Vakava masennus

Kelan "oikea-aikaisuus" tarkoittaa luultavasti sitä, että Kelan kriteerien mukaan tarvitsisit ennen psykoterapiaa tehostetumpaa hoitoa julkisen sektorin poliklinikalla.

Poliklinikan hylky taas viittaa siihen, että lähetteessä sinne ei ole tuotu riittävän selvästi esiin masennuksesi vaikea-asteisuutta. Jos siinä vielä on mainittu, että haet Kela-terapiaa, asioudesi on voitu ajatella olevan melko hyvin järjestyksessä.

Sinun arvottomuudestasi näissä päätöksissä ei tietenkään ole kyse. Niiden kanssa nyt vain pitäisi jaksaa kysyä sieltä perusterveydenhuollosta, miten hoitosuhteen järjestetään. Käytännössä ehkä tarkoittaa uuden, paremmin perustellun lähetteen tekemistä sinne psykiatrian poliklinikalle.

Ehdottomasti on mahdollisuus parempaan elämään, vaikka ei tuntuisi siltä tällähetkellä.

Hei ap, älä puhu noin rumasti itsestäsi <3 et ansaitse sitä. Etkä ole kiittämätön. Ymmärrän sinua täysin, olen aikalailla samassa veneessä. Ei masennukseen ole kunnollista apua välttämättä koskaan saatavilla. Ei siihen auta se että käy kerran kahdessa kuukaudessa juttelemassa vartin psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Ymmärrän tietenkin ettei resurssit riitä... Kai tämä elämä vaan on aikalailla kärsimystä eikä sille asialle voi tehdä mitään.

Voimia ap:lle ja muille masennuksesta kärsiville. Itselläni on kaksi vakavaa masennusjaksoa takana ja muistissa se kammottava tila, kun toimintakyky ja elämänhalu ovat kadonneet ja haluaisi vain päästä pois.

Olen kuitenkin molemmilla kertoilla toipunut. N. 2-3 kk meni siihen, että pääsin pahimman vaiheen yli ja sain jonkinlaisen toimintakyvyn takaisin. Sen jälkeen töihin osa-aikaisesti ja toinen 2-3 kk, että olo alkoi tuntua lähes normaalilta; pystyin taas kokoaikatyöhön ja jonkin verran harrastamaan yms. Vuosi meni, että tuntui siltä, että olen taas oma energinen itseni.

Masennus on pirullinen sairaus, mutta siitä toipuu kyllä. Minulle psykiatri suositteli lääkkeen ohella ravintolisiä: omega3, b-vitamiineja, magnesiumia ja aminohappo tryptofaania / 5htp:ta.Tuon aminohapon kanssa tulee kuitenkin olla varovainen, koska sillä voi olla yhteisvaikutus mielialalääkkeen kanssa.

Lisäksi olen tehnyt runsaasti erilaisia mindfulness ja meditaatioharjoituksia.

Se, mikä kullakin auttaa on yksilöllistä, mutta näillä keinoilla minä olen toipunut vakavasta masennuksesta.

Kaikkea hyvää, ap. Olet arvokas ja sinussa on voima toipua, vaikka nyt ei ehkä siltä tunnukaan.

Jos olet vaihdevuosi-ikäinen niin se saattaa olla iso syy. Alhainen estrogeeni voi olla syy. Kävisin gynekologilla tarkastamassa hormonit.

Olen pahoillani, masennus on mielestäni pahempaa kuin fyysinen kipu.

Vanhin kirjallisuus masentuneesta ihmisestä on Jobin kirja, tuhansien vuosien takaa.

Hänen kohtalonsa kääntyi. Löytyy toivo ja valtava muutos.

En tiedä saako Suomessa psilocybinhoitoa, mutta kokeilisin tätä jos mahdollista. Aiheesta on hyvä kirja (Michael Pollan).

Monet fysiologiset syyt ja sairaudet aiheuttaa masennusta.

Varmista että olet terve. (kilpirauhanen, imeytymishäiriöt, vaihdevuodet...)

Rukoilen sinulle voimia ap <3

Vierailija kirjoitti:

Monet fysiologiset syyt ja sairaudet aiheuttaa masennusta.

Varmista että olet terve. (kilpirauhanen, imeytymishäiriöt, vaihdevuodet...)

Ko. Asiat tutkittiin laajasti, kun tuo romahdus tuli, ja reilu vuosi sitten löytyikin vitamiineista puutosta, kilpirauhasen vajaatoiminta yms. Nuo on nyt saatu hoidettua ihan hyvälle tasolle. Tuo pää ja mieli ei vain ole seurannut perässä.

Monesti noista saattaakin löytyä vikaa ja saattavat toimia aiheuttajina tai sitten ovat vain sivulöydöksiä. Eli ehdottomasti ovat tutkimisen arvoiset, joillekin ko. Asioiden korjaaminen voi tuoda avun.

