Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan mummot kinuavat vauvaa jatkuvasti yökyläilemään
Onko nykyään yleistäkin, että ihmiset laittavat pieniä vauvoja hoitoon yönyli esimerkiksi mummolaan? Minulla on 3kk ikäinen vauva ja jatkuvasti anoppi tai oma äitini kyselee, josko vauva tulisi yökylään, jotta saisimme miehen kanssa 'omaa aikaa' ja voisimme mennä johonkin hotelliin tai kylpylään. Olenko ainoa, jonka mielestä pienen vauvan paikka on vanhempien luona, eikä yökyläilemässä vieraiden ihmisten kanssa. En voisi kuvitellakaan olevani yötä erossa vauvasta, jotta pääsisin johonkin hotelliin viettämään 'parisuhdeaikaa'. Tätä ei tunnuta millään ymmärtävän vaan saan jatkuvasti kuulla, että olen liian kiinni vauvassa ja pitäisi välillä lähteä juhlimaan tai viettää aikaa miehen kanssa kaksin. Onko se outoa, että en kaipaa vauvavuonna mitään baarissa notkumista tai hotelliöitä miehen kanssa?
Kommentit (1177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä mustasukkaisena lapsen ja isovanhempien välejä sabotoivat lapsiminiät löytävät kyllä asian vielä edestään.
Millä lailla? Vanhemmat ne aina päättävät, ketkä kokevat perheelle läheisiksi ihmisiksi. Ei niillä sukulaisilla mitään oikeutta lapsiin ole.
MOT. Omat vanhemmat kyllä ovat läheisiä, paitsi jos nirppanokka miniä yrittää estää nämä suhteet. Valitettavan usein ainakin tällä palstalla niin onkin. Mutta saatte kyllä kiehua omissa liemissänne, vuorostanne.
Kun ei ole mitään estettävää. Ei ole mitään lähtökohtaista tunkeutumisen oikeutta, jota pitäisi erikseen estää.
Jokainen ihminen ihan itse katsoo, kuka on perheelle läheinen, keneltä pyydetään apua, kenet kutsutaan kylään, kenet koetaan läheiseksi jne.
Vapaasti vaan, voi vaan olla aika yksinäistä. Kas kun harvaa ees kiinnostaa olla tuollaisten läheinen.
Miten niin? Siinä vasta yksinäinen on kun kökkii väkisin ihmisten kanssa, joista ei edes pidä, joita ei koe läheisiksi ja jotka kuormittavat niin, ettei muuhun jää edes voimia.
Juu, molempi parempi kaikille niin. Ei se sun lasten seura niin tärkeetä kellekään oo, että sen takia jaksaisi sua.
Totta, jotkut ajattelee, että toisten ihmisten pitäisi olla onnesta soikeina, jos saavat olla osa heidän lastensa elämää. Vähän ylimitoitettu on silloin se kuvitelma omien lasten tärkeydestä muille. Oikeastihan sitä saa olla kiitollinen, jos joku muukin kuin lasten vanhempi on kiinnostunut niiden kanssa aikaansa viettämään.
Kenenkään ei tarvitse olla kiitollinen rajattomuudesta. Kiinnostusta voi osoittaa muuten kuin vaatimalla sylivauvaa yökylään, vaikka lapsen äiti ei sitä pyytäisi.
Kas kun muut ihmiset ei ole tässä maailmasa lapsen äidin vuoksi, antamassa apua tämän pyytäessä.
Mummo voi pyytää lasta yökylään, jos haluaa. Äiti voi sen kieltää, jos haluaa. Kumpikin toimii omista lähtökohdistaan käsin ja jos kovin eri linjoilla ollaan, niin sit se ihmissuhde vain jää, se on elämää vain.
Normaaleissa ihmissuhteissa tunnetaan myös sellaiset kuin empatia ja välittäminen. Jos ihmissuhde kaatuu siihen, että ei saa erotettua vauvaa yöksi äidistään, kyseessä ei ole mikään normaali ja läheinen ihmissuhde alunperinkään.
Ei, tuo on ylihuolehtivan mannan konservatiivista ideologiaa, hänen käsityksensä lapsen edusta. Jos arvot ei kohtaa, ihmisetkään ei kohtaa.
