Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan mummot kinuavat vauvaa jatkuvasti yökyläilemään
Onko nykyään yleistäkin, että ihmiset laittavat pieniä vauvoja hoitoon yönyli esimerkiksi mummolaan? Minulla on 3kk ikäinen vauva ja jatkuvasti anoppi tai oma äitini kyselee, josko vauva tulisi yökylään, jotta saisimme miehen kanssa 'omaa aikaa' ja voisimme mennä johonkin hotelliin tai kylpylään. Olenko ainoa, jonka mielestä pienen vauvan paikka on vanhempien luona, eikä yökyläilemässä vieraiden ihmisten kanssa. En voisi kuvitellakaan olevani yötä erossa vauvasta, jotta pääsisin johonkin hotelliin viettämään 'parisuhdeaikaa'. Tätä ei tunnuta millään ymmärtävän vaan saan jatkuvasti kuulla, että olen liian kiinni vauvassa ja pitäisi välillä lähteä juhlimaan tai viettää aikaa miehen kanssa kaksin. Onko se outoa, että en kaipaa vauvavuonna mitään baarissa notkumista tai hotelliöitä miehen kanssa?
Kommentit (1177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykään ei ole yleistä, ennen niiden mummojen ollessa äitejä se oli yleistä. Ei suoritettu äitiyttä, vaan oli ok antaa muidenkin hoitaa ja kasvattaa.
Nyt ymmärretään kiintymyssuhteen tärkeys. Silloin ei ymmärretty, millaisia traumoja omasta lähimmäistä hoitajasta erossaolo voi vauvalle aiheuttaa. Lukekaa vaikka kehityspsykologiaa.
1960-luvulla minut vietiin päivähoitoon kuusiviikkoisena. Sellainen se äitiysloma oli. Ei ole mielenterveysongelmia, enkä tiedä asiasta kärsineeni, mutta toki nykyään tilanne parempi. Vauvat ovat aika sitkeitä otuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisin vanhempien - lapsen äidin ja isän - odotetaan huolehtivan omista lapsistaan ja vastaavan lapsen ikätasoisiin tarpeisiin. Nyt ajatellaan asioista eri tavalla kuin 1960-1980-luvuilla, kun suurilla ikäluokilla on ollut lapsiperhevaihe.
Nykyään vauvojen ja lasten hyvin varhaista hoitoon jättämistä pidetään haitallisena muun muassa lapsentahtisen imetyksen ja turvallisen kiintymyssuhteen kehittymisen kannalta.
Suuret ikäluokat lähettivät lapsia pitkiksi ajoiksi sukulaisille hoitoon. Jopa alle kouluikäisiä lapsia ja pieniä koululaisia lähetettiin mummoloihin viikkokausiksi hoidettavaksi. Lapsia lähetettiin kaupungeista myös kesäsiirtoloihin. Kirjallisiin lähteisiin perustuvien tietojen mukaan lapset nukkuivat kesäsiirtolassa kerrossängyissä 46 hengen huoneissa. Monet lapset ikävöivät vanhempiaan ja kotiaan ja itkivät itsensä uneen. Kesäsiirtolassa oli ankara kuri ja lapsia kuritettiin henkisesti ja fyysisesti.
Nykyään kukaan tasapainoinen äiti ja isä ei laittaisi lastaan kuukaudeksi mummolaaan hoitoon tai lähettäisi lastaan kesäsiirtolaan kuritettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykään ei ole yleistä, ennen niiden mummojen ollessa äitejä se oli yleistä. Ei suoritettu äitiyttä, vaan oli ok antaa muidenkin hoitaa ja kasvattaa.
Nyt ymmärretään kiintymyssuhteen tärkeys. Silloin ei ymmärretty, millaisia traumoja omasta lähimmäistä hoitajasta erossaolo voi vauvalle aiheuttaa. Lukekaa vaikka kehityspsykologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykään ei ole yleistä, ennen niiden mummojen ollessa äitejä se oli yleistä. Ei suoritettu äitiyttä, vaan oli ok antaa muidenkin hoitaa ja kasvattaa.