Itselle tavallaan on selvä mikä tilanteen laukaisi, kuitenkaan siitä huolimatta ei sitä päätä ole saanut kuntoon ja olen vain niin pohjattoman väsynyt yrittämiseen ja kaikkeen muuhunkin.

Elämän ensimmäiset 20 vuotta ovat olleet vähemmän mukavia, kuitenkin siitä huolimatta sai rakennettua ihan kohtuu hyvää elämän itselleen, kunnes kaikki taas sortui ryminällä. Myös se askarruttaa, että miksi pitäisi edes yrittää koota palasia takaisin kasaan, koska se voi taas sortua milloin vain. Koska oikeasti on lupa lyödä hanskat tiskiin ja todeta, että annetaan olla. Vaikka tavallaan onkin tottunut siihen kaikkeen huonoon ja tietää, että kovalla yrittämisellä voi hetkellisesti saada asiat ihan siedettäväksi, ei se vain enää tunnu yrittämisen arvoiselta tai ylipäätään tulevaisuus elämisen arvoiselta.

Hyvä kun sait hoitoa mutta jos vajaus jatkunut pitkään ,niin toipuminen ei tule nopeasti .

Mutta sitten ykskaks huomaat että on  hyvin.

Ala kuuntelemaan radio patmosta.

Sieltä tulee esim. eerik evals puhetta psyykestä.

Saako sairaslomaa. Ite käyn töissä puolikuntoisena. 

Vierailija kirjoitti:

Saako sairaslomaa. Ite käyn töissä puolikuntoisena. 

Niin käyn mäkin. Koska ei ole varaa sairaslomaan, työsuhde niin uusi. Totta kai saa sairaslomaa jos kriteerit täyttyy.

Minulla on vaikea-asteinen toistuva masennus. En tiedä enää milloin se kausi on ja milloin se muka ei olisi. Pikemminkin tämä on koko ajan tätä samaa p.skaa. 

En tapa itseäni, koska olen jostain syystä niin sitkeä, että aina olen halunnut elää. Enkä usko parantumiseen enää.

Tämä on se kuka minä olen, se joka minusta on näin monipuolisesti traumatisoivan, raskaan elämän lopputuloksena tullut. Tämmöisenä elettävä.

Mikään puhuminen, liikunta tai hengittely ei tosiaankaan ole auttanut, mutta lääkkeet minä otan, koska olisin vielä huonompana ilman niitä. 

Ei se ota jos ei annakaan. Elämä. Aina välillä saa kuitenkin kokea jotakin mukavaa. Tänään oli mukavan keväistä. Muuten toki elämä ihan p.skaa. Antaa mennä kun on alamäki. Eikä tämä ikuisesti jatku.

Oikeaaikaisuus voi myös olla Kelan puolelta onko a) henkilö työkyvytön, eli kela yleensä antaa tukea sellaisille mieluummin, ketkä on kiinni vielä työelämässä. Hakemukseenkin pitää kuvata, miten saatava terapia auttaa työssä jaksamiseen jne. Toisekseen b) jos on kovin vakavassa masennuksessa, henkilöllä ei välttämättä ole jaksamista suoriutua terapiasta, koska se terapia on aika haastavaa itse kullekin kun joutuu käymään läpi vaikeita asioita. Lisäksi siihen tulee oikeasti sitoutua eli ohareita ei oikein siedetä hyvin jos haluaa sen 3 vuoden kuntoutuksen. Terapiaa saa vain vuosi siis kerrallaan ja sitten katsotaan miten on kulunut vuosi mennyt.

Itse siis jo keskivaikeasta masennuksesta kerran selvinnyt ja nyt taas kohti uutta kuntoutusta..valitettavan sitkeä ja toistuva olotila..

Toivon kaikkea hyvää aloittajalle ja muillekin kanssa-kärsijöille. Rohkaisen kovasti vain nauttimaan päivistä niin paljon kun pystyy..luonnossa kävelemistä, harrastuksia (musiikkia, piirtämistä, salilla käymistä). Urheileminen oikeasti auttaa ja siitä tulee hyvä olo..luonto taas paljon suurempi kokonaisuus kuin yksi ihminen ongelmineen..huolet väistyy.. :) Tsemppiä tulevaan kevääseen.

Onko ap vielä kuulola? Kiinnostaisi tietää miten nykyään menee.

Masennuksesta kärsivät. Katsokaa tämä ennen kuin alatte läträämään lääkkeillä, tai olette jo  lätränneet ja miettineet, että miksi mikään toimi. Virallinen masennuksen hoito on oikeasti tällä hetkellä vielä niin lapsen kengissä ja sitä lähestytään ihan väärästä tulokulmasta.