Ketjusta näet, että monelle koko kiintymyssuhde on outo asia, ei suinkaan konservatiivinen.
Kenelläkään ei ole oikeutta repiä pientä lasta kodistaan tai uhkailla tai kiristää sitä lasta itselleen.
Jos lapseen haluaa tutustua ja on vilpitön, se onnistuu niin, että vanhemmat ovat läsnä.
Jos lapseen haluaa tutustua... siinäpä se suuri jos on. Sun maailman keskipiste nyt vain on muille vauva muiden joukossa,johon tutustutaan, jos se on helppoa.
Eipä tunnu olevan mummoille vauva muiden joukossa, jos vaatimalla vaaditaan yökylään heti ihan pikkuisena.
Alkutilanteessa voikin kiinnostaa. Mut kiinnostus häviää kyllä, jos miniä on hankala.
Eli kiinnostus lähtee puhtaasti omista hyväksikäyttötarpeista, ei lapsesta ollenkaan.
Niin. Kerropas nyt, mikä sinun lapsestasi tekisi niin kiinnostavan, että lähtisi jostain muusta? Niin ihmissuhteet toimivat, että antaja haluaa myös jotain saada.
Sitten on aika turha mummeleiden ihmetellä miksi vanhemmat ei anna hyväksikäyttää lapsiaan.
Jotkut vanhemnat on iloisia kun saavat omaa aikaa ja se on kaikille win win.
Kieltää saavat ja se on täysin sallittua. Mutta kunhan eivät sitten myöhemmin valita, miten yksin ja ilman tukiverkkoja ovat.
Eli sinä kiristät antamaan pienen vauvan yksinään luoksesi sillä uhalla, että jos perhe joskus tarvitsee apua, et sinä anna, koska et ole saanut lasta pahoinpidellä pienenä? Aikamoinen saasta olet.
Ei, vaan minä en ole vieraan perheen palvelija, joka ryntää apuun sillon, kun se armon rouvalle sopii.
Niin, sinä vain hyväksikäytät, uhkailet, kiristät ja häiriköit. Hyvin sairas ihminen.
1)sanotaan, että mummi on vieras, ulkopuolinen ihminen
2)saadaan raivari, kun vieras ulkopuolinen ei haluakaan auttaaSuojellaan lasta. Ei muuta.
Suojelkaa myös itseltänne.
Turhaa lässytystä. Sinähän kerroit jo miten paska olet.
Tunteisiin... Noin agre ja hyökkäävä ei oikein ole äidiksi sopiva 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä mustasukkaisena lapsen ja isovanhempien välejä sabotoivat lapsiminiät löytävät kyllä asian vielä edestään.
Millä lailla? Vanhemmat ne aina päättävät, ketkä kokevat perheelle läheisiksi ihmisiksi. Ei niillä sukulaisilla mitään oikeutta lapsiin ole.
MOT. Omat vanhemmat kyllä ovat läheisiä, paitsi jos nirppanokka miniä yrittää estää nämä suhteet. Valitettavan usein ainakin tällä palstalla niin onkin. Mutta saatte kyllä kiehua omissa liemissänne, vuorostanne.
Kun ei ole mitään estettävää. Ei ole mitään lähtökohtaista tunkeutumisen oikeutta, jota pitäisi erikseen estää.
Jokainen ihminen ihan itse katsoo, kuka on perheelle läheinen, keneltä pyydetään apua, kenet kutsutaan kylään, kenet koetaan läheiseksi jne.
Vapaasti vaan, voi vaan olla aika yksinäistä. Kas kun harvaa ees kiinnostaa olla tuollaisten läheinen.
Miten niin? Siinä vasta yksinäinen on kun kökkii väkisin ihmisten kanssa, joista ei edes pidä, joita ei koe läheisiksi ja jotka kuormittavat niin, ettei muuhun jää edes voimia.
Juu, molempi parempi kaikille niin. Ei se sun lasten seura niin tärkeetä kellekään oo, että sen takia jaksaisi sua.
Totta, jotkut ajattelee, että toisten ihmisten pitäisi olla onnesta soikeina, jos saavat olla osa heidän lastensa elämää. Vähän ylimitoitettu on silloin se kuvitelma omien lasten tärkeydestä muille. Oikeastihan sitä saa olla kiitollinen, jos joku muukin kuin lasten vanhempi on kiinnostunut niiden kanssa aikaansa viettämään.
