Vitu##aa ihmisten piheys kirpputorilla
Mitään ei osteta vaan kaikki pitäisi saada ilmaiseksi.
Kommentit (452)
Olen myynyt 20 - 30 vuotta kirppiksillä. Nytkin loppui kahden viikon keikka. Vaatteet erittäin hyvä kuntoisia ja laadukkaita. Minulla on kaikki myytävät ns.parempaa laatua kuin nykyinen rääsy mekko ja vinot repale sauma rätit. Ja silti pitäisi antaa kaikki muutamalla eurolla. Pöytä vuokrat nousseet valtavaa vauhtia, pöydät pienevät kuin pyy maailman lopun edellä ja siltikin esim. siivous on ala arvoista. Robotti siivoaa käytävät mutta kun nytkin aloitin oli alataso niin likainen ja pölyinen että piti itse siivota. Ja älä maksa pöydän siivouksesta, se ei ole totta. Työntekijät joko ulkomaalaisia tai nuoria muutamalla tunnilla ettei tarvitse maksaa yhtään senttiä mistään.
Mutta on asiakkaissakin vikaa. Tuodaan likaista, rikkinäistä lumppua jota kukaan ei osta. Omaa pöytää ei käydä lainkaan katsomassa. Sitten on lattialla kasa jota kukaan ei ala tutkia. Jos et ehdi tehdä asiaa kunnolla niin myy ehjä, siisti, ja kunnollinen tavara netissä könttinä jollekin.
Sitä se on kun persaukiset yrittää myydä jotain toisille persaukisille.
Kyllä kirppiksellä tavara liikkuu, kun myyjä a) on tarkka siinä, että vie myyntiin vain siistiä ja laadukasta tavaraa ja b) hinnoittelee tuotteet edullisesti. Kannattaa muistaa, että kirppiksellä vitonenkin on iso raha.
Juuri pidin kirppispöytää, ja myynti oli viikossa noin 300 euroa. Käteen tuosta summasta jäi 260 euroa. Hinnoittelin tavalliset lastenvaatteet 1-2 e, merkkivaatteet (Marimekko, PaaPii, Metsola) 5 e / kpl. Reiman siistit toppapuvut 5 e / kpl. Rekit tyhjenivät nopeasti. Myymättä jäi kolme vaatetta. Lisäksi myynnissä oli Riihimäen lasia, Marimekon mukeja yms. (niissäkin hinnat 5-6 e /kpl). Kaikki meni.
Salaisuus on siinä, että hinnat pitää olla edulliset ja myytävää pitää olla runsaasti.
Jos myytävänä on vain HM:n trikoovaatteita, kirppispöytää ei kannata ottaa ollenkaan. Silloin ei jää myyjälle kuin paha mieli.
Mä kyllä olen maksanut hyväkuntoisista puseroista ja mekoista 5-10€/kpl. Tuohon hintaan on löytynyt mm Marimekkoa, Gerry Weberiä, Vuokkoa, Betty Barkleytä. Lasitavaraa ostan myös Iittalaa, Nuutajärveä, jne. kun saan kohtuuhinnalla, max 10€. Henkkamaukkaa ja vastaavia harvoin löytyy hyvässä kunnossa. Pöytävuokrat on kyllä liian kalliit, tappaa tämän kirppistelyn ilon.
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä olen maksanut hyväkuntoisista puseroista ja mekoista 5-10€/kpl. Tuohon hintaan on löytynyt mm Marimekkoa, Gerry Weberiä, Vuokkoa, Betty Barkleytä. Lasitavaraa ostan myös Iittalaa, Nuutajärveä, jne. kun saan kohtuuhinnalla, max 10€. Henkkamaukkaa ja vastaavia harvoin löytyy hyvässä kunnossa. Pöytävuokrat on kyllä liian kalliit, tappaa tämän kirppistelyn ilon.
Ehdottomasti. Voin maksaa erittäin hyväkuntoisesta Marimekon (100 %) puuvillamekosta 20-30 e, koska niitä ei kovassa alennuksessakaan saa koskaan alle sadan euron. Useita kymppejä voin maksaa myös Andiatan vaatteista. Näitä tosin kirpparilla on äärimmäisen harvoin. Marimekon trikoosta (esim. Maripaidat) en 10 euroa enempää maksaisi, vaikka olisi laput tallella. Tavallisia HM:n trikoopaitoja en osta, vaikka olisivat 20 senttiä kpl. Perusmerkkien (Vila, Object, Lindex) jakuista tms. voin maksaa max 5 e / kpl.