Nyt ymmärretään kiintymyssuhteen tärkeys. Silloin ei ymmärretty, millaisia traumoja omasta lähimmäistä hoitajasta erossaolo voi vauvalle aiheuttaa. Lukekaa vaikka kehityspsykologiaa.
1960-luvulla minut vietiin päivähoitoon kuusiviikkoisena. Sellainen se äitiysloma oli. Ei ole mielenterveysongelmia, enkä tiedä asiasta kärsineeni, mutta toki nykyään tilanne parempi. Vauvat ovat aika sitkeitä otuksia.
Minut laitettiin päiväkotiin 8 kuukauden iässä ja uskon sillä olleen negatiivinen vaikutus terveyteeni. Siis ihan fyysiseen terveyteen. Shokki ja stressi kun puhkaisee usein sairauksia..
Naaraille tyypillistä leikkiä nukeilla. Kohtahan se alkaa itsenäistymään eikä ole samanlailla enää hiplattavissa.
Juu, meillä ei olisi tullut kuuloonkaan antaa 3 kk ikäistä jollekin yöksi hoitoon - saati edes muutamaksi tunniksi. Kyllä miehen kanssa hoidettiin oma vauva sinne noin vuoden ikään. Ja ihan hyvin hoitui "parisuhdeaika" ja molemmat nyt vaan tajuttiin luonnollisesti, että vauvavuonna mennään vauvan ehdoilla. Ihan järjetöntä, että jonkun mielestä KUULUISI antaa jollekin mummulle pieni vauva hoitoon!? Vauvan paikka on äidin ja isän lähellä, ellei ole nyt joku ihan pakottava tarve esim. terveydelliset syyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No saattaa se kääntyä niinkin, että joskus kun sulle tuntuu olevan oikea aika yökyläilyyn, niin he kieltäytyvät jatkossa.
Täytyy sanoa, että tällä palstalla on sekopäitä ihmisiä sekopäisine mielipiteineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun mies kaipaa yhteistä aikaa, mummot on luvanneet järjestää ja sinä sanot, että ei käy. Ero on totta aika pian! Vaikka sinä et voi olla erossa vauvasta, mies voi eikä se yksin hotelliin lähde.
Jos mies kaipaa vauvavuonna jotain yhteisiä hotelliöitä, saakin mennä. Yhdessä vauva päätetty tehdä ja miehellä luulisi olevan realiteetit tiedossa, että vauvavuonna sitä yhteistä kahdenkeskistä aikaa ei vain niin paljoa ole.
ApÄlä huoli, tuskin se jaksaa enää kauaa kysellä, kun vaimolla ei ole haluja yhteiseen aikaan. Teistä on tulossa kaksi yksikköä, sinä+lapsi ja mies. Onnea jatkoon avioliitossa.
Jos 3 kk iässä on jo kiire olla ilman omaa vauvaa, niin kertoo kyllä tarpeeksi... Ei luoja. Jos ihmisellä ei ole haluakaan pistää lasta etusijalle, niin ongelmia tulee jatkossakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse antaisin ja olen antanutkin. Isoisä otti hoitoon yhdeksi yöksi jo kuukauden ikäisenä ja mummi 4 kuukauden ikäisenä. Enpä itse ole havainnut kiintymyssuhteessa mitään säröjä kenenkään kolmen lapsen kohdalla. Kun vauvalla on lämmin huolehtiva syli ja muonaa niin eipä ole äidin perään itkenyt. Tässä asiassa jokainen päättänee itse. Jos ei kestä tai halua olla erossa omasta vauvasta niin sitten ei olla. Kumpaakaan vaihtoehtoa ei pitäisi joutua perustelemaan muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykään ei ole yleistä, ennen niiden mummojen ollessa äitejä se oli yleistä. Ei suoritettu äitiyttä, vaan oli ok antaa muidenkin hoitaa ja kasvattaa.