Kenenkään ei tarvitse olla kiitollinen rajattomuudesta. Kiinnostusta voi osoittaa muuten kuin vaatimalla sylivauvaa yökylään, vaikka lapsen äiti ei sitä pyytäisi.
Kas kun muut ihmiset ei ole tässä maailmasa lapsen äidin vuoksi, antamassa apua tämän pyytäessä.
Mummo voi pyytää lasta yökylään, jos haluaa. Äiti voi sen kieltää, jos haluaa. Kumpikin toimii omista lähtökohdistaan käsin ja jos kovin eri linjoilla ollaan, niin sit se ihmissuhde vain jää, se on elämää vain.
Normaaleissa ihmissuhteissa tunnetaan myös sellaiset kuin empatia ja välittäminen. Jos ihmissuhde kaatuu siihen, että ei saa erotettua vauvaa yöksi äidistään, kyseessä ei ole mikään normaali ja läheinen ihmissuhde alunperinkään.
Ei, tuo on ylihuolehtivan mannan konservatiivista ideologiaa, hänen käsityksensä lapsen edusta. Jos arvot ei kohtaa, ihmisetkään ei kohtaa.
Ketjusta näet, että monelle koko kiintymyssuhde on outo asia, ei suinkaan konservatiivinen.
Kenelläkään ei ole oikeutta repiä pientä lasta kodistaan tai uhkailla tai kiristää sitä lasta itselleen.
Jos lapseen haluaa tutustua ja on vilpitön, se onnistuu niin, että vanhemmat ovat läsnä.
Jos lapseen haluaa tutustua... siinäpä se suuri jos on. Sun maailman keskipiste nyt vain on muille vauva muiden joukossa,johon tutustutaan, jos se on helppoa.
Eipä tunnu olevan mummoille vauva muiden joukossa, jos vaatimalla vaaditaan yökylään heti ihan pikkuisena.
Alkutilanteessa voikin kiinnostaa. Mut kiinnostus häviää kyllä, jos miniä on hankala.
Eli kiinnostus lähtee puhtaasti omista hyväksikäyttötarpeista, ei lapsesta ollenkaan.
Niin. Kerropas nyt, mikä sinun lapsestasi tekisi niin kiinnostavan, että lähtisi jostain muusta? Niin ihmissuhteet toimivat, että antaja haluaa myös jotain saada.
Sitten on aika turha mummeleiden ihmetellä miksi vanhemmat ei anna hyväksikäyttää lapsiaan.
Jotkut vanhemnat on iloisia kun saavat omaa aikaa ja se on kaikille win win.
Kieltää saavat ja se on täysin sallittua. Mutta kunhan eivät sitten myöhemmin valita, miten yksin ja ilman tukiverkkoja ovat.
Eli sinä kiristät antamaan pienen vauvan yksinään luoksesi sillä uhalla, että jos perhe joskus tarvitsee apua, et sinä anna, koska et ole saanut lasta pahoinpidellä pienenä? Aikamoinen saasta olet.
Ei, vaan minä en ole vieraan perheen palvelija, joka ryntää apuun sillon, kun se armon rouvalle sopii.
Niin, sinä vain hyväksikäytät, uhkailet, kiristät ja häiriköit. Hyvin sairas ihminen.
1)sanotaan, että mummi on vieras, ulkopuolinen ihminen
2)saadaan raivari, kun vieras ulkopuolinen ei haluakaan auttaaSuojellaan lasta. Ei muuta.
Suojelkaa myös itseltänne.
Turhaa lässytystä. Sinähän kerroit jo miten paska olet.
Tunteisiin... Noin agre ja hyökkäävä ei oikein ole äidiksi sopiva 😆
Turhaan sinä minua haukut. Itsehän sinä itsesi pussiin puhuit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä mustasukkaisena lapsen ja isovanhempien välejä sabotoivat lapsiminiät löytävät kyllä asian vielä edestään.
Millä lailla? Vanhemmat ne aina päättävät, ketkä kokevat perheelle läheisiksi ihmisiksi. Ei niillä sukulaisilla mitään oikeutta lapsiin ole.
