Oletko jälkeenpäin katunut sitä, miten elit nuoruutesi?

Ensimmäistä suhdetta että miksi olin siinä niin pitkään.

Joo. Olisi pitänyt urheilla vähemmän, opiskella paremmin ja treffailla miehiä enemmän.

Toisaalta kyllä mutta tiedän että en olisi pystynyt siihen.

Kyllä . Olisi pitänyt olla rohkea ja harrastaa satunnaista seksiä enemmän ja kerätä kokemusta miehistä. Olin nössö ja seurauksista olen kärsinyt koko elämäni

En. Olen tehnyt aina omaa juttuani eli taidetta kotona. Olen saanut myös elää terveena(suht) ja rakastuakin.

No en! Elin vauhdikkaan nuoruuden, josta äitini oli sitä mieltä, että kyllä sitten aikuisena kaduttaa. Voi äiti, tietäisitpä vaan ;)

Olisi pitänyt kuluttaa nahkalompakkoani paljon enemmän näin jälkeenpäin katsottuna

Olis voinut kouluun ja opiskeluun panostaa enempi ja jotain jättää tekemättä.

Joo. Tekemisiä. Koska oli kuin possessiossa, aivopestynä ja muiden vietävänä. Pelimiehiä. Enemmän tekemiseen ei olisi pystynyt. 

Kyllä, olisi pitänyt harrastaa seksiä useampien eri miesten kanssa nuorena.

OnlyFanssia ei silloin ollut, joten minkäs teet. Olisi ollut ihan mun juttu.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä . Olisi pitänyt olla rohkea ja harrastaa satunnaista seksiä enemmän ja kerätä kokemusta miehistä. Olin nössö ja seurauksista olen kärsinyt koko elämäni

Minä taas kadun mieskokemuksiani. Vaan kun en ikinä löytänyt yhtään itseäni hyvin kohtelevaa miestä niin roikuin niissä jotka antoi edes vähän huomiota.

En kadu. Se oli nuoruutta ja sellaisen muistoksi se jäi. En ole kovin hyvä tarinoiden kertoja, mutta omaksi iloksi on muistella :)

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäistä suhdetta että miksi olin siinä niin pitkään.

rakkaus on vahva tunne. Moni ei sitä vastaan pysty taistella. Jos siis olit rakastunut.. Ei kannata olla niin ankara itselle

Kadun että hengasin kavereiden kanssa kaikki illat ja biletin useimmat viikonloput. Ryhmässä tyhmyys tiivistyy. Mulla oli mahdollisuus käydä koulut ja opiskella, kuten sisarukseni, mutta tärkeämpää oli pyöriä kaveriporukoissa tyhjän panttina. Kirjoitin a:n paperit ja päädyin kassalle töihin kymmeneksi vuodeksi. Kaikki kaverit syrjäytyi pikkuhiljaa paitsi ne, jotka lopetti ulkona hengaamisen lukiossa.

Olen kateellinen sisaruksilleni, jotka oli kotona illat ja viikonloput tai jollain kaverillaan lukemassa kokeisiiin. Heillä on nyt yliopistotutkinnot, hyvät työpaikat ja fiksut puolisot, sekä rahan tuomaa vapautta. Mä olen yh ja mun lapsistakaan ei tule mitään, näen sen jo nyt. Miksi mun piti pilata elämäni sen takia että oli makeeta hengata kaupungilla leikkiä kovista.

T. Entinen pissis

En oikeasti kadu mitään koska muuten en olisi tässä tälläisen kuin nyt, mutta jos jotain on pakko sanoa niin:

- ehkä se 90 luvun viinanläträys olisi saanut jäädä vähemmälle. Silloin sitä pidettiin normaalina.

- Samoin olen jäänyt katumaan sitä että jätin yhden pitkän reppureissun Aasiaan tekemättä koska olin juuri saanut unelmien työpaikan. Siinä meni myös yksi ystävyyssuhde kun kaverillaan ei päässyt matkaan vaikka oltiin nöin suunniteltu. Jälkikäteen ajatellen se työpaikka itsessään ei ollut niin ihmeellinen ja tuskin urakehitys olisi siitä kärsinyt vaikka olisi muutaman kk:n ottanut palkatonta vapaata.

- Ja en vieläkään ymmärrä miksi en Helsingin rautatieasemalla pyytänyt puhelinumeroa siltä tytöltä vuonna 1996. Toisaalta ehkä hyvä etten pyytänyt koska muuten minulla ei ehkä olisi nykyisiä lapsiani.

Mutta nämä ovat yksittäisiä juttuja. Kokonaisuudessa koen eläneeni uskomattoman hienon ja kiinnostavan elämän ja aika näyttää mitä on varattuna sen toiseen näytökseen.

T. Keski-ikäinen M49

Olisi pitänyt ryypätä nuorena kunnolla ja huolella. Jättää opiskelu ja urheileminen vähemmälle.

Ylipäätään sellainen "kunnollinen" elämä vähemmälle ja oikeasti elää ja kokeilla kaikkea.

Opiskelu ja urheilu oli sellainen valinta että ostin sen vanhemmiltani että niillä pärjää ja tulee hyvä elämä.

Meni nuoruus hukkaan pururadoilla, laduilla ja saleilla. Opiskelu nyt ei koskaan taloudellisessa mielessä kannata, mutta lopulta voi ymmärtää sen mikä meni pieleen omassa historiassa.

Ehkä olisi kannattanut keskittyä enemmän opiskeluun.

Vierailija kirjoitti:

Kadun että hengasin kavereiden kanssa kaikki illat ja biletin useimmat viikonloput. Ryhmässä tyhmyys tiivistyy. Mulla oli mahdollisuus käydä koulut ja opiskella, kuten sisarukseni, mutta tärkeämpää oli pyöriä kaveriporukoissa tyhjän panttina. Kirjoitin a:n paperit ja päädyin kassalle töihin kymmeneksi vuodeksi. Kaikki kaverit syrjäytyi pikkuhiljaa paitsi ne, jotka lopetti ulkona hengaamisen lukiossa.

Olen kateellinen sisaruksilleni, jotka oli kotona illat ja viikonloput tai jollain kaverillaan lukemassa kokeisiiin. Heillä on nyt yliopistotutkinnot, hyvät työpaikat ja fiksut puolisot, sekä rahan tuomaa vapautta. Mä olen yh ja mun lapsistakaan ei tule mitään, näen sen jo nyt. Miksi mun piti pilata elämäni sen takia että oli makeeta hengata kaupungilla leikkiä kovista.

T. Entinen pissis

karma

työnteko ja biletys olikin se juttu kirjoitti:

Olisi pitänyt ryypätä nuorena kunnolla ja huolella. Jättää opiskelu ja urheileminen vähemmälle.

Ylipäätään sellainen "kunnollinen" elämä vähemmälle ja oikeasti elää ja kokeilla kaikkea.

Opiskelu ja urheilu oli sellainen valinta että ostin sen vanhemmiltani että niillä pärjää ja tulee hyvä elämä.

Meni nuoruus hukkaan pururadoilla, laduilla ja saleilla. Opiskelu nyt ei koskaan taloudellisessa mielessä kannata, mutta lopulta voi ymmärtää sen mikä meni pieleen omassa historiassa.

Heh nyt kirjottaisit täällä kuinka biletys kaduttaa ja olisi pitänyt opiskella ja käydä pururadalla.