Mä en löydä kirppareilta nykyään enää mitään päällepantavaa. Kun on vähän vanhempi rouva niin ei mahdu ne S-koon neitokaisten rytkyt päälle. Minun ikäiset ei ilmeisesti harrasta kirppistelyä. Siksi ostan suosiolla kamppeeni Tokmannin alesta. Ne ovat sentään uusia.
Nykyään on tarjolla niin järkyttävän paljon hyvääkin tavaraa kaikkialla kirppiksillä, kierrätyskeskuksissa ja paremmissa second hand-liikkeissä, että on vaikea saada mitään myydyksi, vaikka hinnatkin olisivat edulliset. Kirpparien pöytähinnat korkeat, hirveä homma pestä ja silittää vaatteet myyntikuntoon, hinnoitella ja pakata tavarat ja sitten ei mikään meinaa kelvata. Itse möin alkukesästä monta pellavamekkoa ja muita kesävaatteita ja -kenkiä, hinnat 2-15 euroa. Paljon hyvää tavaraa, vaatteita ja astioita ym. jäi silti takaisin pakattavaksi. Ei kyllä tienestien takia kovinkaan kannattavaa touhua enää nykyään. Liikaa hyvää tarjontaa markkinoilla. Tinkaajia vielä halveksittavampia ovat alhaiset kirppisvarkaat, joille toivon karman palveluksia vohkimiensa tuotteiden parissa.
Vierailija kirjoitti:
Mä en löydä kirppareilta nykyään enää mitään päällepantavaa. Kun on vähän vanhempi rouva niin ei mahdu ne S-koon neitokaisten rytkyt päälle. Minun ikäiset ei ilmeisesti harrasta kirppistelyä. Siksi ostan suosiolla kamppeeni Tokmannin alesta. Ne ovat sentään uusia.
Näin minäkin ajattelin ennen. Nyt olen löytänyt hyviä merkkejä jopa kokoja 48-50, kivannäköisiä vaatteita. Ja hyväkuntoisia.
Fida on jostain syystä nostanut hintojaan reilusti. Ennen tein siellä paljon ostoksia, nykyään enää harvemmin. SPR ja kierrätyskeskuksista löytyy ainavälillä hyvääkin tavaraa. Relovessa kävin kerran, yllättävän kehnolaatuisia vaatteita ja aika kovat hinnat.
Kontti on hinnoitellut itsensä ulos. Iso ongelma on myös se, että kirppispöydät ovat nykyään todella kalliitta. Usein 30-40 euroa + 5-7% provisio. Aika paljon saa sitä euron tuotetta myydä, että pääsee edes omilleen. Ei oikein maksa vaivaa silittää, hinnoitella ja järjestää. Itse vien hyväkuntoiset vaatteet esimerkiksi Ukraina-apuun. Jos keräys ei satu juuri silloin olemaan paikalla, vien suoraan tekstiilinkeräykseen. Kontin tai Uffin riistotoimintaa en halua tukea.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on tarjolla niin järkyttävän paljon hyvääkin tavaraa kaikkialla kirppiksillä, kierrätyskeskuksissa ja paremmissa second hand-liikkeissä, että on vaikea saada mitään myydyksi, vaikka hinnatkin olisivat edulliset. Kirpparien pöytähinnat korkeat, hirveä homma pestä ja silittää vaatteet myyntikuntoon, hinnoitella ja pakata tavarat ja sitten ei mikään meinaa kelvata. Itse möin alkukesästä monta pellavamekkoa ja muita kesävaatteita ja -kenkiä, hinnat 2-15 euroa. Paljon hyvää tavaraa, vaatteita ja astioita ym. jäi silti takaisin pakattavaksi. Ei kyllä tienestien takia kovinkaan kannattavaa touhua enää nykyään. Liikaa hyvää tarjontaa markkinoilla. Tinkaajia vielä halveksittavampia ovat alhaiset kirppisvarkaat, joille toivon karman palveluksia vohkimiensa tuotteiden parissa.