MOT. Omat vanhemmat kyllä ovat läheisiä, paitsi jos nirppanokka miniä yrittää estää nämä suhteet. Valitettavan usein ainakin tällä palstalla niin onkin. Mutta saatte kyllä kiehua omissa liemissänne, vuorostanne.
Kun ei ole mitään estettävää. Ei ole mitään lähtökohtaista tunkeutumisen oikeutta, jota pitäisi erikseen estää.
Jokainen ihminen ihan itse katsoo, kuka on perheelle läheinen, keneltä pyydetään apua, kenet kutsutaan kylään, kenet koetaan läheiseksi jne.
Vapaasti vaan, voi vaan olla aika yksinäistä. Kas kun harvaa ees kiinnostaa olla tuollaisten läheinen.
Miten niin? Siinä vasta yksinäinen on kun kökkii väkisin ihmisten kanssa, joista ei edes pidä, joita ei koe läheisiksi ja jotka kuormittavat niin, ettei muuhun jää edes voimia.
Juu, molempi parempi kaikille niin. Ei se sun lasten seura niin tärkeetä kellekään oo, että sen takia jaksaisi sua.
Totta, jotkut ajattelee, että toisten ihmisten pitäisi olla onnesta soikeina, jos saavat olla osa heidän lastensa elämää. Vähän ylimitoitettu on silloin se kuvitelma omien lasten tärkeydestä muille. Oikeastihan sitä saa olla kiitollinen, jos joku muukin kuin lasten vanhempi on kiinnostunut niiden kanssa aikaansa viettämään.
Kenenkään ei tarvitse olla kiitollinen rajattomuudesta. Kiinnostusta voi osoittaa muuten kuin vaatimalla sylivauvaa yökylään, vaikka lapsen äiti ei sitä pyytäisi.
Kas kun muut ihmiset ei ole tässä maailmasa lapsen äidin vuoksi, antamassa apua tämän pyytäessä.
Mummo voi pyytää lasta yökylään, jos haluaa. Äiti voi sen kieltää, jos haluaa. Kumpikin toimii omista lähtökohdistaan käsin ja jos kovin eri linjoilla ollaan, niin sit se ihmissuhde vain jää, se on elämää vain.
Normaaleissa ihmissuhteissa tunnetaan myös sellaiset kuin empatia ja välittäminen. Jos ihmissuhde kaatuu siihen, että ei saa erotettua vauvaa yöksi äidistään, kyseessä ei ole mikään normaali ja läheinen ihmissuhde alunperinkään.
Ei, tuo on ylihuolehtivan mannan konservatiivista ideologiaa, hänen käsityksensä lapsen edusta. Jos arvot ei kohtaa, ihmisetkään ei kohtaa.
Juu, tuo on just omanapaisen ihmisen ideologiaa. Suostun luomaan suhteen lapsenlapsiini vain jos saan tehdä sen täsmälleen omilla ehdoillani muista välittämättä.
Ja ehdottomasti äidiltä salaa.
Piittaamatta esim siitä, että lapsella on vaikea maitoallergia. Kyllä mummu voi vähän jätskiä kullanmurulle anta, ei tuon ikäinen vielä vanhemmilleen kerro. Pikku salaisuus, hih hih
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä mustasukkaisena lapsen ja isovanhempien välejä sabotoivat lapsiminiät löytävät kyllä asian vielä edestään.
Millä lailla? Vanhemmat ne aina päättävät, ketkä kokevat perheelle läheisiksi ihmisiksi. Ei niillä sukulaisilla mitään oikeutta lapsiin ole.
MOT. Omat vanhemmat kyllä ovat läheisiä, paitsi jos nirppanokka miniä yrittää estää nämä suhteet. Valitettavan usein ainakin tällä palstalla niin onkin. Mutta saatte kyllä kiehua omissa liemissänne, vuorostanne.
Kun ei ole mitään estettävää. Ei ole mitään lähtökohtaista tunkeutumisen oikeutta, jota pitäisi erikseen estää.
Jokainen ihminen ihan itse katsoo, kuka on perheelle läheinen, keneltä pyydetään apua, kenet kutsutaan kylään, kenet koetaan läheiseksi jne.
