Himot
Olen huomannut että täällä on kahta koulukuntaa. Toiset kokevat kumppanin himon hyvänä asiana, riippumatta siitä mistä se himo on peräisin.
Sitten on niitä joiden mielestä se kumppanin himo tulee lähteä aina heistä itsestään. Minun mielestä tämä on kontrollointia, ja täyttää henkisen väkivallan tunnismerkit. Onko tämän ryhmän ihmiset sitten mustasukkaisia esimerkiksi fetisseille joka ei kohdistu ihmiseen vaan toimintaan, tai asusteisiin ym?
Henkisen väkivallan tunnusmerkistö täyttyy myös ensimmäisen ryhmän kohdalla, mikäli he tiedostetusti ilmaisevat himojaan johonkin toiseen ihmiseen/ihmisiin, koska tietävät tämän loukkaavan.
Kommentit (7)
Jopas on kontrollifriikin sirkusta taas.
Miyä väliä mistä se panetus kumpuaa?
Biologiaa se vaan on. Aivosähköä.
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi mainitussa tapauksessa olisi parempi erota.
Eikö ensimmäisessä? Siinähän suorastaan vaaditaan itsensä kieltämistä. Kuka sellaisessa suhteessa haluaa olla?
Vierailija kirjoitti:
Miyä väliä mistä se panetus kumpuaa?
Biologiaa se vaan on. Aivosähköä.
Niin on. Osa ihmisistä haluaa kontrolloida toisen aivosähköä.
Ensimmäinen ryhmä on varmaankin itsetunnoltaan heikkoja ja yrittävät kontrolloinnilla pitää sen kumppanin itsellään ja usein suhde kaatuu juuri siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miyä väliä mistä se panetus kumpuaa?
Biologiaa se vaan on. Aivosähköä.Niin on. Osa ihmisistä haluaa kontrolloida toisen aivosähköä.
Hyissaattana!
Viimeksi mainitussa tapauksessa olisi parempi erota.