Nyt ymmärretään kiintymyssuhteen tärkeys. Silloin ei ymmärretty, millaisia traumoja omasta lähimmäistä hoitajasta erossaolo voi vauvalle aiheuttaa. Lukekaa vaikka kehityspsykologiaa.
1960-luvulla minut vietiin päivähoitoon kuusiviikkoisena. Sellainen se äitiysloma oli. Ei ole mielenterveysongelmia, enkä tiedä asiasta kärsineeni, mutta toki nykyään tilanne parempi. Vauvat ovat aika sitkeitä otuksia.
Minut laitettiin päiväkotiin 8 kuukauden iässä ja uskon sillä olleen negatiivinen vaikutus terveyteeni. Siis ihan fyysiseen terveyteen. Shokki ja stressi kun puhkaisee usein sairauksia..
Tämä on hyvä niin voi vielä mummoiässäkin syyttää jokaisesta elämän ongelmasta tai haluttomuudesta tehdä jotakin varhaista päivähoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin vanhempien - lapsen äidin ja isän - odotetaan huolehtivan omista lapsistaan ja vastaavan lapsen ikätasoisiin tarpeisiin. Nyt ajatellaan asioista eri tavalla kuin 1960-1980-luvuilla, kun suurilla ikäluokilla on ollut lapsiperhevaihe.
Nykyään vauvojen ja lasten hyvin varhaista hoitoon jättämistä pidetään haitallisena muun muassa lapsentahtisen imetyksen ja turvallisen kiintymyssuhteen kehittymisen kannalta.
Suuret ikäluokat lähettivät lapsia pitkiksi ajoiksi sukulaisille hoitoon. Jopa alle kouluikäisiä lapsia ja pieniä koululaisia lähetettiin mummoloihin viikkokausiksi hoidettavaksi. Lapsia lähetettiin kaupungeista myös kesäsiirtoloihin. Kirjallisiin lähteisiin perustuvien tietojen mukaan lapset nukkuivat kesäsiirtolassa kerrossängyissä 46 hengen huoneissa. Monet lapset ikävöivät vanhempiaan ja kotiaan ja itkivät itsensä uneen. Kesäsiirtolassa oli ankara kuri ja lapsia kuritettiin henkisesti ja fyysisesti.
Nykyään kukaan tasapainoinen äiti ja isä ei laittaisi lastaan kuukaudeksi mummolaaan hoitoon tai lähettäisi lastaan kesäsiirtolaan kuritettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykään ei ole yleistä, ennen niiden mummojen ollessa äitejä se oli yleistä. Ei suoritettu äitiyttä, vaan oli ok antaa muidenkin hoitaa ja kasvattaa.
Nyt ymmärretään kiintymyssuhteen tärkeys. Silloin ei ymmärretty, millaisia traumoja omasta lähimmäistä hoitajasta erossaolo voi vauvalle aiheuttaa. Lukekaa vaikka kehityspsykologiaa.
Kyllä me olimme 2000- luvun alussa joka kesä isovanhemmilla kuukauden Itä- Suomessa ja ne olivat kyllä elämäni parhaita kesiä. Usein kuntiin sinne myös talvilomaksi. Parasta oli tietenkin kun reissut tehtiin lentokoneella. Ei jäänyt traumoja eikä minusta ole verrattavissa kesäsiirtolaan...
Vierailija kirjoitti:
Itse antaisin ja olen antanutkin. Isoisä otti hoitoon yhdeksi yöksi jo kuukauden ikäisenä ja mummi 4 kuukauden ikäisenä. Enpä itse ole havainnut kiintymyssuhteessa mitään säröjä kenenkään kolmen lapsen kohdalla. Kun vauvalla on lämmin huolehtiva syli ja muonaa niin eipä ole äidin perään itkenyt. Tässä asiassa jokainen päättänee itse. Jos ei kestä tai halua olla erossa omasta vauvasta niin sitten ei olla. Kumpaakaan vaihtoehtoa ei pitäisi joutua perustelemaan muille.