Vapaasti vaan, voi vaan olla aika yksinäistä. Kas kun harvaa ees kiinnostaa olla tuollaisten läheinen.
Miten niin? Siinä vasta yksinäinen on kun kökkii väkisin ihmisten kanssa, joista ei edes pidä, joita ei koe läheisiksi ja jotka kuormittavat niin, ettei muuhun jää edes voimia.
Juu, molempi parempi kaikille niin. Ei se sun lasten seura niin tärkeetä kellekään oo, että sen takia jaksaisi sua.
Totta, jotkut ajattelee, että toisten ihmisten pitäisi olla onnesta soikeina, jos saavat olla osa heidän lastensa elämää. Vähän ylimitoitettu on silloin se kuvitelma omien lasten tärkeydestä muille. Oikeastihan sitä saa olla kiitollinen, jos joku muukin kuin lasten vanhempi on kiinnostunut niiden kanssa aikaansa viettämään.
Kenenkään ei tarvitse olla kiitollinen rajattomuudesta. Kiinnostusta voi osoittaa muuten kuin vaatimalla sylivauvaa yökylään, vaikka lapsen äiti ei sitä pyytäisi.
Kas kun muut ihmiset ei ole tässä maailmasa lapsen äidin vuoksi, antamassa apua tämän pyytäessä.
Mummo voi pyytää lasta yökylään, jos haluaa. Äiti voi sen kieltää, jos haluaa. Kumpikin toimii omista lähtökohdistaan käsin ja jos kovin eri linjoilla ollaan, niin sit se ihmissuhde vain jää, se on elämää vain.
Normaaleissa ihmissuhteissa tunnetaan myös sellaiset kuin empatia ja välittäminen. Jos ihmissuhde kaatuu siihen, että ei saa erotettua vauvaa yöksi äidistään, kyseessä ei ole mikään normaali ja läheinen ihmissuhde alunperinkään.
Ei, tuo on ylihuolehtivan mannan konservatiivista ideologiaa, hänen käsityksensä lapsen edusta. Jos arvot ei kohtaa, ihmisetkään ei kohtaa.
Ketjusta näet, että monelle koko kiintymyssuhde on outo asia, ei suinkaan konservatiivinen.
Kenelläkään ei ole oikeutta repiä pientä lasta kodistaan tai uhkailla tai kiristää sitä lasta itselleen.
Jos lapseen haluaa tutustua ja on vilpitön, se onnistuu niin, että vanhemmat ovat läsnä.
Jos lapseen haluaa tutustua... siinäpä se suuri jos on. Sun maailman keskipiste nyt vain on muille vauva muiden joukossa,johon tutustutaan, jos se on helppoa.
Eipä tunnu olevan mummoille vauva muiden joukossa, jos vaatimalla vaaditaan yökylään heti ihan pikkuisena.
Alkutilanteessa voikin kiinnostaa. Mut kiinnostus häviää kyllä, jos miniä on hankala.
Eli kiinnostus lähtee puhtaasti omista hyväksikäyttötarpeista, ei lapsesta ollenkaan.
Niin. Kerropas nyt, mikä sinun lapsestasi tekisi niin kiinnostavan, että lähtisi jostain muusta? Niin ihmissuhteet toimivat, että antaja haluaa myös jotain saada.
Sitten on aika turha mummeleiden ihmetellä miksi vanhemmat ei anna hyväksikäyttää lapsiaan.
Jotkut vanhemnat on iloisia kun saavat omaa aikaa ja se on kaikille win win.
Kieltää saavat ja se on täysin sallittua. Mutta kunhan eivät sitten myöhemmin valita, miten yksin ja ilman tukiverkkoja ovat.
Eli sinä kiristät antamaan pienen vauvan yksinään luoksesi sillä uhalla, että jos perhe joskus tarvitsee apua, et sinä anna, koska et ole saanut lasta pahoinpidellä pienenä? Aikamoinen saasta olet.
Ei, vaan minä en ole vieraan perheen palvelija, joka ryntää apuun sillon, kun se armon rouvalle sopii.
Niin, sinä vain hyväksikäytät, uhkailet, kiristät ja häiriköit. Hyvin sairas ihminen.
1)sanotaan, että mummi on vieras, ulkopuolinen ihminen
2)saadaan raivari, kun vieras ulkopuolinen ei haluakaan auttaaSuojellaan lasta. Ei muuta.
