellisenä päivänä esimies sekoili, seuraavana erosin. Uusi paikka löytyi alle viikossa, mutta en ole ollenkaan lusmu.
Olen irtisanoutunut pitkän pohdinnan jälkeen tyhjän päälle. Työn sisällössä ei ollut vikaa, muut asiat työpaikalla ahdisti. Elätin silloin vain itseäni ja säästöjä oli, joten karenssi ei ollut ongelma. Opiskelupaikka järjestyi pian töiden lopettamisen jälkeen ja uusia töitäkin sain myöhemmin.
Irtisanoutumista en ole katunut hetkeäkään.
Kolme kertaa olen irtisanoutunut huonosta työpaikasta. Yhdellä kertaa oli toisesta paikkaa määräaikainen soppari tiedossa, mutta kaksi kertaa olen hypännyt tyhjän päälle. Toinen paikka oli kaikin ouolin paska, toisessa työturvallisuusasiat pielessä.
Karenssia ei tullut kummallakaan kerralla.
Tekisin saman jos tarve on, yksikään työ ei ole oman terveyden menetyksen arvoinen. Vaikka tulisi karenssikin.
Toivottasti se sama ilmapiiri ei seuraa mukanasi uuteen työpaikkaan.
Ettei käy niin kuin palstamammalla, joka otti ja lähti, projisoiden kaikki ikävyydet narsisti exäänsä.
Alue: Aihe vapaa
Jep. Lopputili ja olin viikon tyhjän päällä, kun vihdoin unelmatyöpaikastani tuli soitto. Sinne olin siis hakenut. Nyt tuli 9 vuotta täyteen tässä työpaikassa.