Lue keskustelun säännöt.
Miehellä ei lainkaan ystäviä
31.08.2023 |
Kyseessä on jo 50-vuotias mies jolla ei ole lainkaan ystäviä. Ainoat joihin pitää yhteyttä on lähisuku.
Hänellä normaali aika vaivaton päivätyö, mutta ei harrastuksia. Tekee ainoastaan kotitöitä työnsä lisäksi. Ei ole introvertti eikä puhumaton.
Onko jotenkin hälyttävä merkki? Jotain muutakin erikoista käyttäytymisessä, mutta täysin varma en vielä ole. Ei ole päihdeongelmia.
Kommentit (121)
Olen muuttanut aikuisiällä useamman kerran töiden takia, niin ystävyyssuhteita on tosi vaikea solmia, kun aina tulee muutos. Nyt toivottavasti asun sellaisella paikkakunnalla, että minun ei tarvitse enää muuttaa töiden takia. Kun ikää on sen verran, että eläkeikä on lähempänä kuin kouluvuodet, niin ei sitä enää niin helposti ystävystytä. Kaikilla on jo omat kuviot, eikä niihin enää uusia ihmisiä kaivata. Työni ja asiani hoidan kyllä jämptisti ja käsittääkseni olen pidetty työkaveri. En ole syrjäytynyt mitenkään. On minulla sentään pouliso, että en ihan yksin ole. Puoliso on täältä kotoisin, niin hänellä on vanhat kuviot tallessa. Totta kai yksinäisyys on toisinaan kipeä asia, koska kaipaisin vapaa-ajalla muutakin juttuseuraa kuin puoliso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättäen täällä palstalla ollaan sitä mieltä että kaverittomuus on tavallista tai normaalia.
Ei se ole. Tämä palsta kerää syrjäytyneitä, ei heillä ketään ole.
Olen huomannut saman.
On ok että on vain puoliso. Kaikki tehdään tämän kanssa, tai sitten ollaan töissä.
Ihan oikeastiko tuo on mukavaa elämää? Surkeaa sanoisin
Miksi otat asiaksesi triggeröityä ventovieraiden ihmissuhdeasioista? Miten ne edes kuuluu sinulle? Itselläni on vaativa työ ja pääasiassa yksin tehtäviä harrastuksia. Kalenteri on täynnä, ja aikaa on nipin napin edes parisuhteelle. Lisäksi ei enää tässä iässä kiinnosta yrittää haalia elämään yhtäkään sellaista yhdentekevää hengailukaveria jonka kanssa ei oikeasti viihdy. Sydänystävä olisi tietysti asia erikseen, mutta niitä ei noin vain tilata mistään. Elämäni on täyttä ja merkityksellistä. Sinä sen sijaan kuulostat niin ikävältä ihmiseltä, että on yllättävää jos tuollaisella on oikeita ystäviä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä millainen itse olet. Jos olet sosiaalinen ja menevä niin ei tuo kotihiirimies ole sua varten.
Typerä ajatusmalli. Voihan sitä itse mennä ja nähdä omia kavereita. Mitä ne miehen kaverit siihen liittyy?
No en mä halua miestä joka ei viihdy ihmisten kanssa, haluan kumppanin jonka kanssa voi mennä, tavata ystäviä ja harrastaa.
Tuollainen kuulostaa riippakiveltä jos haluaa istua vain kotona. Mitä sillä tekee? Mieluummin hankin kissan sohvalleni.TÄMÄ!!!!!!! Kamalaa istua siellä kotona möllöttämässä kaiket illat.
Miksi pitäisi istua möllöttämässä? Puolison kanssa voi mennä leffaan, taidenäyttelyyn, retkelle, lomalle ja nähdä sitten omia ystäviä eri merkeissä. töiden jälkeen ei kyllä jaksa mennä joka päivä johonkin joten kotona möllöttäminen on mukavaa enimmäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Ajattele jos teillä olisi vaikka häät tai jotkut isommat juhlat. Keitä miehen puolelta tulisi? Äiti ja täti?