Harvemminhan ne kaltoinkohtelijat näkevät tekojensa seurauksia missään, kun eivät halua nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin vanhempien - lapsen äidin ja isän - odotetaan huolehtivan omista lapsistaan ja vastaavan lapsen ikätasoisiin tarpeisiin. Nyt ajatellaan asioista eri tavalla kuin 1960-1980-luvuilla, kun suurilla ikäluokilla on ollut lapsiperhevaihe.
Nykyään vauvojen ja lasten hyvin varhaista hoitoon jättämistä pidetään haitallisena muun muassa lapsentahtisen imetyksen ja turvallisen kiintymyssuhteen kehittymisen kannalta.
Suuret ikäluokat lähettivät lapsia pitkiksi ajoiksi sukulaisille hoitoon. Jopa alle kouluikäisiä lapsia ja pieniä koululaisia lähetettiin mummoloihin viikkokausiksi hoidettavaksi. Lapsia lähetettiin kaupungeista myös kesäsiirtoloihin. Kirjallisiin lähteisiin perustuvien tietojen mukaan lapset nukkuivat kesäsiirtolassa kerrossängyissä 46 hengen huoneissa. Monet lapset ikävöivät vanhempiaan ja kotiaan ja itkivät itsensä uneen. Kesäsiirtolassa oli ankara kuri ja lapsia kuritettiin henkisesti ja fyysisesti.
Nykyään kukaan tasapainoinen äiti ja isä ei laittaisi lastaan kuukaudeksi mummolaaan hoitoon tai lähettäisi lastaan kesäsiirtolaan kuritettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykään ei ole yleistä, ennen niiden mummojen ollessa äitejä se oli yleistä. Ei suoritettu äitiyttä, vaan oli ok antaa muidenkin hoitaa ja kasvattaa.
Nyt ymmärretään kiintymyssuhteen tärkeys. Silloin ei ymmärretty, millaisia traumoja omasta lähimmäistä hoitajasta erossaolo voi vauvalle aiheuttaa. Lukekaa vaikka kehityspsykologiaa.
Kyllä me olimme 2000- luvun alussa joka kesä isovanhemmilla kuukauden Itä- Suomessa ja ne olivat kyllä elämäni parhaita kesiä. Usein kuntiin sinne myös talvilomaksi. Parasta oli tietenkin kun reissut tehtiin lentokoneella. Ei jäänyt traumoja eikä minusta ole verrattavissa kesäsiirtolaan...
Ai vauvana? Vai olisiko sittenkin vasta kouluiässä, kun puhut talvilomasta. Tajuatko mikä ero on vauvalla/pikkulapsella ja kouluikäisellä?
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin vanhempien - lapsen äidin ja isän - odotetaan huolehtivan omista lapsistaan ja vastaavan lapsen ikätasoisiin tarpeisiin. Nyt ajatellaan asioista eri tavalla kuin 1960-1980-luvuilla, kun suurilla ikäluokilla on ollut lapsiperhevaihe.
Nykyään vauvojen ja lasten hyvin varhaista hoitoon jättämistä pidetään haitallisena muun muassa lapsentahtisen imetyksen ja turvallisen kiintymyssuhteen kehittymisen kannalta.
Suuret ikäluokat lähettivät lapsia pitkiksi ajoiksi sukulaisille hoitoon. Jopa alle kouluikäisiä lapsia ja pieniä koululaisia lähetettiin mummoloihin viikkokausiksi hoidettavaksi. Lapsia lähetettiin kaupungeista myös kesäsiirtoloihin. Kirjallisiin lähteisiin perustuvien tietojen mukaan lapset nukkuivat kesäsiirtolassa kerrossängyissä 46 hengen huoneissa. Monet lapset ikävöivät vanhempiaan ja kotiaan ja itkivät itsensä uneen. Kesäsiirtolassa oli ankara kuri ja lapsia kuritettiin henkisesti ja fyysisesti.