Suojelkaa myös itseltänne.
Turhaa lässytystä. Sinähän kerroit jo miten paska olet.
Tunteisiin... Noin agre ja hyökkäävä ei oikein ole äidiksi sopiva 😆
Turhaan sinä minua haukut. Itsehän sinä itsesi pussiin puhuit.
😘
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti huomanneet, että mies on ihan kyllästynyt psrisuhteeseenne kun itse et huomaa kuin vauvan.
Törkeää kommentointia. Kyllä minun mieheni oli ylpeä siitä miten omistautunut olin vauvalle. Imetin päivät ja mies syötti lypsy maitoa pullosta yöllä ja jaksoi töihin. Ei olla vieläkään mihinkään kyllästytty ja lapsia 4. No, ei ollakaan ihan nuorena ensimmäistä saatu, 3 kymppisiä oltiin. Vanhimmat jo muuttanu pois kotoa. Kaikilla ei pyöri elämä seksin ympärillä. Ai niin, ollaan jo isovanhempia, että joukkoon mahtuu taas pieniä ja valvotaan taas tuttuun tapaan, jos pienokainen herättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Melko ihmeellinen käsitys, että molempien vanhempien äidit olisivat ulkopuolisia. Sen sisäpuolisempia hoitajia ja lähimmäisiä ei ole olemassakaan. Kun vauva saa tutustua heihin heti pienenä, hyötyvät siitä kaikki. He ovat vauvalle tärkeitä ihmisiä, vaikket itse vanhempiasi osaakaan arvostaa ja kunnioittaa.
Vauva 3 kk ei erota yötä päivästä eikä uniensa aikana murehdi sekuntiakaan sitä, ettei muka ole äitiä lähellä. Tuon ikäinen nukkuu suurimman osan ajastaan. Anna lapsen luoda hyvät suhteet isovanhempiinsa heti alussa ja arvosta saamaasi vapaa-aikaa.
Melko ihmeellinen käsitys sinulla 3kk ikäisistä vauvoista. Oletko ihan perillä asioista? Ihan 100% varmasti vauva tietää ettei ole vanhempiensa hoidossa. Varsinkin jos imetetään. Meidän kuukauden ikäinenkin vauva käyttäytyy erilailla isänsä kuin minun seurassa. Ja pieni kysymys: miten se vauva hyötyy isovanhempien seurassa olemisesta, jos ei edes käsitä kuka hoitaa? Puhut siis mitä sattuu.
Ei siihen tarvi mitään öiden viettämistä yhdessä, että tulee läheiset välit isovanhempiin. Oma äitini käy viikoittain katsomassa vauvaa ja tämä riittää aivan hyvin. Esikoisen kanssa hän viettää myös viikoittain aikaa kahden kesken ja hyvin harvoin esikoinen on silti yötä hänen kanssaan. Uskallan väittää, että heillä keskivertoa paremmat välit.
Ensimmäisenä tulee mieleen, että onkohan äidin ja vauvan kiintymyssuhde ihan kunnossa, jos äiti haluaa tuon ikäisestä omaa aika yön yli.
Vierailija kirjoitti:
Pumppaa maitoa. Ihan hyvä alkaa pikkuhiljaa vieroittaa vauvaa.
8kk imetin, en päivääkään antais pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pumppaa maitoa. Ihan hyvä alkaa pikkuhiljaa vieroittaa vauvaa.
8kk imetin, en päivääkään antais pois.
3kk imetin, päivääkään enempää en ois jatkanut. Oli he l v e t tiä.
Vierailija kirjoitti:
Pumppaa maitoa. Ihan hyvä alkaa pikkuhiljaa vieroittaa vauvaa.
Minä imetin 8kk ja en kadu päivääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa omituiselta jos oikeasti on kyse "kinuamisesta", voiko myös olla kyse uutena äitinä kokemastasi suojelemishalusta, eli et halua/uskalla jättää vauvaa muiden hoitoon? Ymmärrettävää sekin, mutta itse (tosin vielä lapsettomana), luulisin tarkoituksenperien olevan hyviä - uudet vanhemmat usein tarvitsevat ja ansaitsevat vähän ns. "omaa aikaa", niin parisuhteen vuoksi, kuin myös itselleen.