Mitä sitten?
Jos ap:lla on kavereita, he tulisi.
Ei minullakaan ole ystäviä eikä se ole mikään hälytysmerkki. En jostain syystä ystävysty. En tiedä mikä syy.
Miesystävälläni on paljon ystäviä. Hän itse on todella passiivinen soittamaan ystäville eikä järjestä tapaamisia, mutta hänelle soitellaan joka päivä ja ollaan pyytämässä syömään, kalareissuille, mökille ja minne lie. Tasan ei käy kaikki. Miesystävä sattuu tuntemaan aktiivisia ihmisiä, minä en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tämä mies on saavuttanut sen, minkä eteen mekin tehtiin tosissaan töitä melko kauan. enää ei ole "kavereita" riesana joka jumalan juhlapyhänä, viikonloppuna eikä arkena. meille riittää toistemme seura, eikä siihen väliin pääse kukaan muu, kun omat lapset. eikä enää nekään, kun niillä on omat perheet. parhaiten pääsi eroon isosta osasta, kun aikanaan lopetettiin kaikki sometilit. muutama sitkeä yritti vielä roikkua mukana, mutta koskaan ei ketään kutsuttu mihinkään, eikä osallistuttu muiden kutsuille, niin vapaus koitti muutama vuosi sitten. enää ei edes näppäinpuhelin soi. ihanaa. ukkokin on tyytyväinen.
Puolisoni on ainoa ystäväni, jonka kanssa jaksan viettää aikaa.
Ne ystäväehdokkaat, joita olen elämäni aikana tavannut, ovat olleet niin tylsää porukka, että en montaa tuntia jaksa heidän kanssaan aika viettää.
Ehkä tuo on red flag, mutta puolisolleni se ei ole koskaan ollut ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mua haittaisi se, jos miehellä ei olisi ystäviä. Voisi haitata, jos hän ei koskaan haluisi lähteä mun kanssa minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset keski-ikäiset ihmiset ei tarvi kavereita, teinit ja nuoret niitä tarvii kun ovat vielä pentuja ja haluavat hengata yhdessä.
Kyllä mä haluan hengata, nauraa ja viettää laatuaikaa ystävien kanssa näin 41vuotiaanakin.
Aion hankkia lisää ystäviä koko elämänkaaren ajan, jotta niitä on matkassa mukana vanhanakin.
Ehkäpä muutetaan vielä jonkinlaiseen kommuuniin asumaan eläkkeellä frendien kanssa niin ei ole yksinäistä.
Ihan parasta kun on ystäviä elämässä 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuossa muuten mitään mutta parisuhteessa nuo kaverittomat miehet on aika raskaita.
Avaatko tätä vähän lisää? Millä tavalla raskaita?
Itselläni mies jolla ei kavereita eikä ole mielestäni millään tavalla "raskas"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset keski-ikäiset ihmiset ei tarvi kavereita, teinit ja nuoret niitä tarvii kun ovat vielä pentuja ja haluavat hengata yhdessä.
Miksi et haluaisi tehdä kavereiden kanssa mitään aikuisena? On kiva reissata, lenkkeillä, kahvitella jne. kivassa porukassa tai kivojen kavereiden seurassa. Itse en jaksaisi tauotta samaa naamaa kuin kotona.
Lapsille, teineille ja nuorille aikuisille on kaverit tärkeitä. Aikuiset on jo kasvaneet ohi siitä vaiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, oöet katsellut liikaa amerikkalaisia hömppäsarjoja ja niiden suomalaisia kopioita.
Normaalilla suomalaisella ei ole juurikaan ystäviä. Perhe, sukulaiset, työkaverit. Siinä se.
Pääni hajoaisi jos ainoat ihmiskontaktit elämässäni olisi vain perhe, sukulaiset ja työkaverit.
Ystävättömät ihmiset eivät ole mikään normaali.
Jopa mun 70v vanhemmilla on ystäviä elämässään.
Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, että onko hän perussuomalainen, mikä onkin jo hoitoa vaativa häiriö nuppitasapainossa. Kuten muukin fasismitaipuvaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset keski-ikäiset ihmiset ei tarvi kavereita, teinit ja nuoret niitä tarvii kun ovat vielä pentuja ja haluavat hengata yhdessä.
Miksi et haluaisi tehdä kavereiden kanssa mitään aikuisena? On kiva reissata, lenkkeillä, kahvitella jne. kivassa porukassa tai kivojen kavereiden seurassa. Itse en jaksaisi tauotta samaa naamaa kuin kotona.
Lapsille, teineille ja nuorille aikuisille on kaverit tärkeitä. Aikuiset on jo kasvaneet ohi siitä vaiheesta.
Haha, riippuu täysin aikuisesta. Sosiaalista hauskaa elämää rakastavia aikuisia ihmisiä on maailma täynnä joilla on ystäviä.
Sinä et taida olla tällainen ihminen?
Jos oletat tämän olevan varoitusmerkki ei se sitä välttämättä ole. Esimerkiksi monilla kusipäillä on kavereita mutta ovat suhteessa painajaismaisia. Sen sijaan monia mukavia ihmisiä on joilla ei vaan ole ystäviä. Kuulemma iso osa suomalaisista kärsii yksinäisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
V noierailija kirjoitti:
Ap, oöet katsellut liikaa amerikkalaisia hömppäsarjoja ja niiden suomalaisia kopioita.
Normaalilla suomalaisella ei ole juurikaan ystäviä. Perhe, sukulaiset, työkaverit. Siinä se.Pääni hajoaisi jos ainoat ihmiskontaktit elämässäni olisi vain perhe, sukulaiset ja työkaverit.
Ystävättömät ihmiset eivät ole mikään normaali.
Jopa mun 70v vanhemmilla on ystäviä elämässään.
"Pääni hajoaisi jos ainoat ihmiskontaktit elämässäni olisi vain perhe, sukulaiset ja työkaverit. "
Tämä kertoo paljon sinusta.
Olet kovin kypsymätön ihminen.
Aikuinen pärjää päänsä kanssa, vaikka ilman ketään.
Erakot ovat onnellisia. Keskitymme olennaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos oletat tämän olevan varoitusmerkki ei se sitä välttämättä ole. Esimerkiksi monilla kusipäillä on kavereita mutta ovat suhteessa painajaismaisia. Sen sijaan monia mukavia ihmisiä on joilla ei vaan ole ystäviä. Kuulemma iso osa suomalaisista kärsii yksinäisyydestä.
Muuten oikein, mutta viimeinen virke toistaa virheellistä mantraa. Osa suomalaisia kokee yksinäisyyttä, olivat sitten yksin tai eivät.
Suuri osa yksinelävistä ei _kärsi _ yksinäisyydestä vaan ovat valinneet yksinolon. Yksin voi olla ihan tyytyväisenäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättäen täällä palstalla ollaan sitä mieltä että kaverittomuus on tavallista tai normaalia.
Ei se ole. Tämä palsta kerää syrjäytyneitä, ei heillä ketään ole.
Olen huomannut saman.
On ok että on vain puoliso. Kaikki tehdään tämän kanssa, tai sitten ollaan töissä.
Ihan oikeastiko tuo on mukavaa elämää? Surkeaa sanoisin
"Ongelma on teidän, eikä meidän!
-Mutta eihän meillä ole ongelmia.. o.O
Parisuhteen lisäksi olisi hyvä olla muita ihmissuhteita. Parisuhde saattaa päättyä milloin vain. Ystävien löytäminen ja ystävyyssuhteiden solmiminen ei ole helppoa aikuisena.
Kiinnitin huomiota samaan. Kysyisin, mitä oikeastaan tarkoittaa se, että on "pidetty ihminen". Miksi se on niin valtavan tärkeää? On sellaisia kyläluutia jotka kaikki kyllä tietää ja osa varmaan tykkääkin, mutta eivät ne ole mitenkään sen arvokkaampia ihmisiä.