Nykyään kukaan tasapainoinen äiti ja isä ei laittaisi lastaan kuukaudeksi mummolaaan hoitoon tai lähettäisi lastaan kesäsiirtolaan kuritettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykään ei ole yleistä, ennen niiden mummojen ollessa äitejä se oli yleistä. Ei suoritettu äitiyttä, vaan oli ok antaa muidenkin hoitaa ja kasvattaa.
Nyt ymmärretään kiintymyssuhteen tärkeys. Silloin ei ymmärretty, millaisia traumoja omasta lähimmäistä hoitajasta erossaolo voi vauvalle aiheuttaa. Lukekaa vaikka kehityspsykologiaa.
Niin monet näistä nykyisistä vauvojen mummoista on kylläkin olleet 60-luvulla lapsia ja olleet siellä kesäsiirtoloissa ja omien mummojensa hoivissa tai ihan vaan heitteillä. Se sit näkyy häiriintyneenä käytöksenä. Ja ehkä jotkut eivät ole voineet omien vauvojensa kanssa elää sellaista toivomaansa vauva-arkea, kun on pitänyt tuupata jo pieni hoitoon, ja halutaan ottaa takaisin lapsenlasten kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien ei tarvitse puuttua ja sekaantua lapsiperheen elämään. Isovanhempien ei tarvitse kinuta minkään ikäisiä lapsia yökylään tai tuppautua lastenhoitajaksi.
Kaikki isoäidit eivät valitettavasti ole tuttuja ja turvallisia lastenhoitajia. On muistisairaita, monisairaita, välinpitämättömiä, väkivaltaisia, päihteidenkäyttäjiä, juoppoja, luonnehäiriöisiä ja narsistisia isoäitejä ja isoisiä. Lasta ei voi antaa epäluotettavien ja turvattomien isovanhempien seuraan hetkeksikään, koska he ovat vaaraksi lapsen kasvulle ja tasapainoiselle kehitykselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa ihmiset kiintymyssuhteesta. Vauvan kuuluu olla saman ihmisen kanssa ensimmäisen vuotena. Tulee kiintymyssuhdetrauma, jos liian aikaisin alkaa vieroittaa tai yökyläillä.
Vai kuuluu olla.
Entäpä ne lapset jotka joutuvat sairaalaan tai äiti joutuu sairaalaan?Isä.
Ja aika lailla eri asia se on sairastua kuin vain väkisin palvella sukulaisia.
Miten se on eri asia? Täällähän huudetaan että lapsi saa traumat heti kun ei ole vanhempiensa kanssa.
Mitä väkisin palvelua se on että tuttu ja turvallinen mummi hoitaa lasta?
En ymmärrä tätä että vain Suomessa ajatellaan että kukaan muu ei voi hoitaa lasta kun vanhemmat.No meillä ja monella muulla ne isovanhemmat on ihan tavallisia normaaleja ihmisiä jotka kuuluvat perheeseen.
Asuuko he siis samassa taloudessanne kanssanne?
Eivät asu. Silti kuuluvat perheeseen.
Mutta anoppi asui meillä vauvan synnyttyä.Vain samassa taloudessa asuvat ovat perhe. Sinun vanhempasi on sukulaisiasi ja miehesi vanhemmat hänen sukulaisiaan.
Höpöhöpö. Sun logiikalla oma lapsikin muuttuu sukulaiseksi kun muuttaa omaan asuntoon.
Ei ole sinulta pois jos me pidämme isovanhempia perheeseen kuuluvina.Tämä on fakta.
Ja kyllä, kun se sun lapsesi muuttaa omilleen ja perustaa perheen, sinun pitää ymmärtää, että hänellä ja perheellään on rajat.
Onko jotenkin sinulta pois jos isovanhemmat kuuluvat perheeseen?
Taidat olla katkera kun toisilla on läheiset välit isovanhempiin.Perheeseen kuuluvat samassa taloudessa asuvat.