Itse olen pariin otteeseen tarjoutunut hyvälle ystäväpariskunnalle (joka asuu ihan naapurikorttelissa, eikä heillä ole sukulaisia kaupungissa), että voin mielelläni hoitaa heidän vauvaa joko illan tai jopa yön yli jotta he voisivat tehdä jotain ihan vain keskenään. Tarjouksesta on kieltäydytty, ja en loukkaantunut siitä (he tietävät, että minulla on paljon kokemusta pienten lasten hoidosta), mutta hienosti perustelivat, että "heidän aikansa" on vauvan kanssa.
Tietenkin teette mikä teistä perheenä tuntuu parhaalta, mutta uskoisin, että apua tarjoavat ("kinuavat?", hirveä sana) tarkoittavat teille vain parasta. :)
Rajaton ihminen ei tarjoudu tehdäkseen muille hyvää, vaan itselleen hyvää. Ja se, että jatkuvasti pyytää pientä vauvaa yökylään vaikka on kieltäydytty jo useasti, niin se kyllä soittaa hälytyskelloja ja kovaa.
Isovanhempi voi pudottaa pienen vauvan kompastuessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ehkä vanhanaikainen, mutta mielestäni olisi omituista, jos 3kk ikäisen vauvan äiti kaipaisi jatkuvasti bilettämään tai yleensäkään öitä erossa vauvasta. Miksi se parisuhdeaika pitää ottaa yöllä? Eikö sitä voi hoitaa päiväsaikaan, jolloin lapsen ei tarvitse olla niin pitkiä aikoja erossa äidistä?
3kk ikäinenkö tietää, et oli yön erossa vaikka 10 tuntia, tai päivällä 3 tuntia? Eikä nyt välttis bilettämään, mutta sais yhden illan keskittyä syömään ruoka rauhassa, katsoa vaikka leffa, halia kumppania sängyssä ja nukkua hyvin. Aamulla voi sitten lähteä hakemaan vauvaa vaikka klo 7.
Kyllä 3kk:n ikäinen on niin kiintynyt hoitajaan, että osaa kaivata rintamaitoa ja äidin läheisyyttä. Lapsi ei koskaan unohda oman äidin tuoksua ja sydämen lyöntejä.
Mahdollista kirjoitti:
Isovanhempi voi pudottaa pienen vauvan kompastuessaan.
Kuin myös vauvan vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ehkä vanhanaikainen, mutta mielestäni olisi omituista, jos 3kk ikäisen vauvan äiti kaipaisi jatkuvasti bilettämään tai yleensäkään öitä erossa vauvasta. Miksi se parisuhdeaika pitää ottaa yöllä? Eikö sitä voi hoitaa päiväsaikaan, jolloin lapsen ei tarvitse olla niin pitkiä aikoja erossa äidistä?
3kk ikäinenkö tietää, et oli yön erossa vaikka 10 tuntia, tai päivällä 3 tuntia? Eikä nyt välttis bilettämään, mutta sais yhden illan keskittyä syömään ruoka rauhassa, katsoa vaikka leffa, halia kumppania sängyssä ja nukkua hyvin. Aamulla voi sitten lähteä hakemaan vauvaa vaikka klo 7.
Kyllä 3kk:n ikäinen on niin kiintynyt hoitajaan, että osaa kaivata rintamaitoa ja äidin läheisyyttä. Lapsi ei koskaan unohda oman äidin tuoksua ja sydämen lyöntejä.
Onhan isäkin. Ja voi olla muitakin.
Toki itsekäs äiti haluaa, että side on vain äitiin. Haluaa olla lapsen maailman napa.
Vierailija kirjoitti:
Oletpa onnekas!
Mä jouduin pärjäämään ihan kaksin miehen kanssa vaan.
Olet onnekas. Minulla ei ollut miestä apuna :/
Onneksi oma äiti oli. Hän on todella läheinen ja tärkeä mummi lapselleni.
Mutta ai kauhea, varmaan monen av-mamman mielestä lapsen kiintymyssuhde on pilalla. Eihän vauva saa kiintyä kuin äitiinsä.
