Mikä häiritsee ihmisten puheessa eniten?

Kun sanalla "lähiaikoina" viitataan menneeseen aikaan. Siihen on jo oma ilmaisunsa, "viime aikoina". Välillä tuo ihan oikeasti aiheuttaa väärinymmärryksiä, kun kontekstista ei pysty päättelemään, että viittaako puhuta menneeseen vai tulevaan.

Telkkarissa usein haastateltavat, mutta jopa jotkut toimittajat puhuvat narisevalla äänellä, ihan kuin kurkussa olisi kiristyspanta.

Naiset narisuttavat enemmän kuin miehet.

Monet uutistenlukijat osaavat puhua oikein, jolloin ääni kulkee vapaasti. Esim. Tommi Fräntin puhetta on ilo kuunnella.

Uusi nuori meteorologi lausuu ässät kummallisesti: sshuomessha sshataa, mutta välillä s tulee ihan oikein.

Oletan, että ammatikseen esiintyvät / puhuvat saavat äänenkäytön opetusta, vai saavatko?

Kaikki murrehirviöt jotka eivät kykene tuottamaan normaalia suomenkielistä puhetta.

Heistä huokuu vääjäämättä yksinkertaisuus.

Mutina, senkin jälkeen kun olet pyytänyt puhumaan kovempaa.

Valheiden keksiminen ja niiden levittäminen totuutena jopa päin naamaa. Esimerkiksi "sä olet sitä mieltä että blah blah" vaikka tyyppi ei koskaan ole mielipidettäni kysynyt ja on täysin väärässä.

Itsekeskeisyys. Ei kysytä toisen kuulumisia KOSKAAN. Ei edes muodon vuoksi tarjota apua KOSKAAN. Omia asioita kehuskellaan ja valitetaan ja toiset on vaan sellainen hiljainen yleisö. MINÄ MINÄ MINÄ!!!!

To gaslight someone means to manipulate another person into doubting their own perceptions, experiences or understanding of events, according to the American Psychological Association.

Möläyttelijät, jotka perustelevat törkeää käytöstään ja itsekkyyttään jollain moraalisella paasauksella. Esim. läheisten kuolema on 50- vuotiailla aika tavallinen tapahtuma. Kun möläyttelijän omainen kuolee, on hänen kokemuksensa menetyksestä ylivertaisen vaikea.

Liiallinen ää ja öö.

Ääni.

Ärsyttäviä tapoja puhua on vaikka kuinka paljon, mutta jos kysytään mikä häiritsee eniten niin se ettei toisen asiasta saa mitään selvää. Eli aloitetaan juttu, se meni sen kans sen takia sinne ja silloin, ja sitten sillä ei ollutkaan lompakkoa mukana. Sitten kuuntelija aloittaa kyselyn että kuka meni, kenen kanssa ja minne, ja yksinkertaista asiaa selvitellään pitkään ja hartaasti. Eli keskustelija olettaa että vastapuoli tietää hänen ajatuksensa. Yleensä vielä hermostuu lisäkysymyksistä ja pitää kuulijaa tyhmänä kun hän ei osaakaan lukea ajatuksia.

Toinen on se että ei vastata kysymykseen.

Otatko kahvia vai teetä? -kyllä otan. Niin kumpaa otat? Kyllä voisin kupin ottaa. Niin kahvia vai teetä? -teetä.

Vierailija kirjoitti:

Liiallinen ää ja öö.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Autismi on yksi syy tuohon.

Öööö ääää

Ohjeiden antaminen, kun niitä ei ole pyydetty.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttäviä tapoja puhua on vaikka kuinka paljon, mutta jos kysytään mikä häiritsee eniten niin se ettei toisen asiasta saa mitään selvää. Eli aloitetaan juttu, se meni sen kans sen takia sinne ja silloin, ja sitten sillä ei ollutkaan lompakkoa mukana. Sitten kuuntelija aloittaa kyselyn että kuka meni, kenen kanssa ja minne, ja yksinkertaista asiaa selvitellään pitkään ja hartaasti. Eli keskustelija olettaa että vastapuoli tietää hänen ajatuksensa. Yleensä vielä hermostuu lisäkysymyksistä ja pitää kuulijaa tyhmänä kun hän ei osaakaan lukea ajatuksia.

Mieheni puhuu tällä tavalla, ja säännöllisin väliajoin se ajaa minut hermoromahduksen partaalle. Kuvitelkaa, että joutuisitte jatkuvasti keskustelemaan näin:

Mies: Me sovittiin, että mennään golfaamaan, onko ok?

Minä: Ketkä me?

Mies: Mä ja Pera.

Minä: Milloin?

Mies: Ensi lauantaina.

Minä: Monelta?

Mies: Klo 13.

Minä: Minne?

Mies: Peuramaalle.

Versus se, että alkuperäinen lause olisi ollut "mä ja Pera oltaisiin menossa ensi lauantaina Peuramaalle golfaamaan klo 13, onko ok?"

Arvatkaa vaan, olenko yrittänyt sanoa tästä rakentavasti. Ei vaan mene kaaliin.

Narina ja suhisevan piikkimäinen s. Jostain syystä enemmän miesäänissä se lopun vetelän löysä nouseva lirvahdus.

Jos nämä ovat kunnolla radiossa kuuluvissa, vaihdan kanavaa, vaikka olisi miten kiinnostava keskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Ohjeiden antaminen, kun niitä ei ole pyydetty.

näin on; pyytämättä annettu neuvo on moite!

Julkisuudessa lässyttäminen työvoimapulasta.

Miehelläni on vaikeuksia ilmaista asioita suoraan ja hän käyttää todella outoja termejä puhuessaan esim työstään, joten 90% ajasta minulla ei ole hajuakaan mitä hän selittää. Myös omat vanhempani ovat välillä ihan ihmeissään hänen puheistaan. Esim vuosia sitten kun vielä opiskeltiin ja mies kirjoitti graduaan kysyi äitini että no miten se opiskelu on nyt sujunut, niin mies vastasi "no onhan tuota geetä tullut hakattua" 😅 muistan äitini hämmentyneen ilmeen ja minä sitten täydensin "niin hän on kirjoittanut gradua". Samoin joku kaverin tyttöystävä oli raskaana ja mies pohdiskeli että milloinkohan on laskettuaika joten hän kysyi "milloinkas se Tiina räjähtää?"

Meille tulee muutenkin väärinkäsityksiä, sillä itse käytän ehkä liikaakin ylistyssanoja ja kehun esim ruokaa että "tää on ihan sairaan hyvää!" Ja mies sanoo "joo, ei tää hassumpaa ole" vaikka hänkin on sitä mieltä että ruoka on TODELLA hyvää.

Mutta nuo työhön liittyvät ihme sanat ja termit, argh! En edes muista niitä, niin outoja ne ovat. Sanonkin aina välillä hänelle että puhu suomea että muutkin tajuaa 😅

Mua vituttaa vittuilu.

Säynätsalo kirjoitti:

Mua vituttaa vittuilu.

samoin, pistin jatkuvan vittuilun takia kertakaikkiaan välit siskooni tauolle. Nyt saan vihdoin olla rauhassa, huh.

Jatkuvan papupadan kuuntelu joka itse ei kuuntele.