Tämä on fakta.
Sinä et määrittele ketä MEIDÄN perheeseen kuuluu.
En minä määrittelekään, vaan tuo fakta.
Toki voit väittää kissaa koiraksi, mutta silti se on ihan kissa.
Kaikki maailman etävanhemmat kiittää sua, määrittelit heidät juuri ulos lastensa perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykään ei ole yleistä, ennen niiden mummojen ollessa äitejä se oli yleistä. Ei suoritettu äitiyttä, vaan oli ok antaa muidenkin hoitaa ja kasvattaa.
Nyt ymmärretään kiintymyssuhteen tärkeys. Silloin ei ymmärretty, millaisia traumoja omasta lähimmäistä hoitajasta erossaolo voi vauvalle aiheuttaa. Lukekaa vaikka kehityspsykologiaa.
Kiintymyssuhteiden. Ehkä tuo teoria vaatisi uusia tutkimuksia, olen läheltä seurannut kolme nuorta lapsiperhettä, joissa isät ovat olleet aidosti tasavertaisia vanhempia alusta asti.
Miksi sitä ei voisi olla myös lähellä asuva mummo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykään ei ole yleistä, ennen niiden mummojen ollessa äitejä se oli yleistä. Ei suoritettu äitiyttä, vaan oli ok antaa muidenkin hoitaa ja kasvattaa.
Nyt ymmärretään kiintymyssuhteen tärkeys. Silloin ei ymmärretty, millaisia traumoja omasta lähimmäistä hoitajasta erossaolo voi vauvalle aiheuttaa. Lukekaa vaikka kehityspsykologiaa.
Kiintymyssuhteiden. Ehkä tuo teoria vaatisi uusia tutkimuksia, olen läheltä seurannut kolme nuorta lapsiperhettä, joissa isät ovat olleet aidosti tasavertaisia vanhempia alusta asti.
Miksi sitä ei voisi olla myös lähellä asuva mummo?
Voisi olla ja joskus onkin, mutta ei se yleistä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykään ei ole yleistä, ennen niiden mummojen ollessa äitejä se oli yleistä. Ei suoritettu äitiyttä, vaan oli ok antaa muidenkin hoitaa ja kasvattaa.
Nyt ymmärretään kiintymyssuhteen tärkeys. Silloin ei ymmärretty, millaisia traumoja omasta lähimmäistä hoitajasta erossaolo voi vauvalle aiheuttaa. Lukekaa vaikka kehityspsykologiaa.
Kiintymyssuhteiden. Ehkä tuo teoria vaatisi uusia tutkimuksia, olen läheltä seurannut kolme nuorta lapsiperhettä, joissa isät ovat olleet aidosti tasavertaisia vanhempia alusta asti.
Miksi sitä ei voisi olla myös lähellä asuva mummo?
Tietenkin ne isät liittyvät myös kiintymyssuhdeteoriaan, höpsö. Vauva tarvitsee molemmat vanhempansa.
Sukulaisten aika on myöhemmin. Ja aina vain silloin, kun vanhemmat sitä toivovat ja sukulaiset käyttäytyvät asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien ei tarvitse puuttua ja sekaantua lapsiperheen elämään. Isovanhempien ei tarvitse kinuta minkään ikäisiä lapsia yökylään tai tuppautua lastenhoitajaksi.
Kaikki isoäidit eivät valitettavasti ole tuttuja ja turvallisia lastenhoitajia. On muistisairaita, monisairaita, välinpitämättömiä, väkivaltaisia, päihteidenkäyttäjiä, juoppoja, luonnehäiriöisiä ja narsistisia isoäitejä ja isoisiä. Lasta ei voi antaa epäluotettavien ja turvattomien isovanhempien seuraan hetkeksikään, koska he ovat vaaraksi lapsen kasvulle ja tasapainoiselle kehitykselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa ihmiset kiintymyssuhteesta. Vauvan kuuluu olla saman ihmisen kanssa ensimmäisen vuotena. Tulee kiintymyssuhdetrauma, jos liian aikaisin alkaa vieroittaa tai yökyläillä.