Tietäjäinen kirjoitti:
Kerran viikossa iltahoitoon, kerran kuussa yöhoitoon. Niin säilyy parisuhde ja lapsi tottuu olemaan vähän irti äidistä.
Terveisin kolmen äiti.
Kolmen äiti, yhden mummu. Meillä ei kolme lasta ole ollut kuin satunnaisesti yökylässä, ei yhtäaikaa, aina joku kotona. Hyvin jaksoimme. Nyt käy mummun kulta useinkin yökylässä, kivaa on.
Tuossa mies rakastuneena vieressä makoilee. Kauhuissaan kuuntelee, kun luen näitä kommentteja. Sanoo uusavuttomiksi, jotka ei osaa arjen keskellä puolisoa rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa omituiselta jos oikeasti on kyse "kinuamisesta", voiko myös olla kyse uutena äitinä kokemastasi suojelemishalusta, eli et halua/uskalla jättää vauvaa muiden hoitoon? Ymmärrettävää sekin, mutta itse (tosin vielä lapsettomana), luulisin tarkoituksenperien olevan hyviä - uudet vanhemmat usein tarvitsevat ja ansaitsevat vähän ns. "omaa aikaa", niin parisuhteen vuoksi, kuin myös itselleen.
Itse olen pariin otteeseen tarjoutunut hyvälle ystäväpariskunnalle (joka asuu ihan naapurikorttelissa, eikä heillä ole sukulaisia kaupungissa), että voin mielelläni hoitaa heidän vauvaa joko illan tai jopa yön yli jotta he voisivat tehdä jotain ihan vain keskenään. Tarjouksesta on kieltäydytty, ja en loukkaantunut siitä (he tietävät, että minulla on paljon kokemusta pienten lasten hoidosta), mutta hienosti perustelivat, että "heidän aikansa" on vauvan kanssa.
Tietenkin teette mikä teistä perheenä tuntuu parhaalta, mutta uskoisin, että apua tarjoavat ("kinuavat?", hirveä sana) tarkoittavat teille vain parasta. :)
Ei voi eikä tuossa mitään uutta ole, oikein todlela tyypillistä rajattomien isoäitien jyräävää käytöstä.
Ja ei, ei ole kyse perheen parhaasta, vaan mummojen omista itsekkäistä tarpeista.
Kai siitä rajattomuudesta on aiemminkin ollut jotain osviittaa? Ovatko nämä höyrymummot olleet rajattomia äitejä? Siinä tapauksessa pitäisi jo osata suitsia omaa toimintaansa, kipakkaa palautetta on varmasti tullut jo aiemmin, eikä yllätyksenä vasta vauva-aikana?
No ei kyllä ollut aavistustakaan millainen narsistinen hirviö anopista kuoriutuu mun vauvan myötä. Hän oli aluksi hyvin etäinen, ei osoittanut mitään mielenkiintoa esim siihen, että tutustuisi muhun. Harvemmin nähtiin, harvoin edes soitti pojalleen. Rasittavan utelias ja juoruava kyllä oli jo ennen vauvaa. Haukkui poikaansa ja kehotti eroamaan, kun mä kuulemma löytäisin paremman. Ehkä fiksumpi olisi tuosta tehnyt omat johtopäätökset,mutta ei mulla ollut aiempaa kokemusta totaalisen rajattomasta ihmisestä.
En
usko, että vauva siitä mitenkään vaurioituu, jos on yhden yön isovanhempien kanssa. Riippuu varmaan siitäkin, että onko isovanhempi hoitanut muuten. Monissa maissa äidit menee töihin heti kohta vauvan syntymän jälkeen ja joku vieras niitä vauvoja hoitaa. Ei siinä varmaan ole eroa, että onko yö vai päivä.
Mutta, jos vanhemmat ei halua vauvaa yöksi hoitoon tai hoitoon muutenkaan niin he päättävät asian.
Voitte kotona vaikka nukkua hyvin :) ei se biletystä tarkoita.
Enempi lapsi sinua kaipaa 2v ikäsenä kun 3 kk ikäsenä.
Turvallinen hoitaja on ihan hyvä, yö menee nopeasti. Sinähän päätät kuitenkin asiasta, Jokainen tavallaan.
Alue: Aihe vapaa
Turhaa lässytystä. Sinähän kerroit jo miten paska olet.