Mikä piristää sateista syksyäsi?
Mistä asioista pidät? Mitä vinkkejä voit antaa muille. Kiitos.
Kommentit (682)
Tänään paistoi The Aurinko jo aamusta alkaen. Helsingissä. Koko päivän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsen yhdestä kiusaajaporukasta eroon niin se piristää kummasti!
Toivottavasti niin, ettei samasta porukasta ole enää riesaksi kenellekään muullekaan.
Tuo ei ollut kovin kauniisti sanottu hänen vanhemmistaan.
Maistuisi. Varmaan useimmille...
Raikkaat aamut, värjäytyvä luonto, kynttilöiden polttaminen ja viltin alle käpertyminen hämyssä, pian alkava sambakurssi.
Mä oon ollut ihan tyytyväinen säähän ja syksyyn ssihen asti kunnes mursin solisluuni ja jouduin leikkaukseen.
Piristää sateet, lisääntyvä pimeys ja viileys. Harmillisen aurinkoista ja kuumaa ollut koko kesä ja alkusyksy, mutta viime päivinä onneksi ollut sadettakin jopa enemmän kuin pienen ripauksen verran. Joulun odotus myös on mukavaa.
Kauniit värit ulkona, reippailu lämpimät vaattet ulkona, raikas ilma.
Saa rauhassa käpertyä sohvalle lukeen.
Meidän monta vuodenaikaa on mahtavaa, ei pääse kyllästyy. . Pimeän jälkeen tulee valo ja uusi kevät.
Vierailija kirjoitti:
Ajatus tulevasta lumesta
Lunta odotan minäkin! Ja jopa lumitöitä <3 :) Mukava touhuta pihalla, kun kesällä on niin kuuma, ettei pysty.
Autoilu lähialueilla, maisemien ihailu ja hyvä ruoka.
Että sais jonku vakivaltaisen JENGIN hakat perinpohjaisesti ja vetää niitten munat rusetille kaulaan
Kotieläimet, masturbointi, luonnonpuistossa kuljeskelu, seksi kumppanin kanssa, äänikirjat, hyvä ruoka...
Mitään muuta en keksi kuin sen, että töissä on niin julmettu kiire, etten ehdi masistella syksyä - ainoa mitä teen on työt ja nukkuminen.
Vierailija kirjoitti:
Se, että monien täytyy erikseen löytää jotain piristystä syksyyn, kertoo siitä, että syksy itsessään ei useimpia ihmisiä innosta ja piristä. Kun luin kommentit läpi, aika vähän mitään ideoitakaan yhteensä tuli, aika samanlaisia vastauksia monet kommenteista olivat. On siis tosi vaikeaa keksiä uutta tai huikaisevan hienoa piristystä syksyyn. Keksiä niitä todellakin pitää. Nähdä vaivaa, voidakseen edes vähän pirteämmin syksyllä.
Ja monelle on talven kanssa vieläkin ankeampaa. Esimerkiksi minulla, jolla kävely ja pyöräily ovat toistaiseksi ainoat vaihtoehdot liikkua.
Minusta jo tuo aloitus oli piristävä. Ei pidä olla niin negis. Onhan syksyssä vaikka mitä uniikkia jos vain suostuu näkemään. Toiset tykkäävät sadesäästäkin.
Se että vanhenen ja ymmärrys lisääntyy päivä päivältä, mutta samalla vielä enemmän nautin iäkkään hankalan naapuripariskunnan vanhenemisesta. Arvostelivat takanapäin elämässä pärjäämistäni nuorena, vaikka auttelin ja korjasin heidän autojaan yms. Aurasin talvella tietä, kun kävivät vielä töissä.
Nyt saavat etsiä apunsa muualta tai muuttaa muualle jos eivät joskus enää pärjää.
Ärsyttää suuret ikäluokat, kun ei ole mitään ymmärrystä pätkätöistä yms. Luulevat nuorempien olevan heille velkaa jostain tuntemattomasta syystä.
Mua piristää (toivottavasti) työpaikalla mies johon olen kovin ihastunut.