Minä inhoan noita kirppisvarkaita! Aina viedään pöydästä jotain, oli hälyjä tai ei! Tämäkin on vähän ristiriitaista: ostajat haluavat kirpparille siistejä merkkivaatteita halvalla ja sitten, kun niitä vie, ne varastetaan. Minulta on esimerkiksi varastettu Marimekon Piccolo-mekko, Reima Tecin käyttämättömät kengät ja Moccamaster (miten - sen todella haluaisin tietää!). Ei oikein huvita tuoda kallisarvosta tavaraa varastettavaksi, kun niistä se vitonenkin tuntuu olevan varkaille liikaa....
Tavaran käypä hinta on se, minkä ostaja on siitä valmis maksamaan. Ilman ostajaa kauppaa ei synny.
"Piheys"?
Älä myy paskaa ylihintaan.
Ei kukaan osta roskaa. Varaäsinkaan nyt kun 90% ihmisistä on persuhallituksen sähläämisen takia menettänyt ostovoimansa ja ainakin 75% miettii, mitä järkeä on ylipäätään hillota rojua kotiinsa perikunnan riesaksi.
Hyvät vaatteet käytetään loppuun.
Kirppikset on täynnä halpalumppuja, jotka kuuluu tekstiilikuitukeräykseen tai sekajätteeseen.
Krääsää (tuikkukippoja, koriste-esineitä, toritaidetta ja tahraisia pöytäliinoja, tupakan ruskettamia verhoja) ei halua kukaan edes ilmaiseksi.
Mä oon miettinyt omaa nettikauppamyynnin hinnoittelupolitiikkaa viime aikoina. Kokemusta eri alustoilla myymisestä on kertynyt pitkältä ajalta. Tuntuu, että on ihan tuurista kiinni mistä ollaan valmiita maksamaan ja mistä ei. Mustan väriset vaatteet, kengät ja asusteet tuntuu menevän paremmin kaupaksi, joka on hyvä, koska niistä olen erityisesti halunnut päästä eroon. Monet ilmottaa täälläkin, että eivät mistään H&M:n lumpuista olisi valmiita maksamaan, mutta mä vuosien saatossa huomannut just päinvastasta käyttäytymistä.
Tänään sain esimerkiksi yhden arkikäytössä olleen H&M:n takin myytyä 15 eurolla, mutta täysin käyttämätön Tommy Hilfigerin paita ei mene kaupaksi sitten millään. Klikkauksienkaan perusteella siitä ei olla kiinnostuneita. Mulla on ollut usein merkkivaatteita samalla hinnalla myynnissä mitä H&M:n, Zaran, Lindexin, Cubuksen ja Kappahlinkin vaatteita, mutta nämä jälkimmäiset lähtevät paljon useammin ostajien matkaan. En tiedä syytä miksi näin.
Materiaalitkaan eivät liiemmin näytä kiinnostavat kirppistelijöitä. Välillä ihmettelen miksi kaikki polyestervaatteet lähtee käsistä, mutta todella hyvä ja laadukas nahkavyö ei mene sitten millään. Nyt sitten mietin miten noita kannattaa hinnotella vai pitäiskö merkkivaatteita myydä eri paikoissa kuin marketkamaa. Uskaltaisi laittaa isommat hinnat ja saattais mennä paremmin kaupaksikin.
Vierailija kirjoitti:
"Piheys"?
Älä myy paskaa ylihintaan.
Mutta sen "paskan" ilmaiseksi ottaisit jos tarjottaisiin.
Kirpputoreilla näkee vaikka hinnoittelua. Yhdellä kirpputorilla näin kaksi muumikannuna, joista toisen hinta oli 280 euroa ja toisen jotain 150 (se eka oli varmaan vanhempi ja ehkä harvinaisempi, mutta toisen tai sen tyylisen olin nähnyt joskus Prismassa tai Citymarketissa paljon halvempaan hintaan). Yhdellä toisella kirpputorilla taas oli kaksi muumikannua myynnissä hintaan 20-30 euroa.
Kerran näin yhden kulahtaneen ja reikäisen Marimekon t-paidan, jonka hinta oli muistaakseni jotain noin 10-20 euron väliltä. Mauri Kunnaksen kirjat maksaa käytettynä yleensä 5-20 euroa, mutta olen joskus nähnyt 20 euroa kalliimmallakin, olikohan joskus jopa 40 eurolla myynnissä (uutena maksaa ehkä noin 20-30 euroa, riippuu tietenkin kirjasta).