Vai kuuluu olla.
Entäpä ne lapset jotka joutuvat sairaalaan tai äiti joutuu sairaalaan?Isä.
Ja aika lailla eri asia se on sairastua kuin vain väkisin palvella sukulaisia.
Miten se on eri asia? Täällähän huudetaan että lapsi saa traumat heti kun ei ole vanhempiensa kanssa.
Mitä väkisin palvelua se on että tuttu ja turvallinen mummi hoitaa lasta?
En ymmärrä tätä että vain Suomessa ajatellaan että kukaan muu ei voi hoitaa lasta kun vanhemmat.No meillä ja monella muulla ne isovanhemmat on ihan tavallisia normaaleja ihmisiä jotka kuuluvat perheeseen.
Asuuko he siis samassa taloudessanne kanssanne?
Eivät asu. Silti kuuluvat perheeseen.
Mutta anoppi asui meillä vauvan synnyttyä.Vain samassa taloudessa asuvat ovat perhe. Sinun vanhempasi on sukulaisiasi ja miehesi vanhemmat hänen sukulaisiaan.
Höpöhöpö. Sun logiikalla oma lapsikin muuttuu sukulaiseksi kun muuttaa omaan asuntoon.
Ei ole sinulta pois jos me pidämme isovanhempia perheeseen kuuluvina.Tämä on fakta.
Ja kyllä, kun se sun lapsesi muuttaa omilleen ja perustaa perheen, sinun pitää ymmärtää, että hänellä ja perheellään on rajat.
Onko jotenkin sinulta pois jos isovanhemmat kuuluvat perheeseen?
Taidat olla katkera kun toisilla on läheiset välit isovanhempiin.Perheeseen kuuluvat samassa taloudessa asuvat.
Tämä on fakta.
Sinä et määrittele ketä MEIDÄN perheeseen kuuluu.
En minä määrittelekään, vaan tuo fakta.
Toki voit väittää kissaa koiraksi, mutta silti se on ihan kissa.
Kaikki maailman etävanhemmat kiittää sua, määrittelit heidät juuri ulos lastensa perheestä.
En määritellyt. Ne lapsethan asuvat siellä etävanhempansa luona, kun hänellä ovat ja nämä ovat lastensa taloutta jo siinäkin, että ovat huoltajia edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykään ei ole yleistä, ennen niiden mummojen ollessa äitejä se oli yleistä. Ei suoritettu äitiyttä, vaan oli ok antaa muidenkin hoitaa ja kasvattaa.
Nyt ymmärretään kiintymyssuhteen tärkeys. Silloin ei ymmärretty, millaisia traumoja omasta lähimmäistä hoitajasta erossaolo voi vauvalle aiheuttaa. Lukekaa vaikka kehityspsykologiaa.
1960-luvulla minut vietiin päivähoitoon kuusiviikkoisena. Sellainen se äitiysloma oli. Ei ole mielenterveysongelmia, enkä tiedä asiasta kärsineeni, mutta toki nykyään tilanne parempi. Vauvat ovat aika sitkeitä otuksia.
Minut laitettiin päiväkotiin 8 kuukauden iässä ja uskon sillä olleen negatiivinen vaikutus terveyteeni. Siis ihan fyysiseen terveyteen. Shokki ja stressi kun puhkaisee usein sairauksia..
Minut perhepäivähoitoon viisikuisena, ja samat krooniset sairaudet ovat puhjenneet suvussa myös kotona hoidetuille. Genetiikka on jännää.
Alue: Aihe vapaa
Nyt ymmärretään kiintymyssuhteen tärkeys. Silloin ei ymmärretty, millaisia traumoja omasta lähimmäistä hoitajasta erossaolo voi vauvalle aiheuttaa. Lukekaa vaikka kehityspsykologiaa.