Itse en useinkaan maksa käytetystä uuden hintaa tai jopa kalliimpaa. Kirpputorien tarkoitus on, että tavaraa saadaan kiertoon, mutta ei kaikki tavarat kierrä, jos hinnat ovat liian korkeita. Toki jotkut keräilijät voivat ostaa mihin hintaan tahansa tavaraa, jota keräilevät, esim. design lasia tai Arabian kahvikuppeja tai joskus myös ihmiset, joilla on enemmän rahaa käytettävissä.
Kirpputorien hinnat ovat vuosi vuodelta nousseet. Vielä 1990-luvulla kirpputorit olivat Suomessa melko uusi ilmiö ja ihmiset eivät olleet vielä tottuneet niihin. Kirpputoreilla kävi silloin enemmän pienituloiset ihmiset ja ne, joilla oli ekologiset arvot. Nyt kirpputorit nähdään trendikkäinä ja niillä käy kaikenlaisia ihmisiä tulotasosta riippumatta, mutta koska niillä on alkanut käydä myös tosi hyvätuloisiakin, niin hinnat ovat myös hilautuneet senkin takia ylemmäs. Myyjät ja paikkojen pitäjät ovat nähneet, että he voivat tällaisten ihmisten kautta saada lisää tuloa.
Hintoja ovat nostaneet myös pöytävuokrien nousu, mutta myös ihmisten lisääntynyt merkkitietoisuus.
On myös myyjiä, jotka eivät tiedä hinnoista mitään eikä heillä taida olla myöskään hajua millaista ostajaa he haluavat tuotteillaan ja hinnoillaan havitella.
Hinnat on hyvä laittaa sen mukaisiksi mitä on itse valmis maksamaan, mutta myös sen potentiaalisimman ostajakunnan mukaan. Esim. lastenvaatteille ei kovin korkeaa hintaa, koska potentiaalisin ostajakunta on pienten lasten äidit, joilla ei välttämättä ole kovin paljon rahaa käytettävissä, varsinkaan vauvojen ja taaperoiden äitiyslomalla tai hoitovapaalla olevilla.
Kalliit desing-tuotteet kannattaa myydä esim. netissä (vaikka Huutonet) tai erittää saada huutokauppaan tai jonnekin kalliimpiin esineisiin tai vaatteisiin erikoistuneisiin paikkoihin.
Toki ymmärrän, jos ei ole aina aikaa käydä läpi kaikkia tavaroita ja miettiä mikä on oikea myyntipaikka ja mitä tuote maksaa uutena, jos vaikka on perinyt vanhempien tai isovanhempien jäämistön tai tavaraa on muuten paljon, mutta yleisesti suosittelen katsomaan edes kalliimpien esineiden hintoja.
Asiakkaissakin on kaikenlaisia ja jotkut kyllä sotkee pöytiä ja vie tavaroita vääriin pöytiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä olen maksanut hyväkuntoisista puseroista ja mekoista 5-10€/kpl. Tuohon hintaan on löytynyt mm Marimekkoa, Gerry Weberiä, Vuokkoa, Betty Barkleytä. Lasitavaraa ostan myös Iittalaa, Nuutajärveä, jne. kun saan kohtuuhinnalla, max 10€. Henkkamaukkaa ja vastaavia harvoin löytyy hyvässä kunnossa. Pöytävuokrat on kyllä liian kalliit, tappaa tämän kirppistelyn ilon.
Ehdottomasti. Voin maksaa erittäin hyväkuntoisesta Marimekon (100 %) puuvillamekosta 20-30 e, koska niitä ei kovassa alennuksessakaan saa koskaan alle sadan euron. Useita kymppejä voin maksaa myös Andiatan vaatteista. Näitä tosin kirpparilla on äärimmäisen harvoin. Marimekon trikoosta (esim. Maripaidat) en 10 euroa enempää maksaisi, vaikka olisi laput tallella. Tavallisia HM:n trikoopaitoja en osta, vaikka olisivat 20 senttiä kpl. Perusmerkkien (Vila, Object, Lindex) jakuista tms. voin maksaa max 5 e / kpl.&nbs
Ei kukaan tuo Andiatan vaatteita kirpparille myyntiin kun ne lähtisivät kävelemään ilman että raha vaihtaisi omistajaa.
Kummalla puolella sitä pihiyttä mielestäsi esiintyy? Myynti- vai ostopuolella?